 m.a.p.e
27.01.2007 20:45:23 | |
|---|
Eli kävipä näin.
Veljekset soitelleet nuoruudessa omissa kokoonpanoissaan,
toinen rumpali ja toinen kitaristi.Välillä vuosien taukoja, mutta kuitenkin mahdollisuus soitella aina välillä.Kunnes sitten yhtä-äkkiä veljekset päättävät aloittaa soittamisen uudelleen ja kunnolla ja yhdessä.Ostetaan kamat ja saadaan vielä treenikämppäkin pienellä vaivannäöllä.Treenikämpän vuokraajasta tehdään laulaja ja omia biisejäkin alkaa syntyä.Pieniä vaikeuksia vain löytää basistia.Treenit pari kertaa viikossa ja hauskaa riittää.Bändin keski-ikä tällä hetkellä 33v.
Mitä jatkossa?
Mahdollisuuksia keikkailuun ensi kesänä, kun vain löytyisi se basisti.
Minkälaisia kokemuksia muilla, kun soittelussa on ollut taukoja?
Mitä on muuttunut vuosien kuluessa?Onko edelleen rahaa liian vähän jne. |
-Cale
27.01.2007 20:48:10 | |
|---|
|
 Lennu
27.01.2007 20:51:31 | |
|---|
Homma on paljon jäsentyneempää, motivoituneempaa, on varaa harrastaa, on oppinut musiikista paljon, osaa tehdä biisejä, kukaan ei teinikiukkuile.
Kaikki on paljon parempaa. Yleensä vanhemmilla (tai no siis, sun ja mun ikäsillä) on jo vähän soundipäätä ja volapäätäkin, musasta saa selvää ja kaikkea. Brilliant.
Nykyään ei ihmettele enää yhtään, ettei junnuna tästä soittotuhusta tullu oikeen mitään.
ps. Bänditoiminta-alue on ehkä sopivampi tälle aiheelle. "Toi katu-uskottavuus läppä on oikeesti niin loppuun hinattu lehmä et ei oo tosikaan." -Roberto |
Lennu
27.01.2007 20:53:01 | |
|---|
Olisko tää sopivampi tuonne?
Hehee, palstapoliisit peräkkäin on one mind. "Toi katu-uskottavuus läppä on oikeesti niin loppuun hinattu lehmä et ei oo tosikaan." -Roberto |
 KoskPaavo
28.01.2007 02:08:14 | |
|---|
Hehee, johan on ihmeellistä jaottelua, mun mielestä tää oli vallan hyvä aloitus "Elämä ei ole pelkkä hupia, väliin täytyy soittaa ja laulaakin". Edesmennyt soittajakolleega. |
 mr_b
28.01.2007 02:43:37 | |
|---|
Bändin keski-ikä tällä hetkellä 33v.
Höh, nuoriahan sitä vielä ollaan. :-) Summer in the city and winters in Miami |
 peugeot
28.01.2007 03:04:10 | |
|---|
Onnittelut paluusta soiton pariin! Loppu ikähän on aikaa soitella, ainakin niin kauan kuin sormet liikkuvat vielä vähääkään. Kyllä basisti varmasti jostakin vastaan tulee... Kannattaa kuitenkin edetä asiassa harkiten, että kemiat pelaavat. On ikävää jos joutuu toteamaan, että oikea basisti, mutta väärässä bändissä. Pankaa tavoite, että joskus keikoille, mutta älkää ottako stressiä. Keikathan ovat ne soittajan tähtihetket, mutta mukava yhdessä olo on myöskin kultaa...Rock. rock... |
 Sampo-Ukko
28.01.2007 04:14:56 | |
|---|
Eli kävipä näin.
Veljekset soitelleet nuoruudessa omissa kokoonpanoissaan,
toinen rumpali ja toinen kitaristi.Välillä vuosien taukoja, mutta kuitenkin mahdollisuus soitella aina välillä.Kunnes sitten yhtä-äkkiä veljekset päättävät aloittaa soittamisen uudelleen ja kunnolla ja yhdessä.Ostetaan kamat ja saadaan vielä treenikämppäkin pienellä vaivannäöllä.Treenikämpän vuokraajasta tehdään laulaja ja omia biisejäkin alkaa syntyä.Pieniä vaikeuksia vain löytää basistia.Treenit pari kertaa viikossa ja hauskaa riittää.Bändin keski-ikä tällä hetkellä 33v.
Mitä jatkossa?
Mahdollisuuksia keikkailuun ensi kesänä, kun vain löytyisi se basisti.
Minkälaisia kokemuksia muilla, kun soittelussa on ollut taukoja?
Mitä on muuttunut vuosien kuluessa?Onko edelleen rahaa liian vähän jne.
sanon tämän nyt laskuhumalassa, mutta selvinkin päin sanoisin saman, tosin sivistyneemmin sanakääntein(luultavasti), mutta.. vittujako sitä kalenteria tuijottamaan, kun aika on kypsä niin se on kypsä...kiukuttaa, kun ihmiset pistää unelmansa standby-tilaan(yleensä lopullisesti) kun alkaa tuota ikää, asuntolainaa, perhettä ja vakituinen työsuhde olemaan... onneksi olkoon! älkää ihmeesä vintatko kirvestä kaivoon vaan ottakaa ihmeessä bändihommille se oma tila mikä sille kuuluu.... ja muistakaa pitää hauskaa! onnea!
oftopic, ehkä.... Joo kyl toi menee! Oota, mä lisään vähän säröä..... |
