Jäsenkuvaus: noname (#9319)

Avatar:
Kuvaus:	Kas vain. Ensin opettelit rumpalistiksi, odotit sitä täydellisesti oikeaa bändiä ja soundia (niinkuin luultavasti miestä/naista ja kuinkas siinäkin sitten kävi?), kunnes huomasit että olet nukkunut onnesi ohi. Rocktähteys - se kaikkien utopioiden huorahtava äiti - livahti ohitsesi, kuin märkä pieru kalsariin Taco-illallisen jälkeen. Ei auttanut musikaalisuus, ei tekniikka ja taito. Matti Nykänen vei sinun elämäsi, maineesi, vieläpä rahasi ja sinulle jäi vain ihmeteltäväksi, kuinka joku voi saada sen kaiken laulamalla autotunenkin polvilleen, vaikka maailmassa on myös lahjakkaita soittajia. Älä hätäile. Riihimäen huikeassa kaupungissa kokoontuu lauma outoja otuksia, joille pääsi käymään juurikin noin. Mukavuudenhalu vei voiton nälkätaiteilusta, mahahapot inhosivat ajatusta viinaan kuolemisesta ja kävipä vielä niinkin nolosti, että joku meni töihin. Se on omiaan viemään katu-uskottavuuden pois musikantista. Ja elämä antoi liikakiloja, Zantac-kuurin ja ruokkovelkaa. Kitaristikaksikko punnitaan rahtiterminaalissa. Komppia kahlaa paksun Taneli Mäkelän näköinen mies. Soolokitaristista ei ota selvää perkelekään, vaan kuvitelkaapa irstailuun langennut entinen atleetti, joka kakkuloita lukuunottamatta lähestyy Juice Leskisen vakuuttavaa ja vahvatukkaista ulkomuotoa. Lisäksi se perkele on seinähullu ja oikein soittamisen sijaan hourii pääasiassa anaaliseksistä. Epäilemme sen äänestäneen myös Perussuomalaisia. Jos kiukuttelevalle lapselle näyttää noiden kahden valokuvaa, se räkänokka nielee aamupuuronsa kuuliaisesti ja rutisematta loppuikänsä. Kosketin-osastolta on turha haeskella surusilmäistä hipityttöä, joka punnitaisiin hassivaa'alla. Lisäksi hän ei ole ilmoituksensa mukaan korvaamassa ukkoaan bändiromanssilla. Lähestynet siis meitä vain soittamiseen liittyvä hauskanpito mielessäsi. Romanssit ovat perseestä ja ne kukin tahollansa hoitakoon. Bändissä ei ole muita, kuin jätkiä. Samojen kilkattimien takaa kuuluu myös koplamme laulu ja sävellystyötkin tehdään toistaiseksi sieltäkäsin. Basisti. No se on laiha... Ja eikö se saatana ole vielä musikaalinenkin. Joka piirre basistissa on joidenkin mielestä hieno ja kannatettava, mutta kitara-osastolle jatkuvan kaunan ja kateuden aihe. Jos ne malttaisivat hetken olla solvaamasta toisiaan, ne luultavasti vainoaisivat tuota musikaalisuudella rangaistua ihmispoloa. Ja sinä. Rumpalisti siis. Olet soittanut jo vähän kaikenlaista musiikkia, tai ainakin haluat opetella. Haaveet rocktähteydestä olet nakannut hevon helkkariin ja haluat soitella vain oman itsesi tähden. - Voit olla setä, tahi täti. Mekin olemme setiä ja tätejä. - Nuori, tahi vanha. Henkinen nelikymppisyys kuitenkin auttaa sinua selviytymään. - Aktivi-, tahi entinen harrastaja, joka haluaa rapsuttaa ruosteet pois saranoistaan Merkitystä on ainoastaan sillä, että sinulla on rytmitajua. Kun se kitaran varteen liimattu läskiperse laskee yy - kaa - koo - nee, niin sinä kykenet pitämään sen saman rytmin täältä ikuisuuteen kompastelematta. Lisäksi olet kykenevä "soettammaa hilijoo ja kovvoo" saman biisin aikana. Kappaleissa kun on kolmenkin sortin kilkatusta kerrallaan. Laulutaidosta emme rankaise. Meidän kanssamme et tule pääsemään maineeseen ja kunniaan. Emme vie konetta keikoille, jos ei siitä synny niin erinomaisen hieno tekele, että on ihan pakko. Soittelemme huviksemme ja olemme liian rumia rocktähdiksi (paitsi se nälkäkurki basisti, joka saattaa salaa urheilla). Kerta viikkoon pitäisi löytyä aikaa soitteluille. Ja muista nyt, ettei tule yllätyksenä. Huvikseen ja rakkaudesta lajiin. Ei ammattimielessä, ei kenenkään housuihin pääsemiseksi, eikä muutenkaan komeisiin poseerauksiin. Biisit ovat pääasiassa kosketinsoittajamme tuotantoa. Niissä löytyy kaikenlaisia kummallisia vaikutteita 60-luvun kristallisesti helisevistä happotripeistä tämän päivän tekeleisiin. Lisäksi saatamme napata mukaan coverin tahi pari. Maalinamme on kaunista, rentouttavaa soitantaa, jota toisinaan herättelemme vahvemmilla rymistyksillä. Tällä hetkellä olemme vaiheessa, jota kutsumme lähinnä potentiaaliksi. Edessä reilusti sovitustyötä, mutta kehtaamme kirkkain otsin väittää, että mukana on suoranaisia helmiä. Emme kuulu raittiusseuroihin, mutta soittelemme pääasiassa tolkku tallella... ahem.. Siis ilman viinaa soittelemma. Puhuttaessa kitaristiparistamme tulee olla huolellinen sanan "tolkuissaan" käytössä. Niistä perkeleistä kun ei oikein osaa sanoa. Lisäksi joudumme murheellisina toteamaan, että uskossaan vahvimmat kristuksen soturit saattavat huomata perver.. öh... kitaristiemme elämänkatsomuksellisen tapojen puutteen sortavan maailmankatsomustaan. PS: Voit toki olla laihakin, mutta sellaisia katsellaan tässä koplassa epäluuloisesti.
Allekirjoitus:	—