Muusikoiden.net
23.04.2024
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

23.08.2005: Ltg:n rumpuroippeet


Rummut:

-Sonor Force 3003, viimeistely: black sparkle.

Maalattu ja lakattu, runko vaahteran ja lehmuksen sekoitus. Ilmeisesti uloimmat ja sisimmät viilut ovat vaahteraa, sisältä lehmusta. Rungon paksuus 7,5mm. Tämän hintaluokan seteistä eniten korvaani miellyttävä (testauksessa ollut Tama rockstar, Yamaha Stage custom, Ludwig Rocker elite ja Pearl Export.)

Basari 22*17,5
Puuvanteet, 10 lugia puolellaan. Syvyytensä vuoksi irtoaa lujasti botnea ja jytinää. Ei välttämättä tarvitse demppiä sisälleen. Löysällä virityksellä (lyöntikalvo todella löysälle, etukalvo reilusti kireämmälle) soi hyvin ja ”läskisti” sopivan pitkään.


10*9, 12*10 ja 14*12 tomit
Kaikissa perusteräsvanteet (triple flanged hoop). Pienimmässä tomissa oudosti vain viisi lugia (ei kuitenkaan vaikuta suuresti viritykseen), seuraavassa kuusi, ja ”lattiatomissa” kahdeksan. Kaikki tomit ovat varustettu Sonorin omalla T.A.R –ripustuksella, joka pyrkii minimalisoimaan telineen kosketusta rummun runkoon näin pidentäen ja parantaen sointia. T.A.R –kiinnityksiä voi ostaa erikseen mm. 3001 –sarjan setteihin. Tomit saa soimaan lämpimästi ja hintaansa nähden todella hyvin, kun jaksaa tarpeeksi virittää.

Virveli Tamburo Formula series, 13*6,5

http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_artikel-142043.html

Vaahteravirveli. Teräsvanteet, seitsemänkerroksinen 6mm paksu runko, kahdeksan lugia molemmin puolin. Rummusta saa runsaasti erilaisia soundeja irti kokonsa ansiosta. 13” halkaisija tuo kireällä vireellä hieman ”sopraanomaista” soundia, ja 6’5 tuuman syvyys taas sitä muhkeutta. Sopii niin kevyeen poppiin kuin rouheaan rokkiin. Hevikin lähtee, mutta ehkei aivan optimivirveli raskaampaan musiikkiin. Mattokoneisto on osoittautunut todella hyvin toimivaksi. Erittäin hyvä pönttö, hintakin melko olematon, 175 euroa.

Sonorin oma virveli on normaali 14*5,5. Soundiltaan hyvä, vanteet Sonorin super hoopit, eli normaalia jämerämmät prässätyt vanteet. Miinusta virvelissä on mattokoneisto, joka hajoaa melko herkästi, on muovia nääs. Ihan all-around -peli muuten. 3003-settiä harkitseville suosittelen kuitenkin toisenkin virvelin hankintaa, esimerkiksi tuo ylläoleva Tamburon virppa ei tuo kauheasti lisähintaa kokonaisuuteen.



PELLIT:

Paiste 2002 medium hihat
Loistavat all around -rokkipellit. Tarkkaa pronssiseosta en tiedä. Lienee kautta rokin historian käytetyimpiä haikkoja. Sointi ei ole liian kirkas eikä lasinen, vaan sopivan kihisevä ja lempeä. Pehmeä ja klassinen. Tämä on siis sitä mustaleimaista eli vanhempaa sarjaa, uudemmasta ei ole kokemusta, mutta soveltuu kumminkin uuden 2002 crashin ja riden kanssa hyvin yhteen. Nämä ovat viimeiset pellit, joista luopuisin.

Paiste 2002 medium crash 16”
Lämminsoundinen yleiscrash, varma valinta rockiin ja metalliin. Ei aivan hipaisusta syty, mutta kovaakaan ei tarvitse lyödä. Sarjasta on saatavilla myös thin crasheja kevyempään soittoon. Klassinen rokkisoundi, ei soi kovin kauan.

Paiste 2002 Heavy ride 20”
Lähinnä raskaampaan musiikkiin tarkoitettu paksu pelti, toimii kyllä perusrockissakin. Kirkas, erottuva ping, mutta lämmin, ja tummuuttakin soinnista löytyy. Massiivinen kupusoundi.

Stagg DH medium-thin exotic crash 14”
Helposti syttyvä, ei kovin äänekäs, hieman chinamainen ja rosoinen crash. Sana exotic kuvaa hyvin tämän pellin sointia. Omalaatuinen, mutta loistava pelti. Halpa, mutta pärjää niin Zildjianeille kuin Paisteillekin. Toimii kevyemmässä musiikissa ja rockissa. Täytyy muistaa, että Staggin symbaalien laatu on yksilöllistä, joten kannattaa aina testata saman sarjan eri peltejä ennen ostoa. Joukosta löytyy helmiä, mutta huonojakin yksilöitä. B20-seosta.
Lisää Stagg-infoa:

http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=30&t=83293&o=0&co=0

Meinl Generation X signal crash/club ride 18”
Thomas Langin suunnittelema pelti. Generation X -sarjalaiset tehdään Meinlin omasta FX9-materiaalista, jossa tinan sijasta kuparin kanssa käytetään mangaania, alumiinia ja sinkkiä. Kupu on todella pieni, eikä pelti ole äänekäs. Crash –soundiltaan pelti on todella kliininen, muistuttaa konemusiissa kuuluvia crasheja. Toimii kuitenkin komppicrashina rockissa, ja miksei raskaammassakin musiikissa, hiljaisuutensa vuoksi ei tunge häiritsevästi muun musiikin läpi. Ridenä pelti soveltuu kevyeen rokkiin ja poppiin, tosin kuvusta ei juuri erottuvaa ääntä lähde pienuutensa vuoksi. Ulkonäöltään signal crash/club ride on tyylikkään hopeanhohtoinen, ja pellin päällys on kuvioitu.

Sabian AA splash 8”
B20 –seoksesta valmistettu, ohut, nopeasti syttyvä ja sammuva, melko hiljainen splash. Melko kirkas, mutta miellyttävä soundiltaan. Sopii hissutteluun, humppaan, poppiin ja kevyeen rokkiin. Hyvä efekti- ja aksenttipelti

Wuhan china 18”
Ei kaunis, mutta ehkäpä paras china, jota olen soittanut. Soi juuri niin kuin mielestäni kiinanpellin täytyy; lyhyesti ja rosoisesti. Todella mukava ”kosh”. Wuhaninkin symbaaleista löytää niin helmiä kuin totaalisen huonoja yksilöitä.



PELTIARSENAALI KASVANUT

Stagg DH Jazz ride 20"

Nimestään huolimatta mainio all-around -pelti. Siis jos rock-pop -linjalla liikutaan.

Sopivasti sointia ja pingiä sekaisin, crashatessa syttyy riittävän kivasti, ja kupu on mukavan kirpakka. Suosittelen testausta, on melkoisen halpa peli. Ja nimenomaan sitä testausta, kaikki muut Stagg DH Jazz ridet eivät ole yhtä hyviä.

Stagg Dh Med-thin exotic crashit 16" ja 18"

Melkoisen hämmentäviä peltejä. Yleensä tuntuvat soundaavan vallan jumalaiselle, joskus aivan surkeille. Mielipiteeni kumminkin kallistunee erittäin toimivan puolelle. Crashia ja chinaa sulassa sovussa, syttyvät helposti. Kannattaa testata koko Exotic -tarjonta, ovat kovin kivoja pelejä.


http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=30&t=83293&o=0&co=0


Pedaalit

Yamaha DFP9410 -suoravetotuplis:


Herkkä, herkkä ja herkkä, suoravedon ansiosta. Jämäkkä, ja säätöjä on riittävästi. Footboardin kulmaa voi säätää ilman, että pedaalin nuijan kulma basarin lyöntikalvoa nähden muuttuu, ja sama päinvastoin. Slavepedaaliin on saatu lähestulkoon aivan sama tuntuma kuin itse pääpedaaliin, harvoissa tuplapedaaleissa homma toimii näin hyvin. Suosittelen, ja mikäli suoraveto ei omalle jalalle sovi, on Yamahalla myös DFP9310 -sarja, joissa voi valita tuplaketju- ja hihnavedon välillä.

Ovat myös erittäin helppo erottaa kahdeksi singlepedaaliksi. Hintakin on kohdallaan, uskoisin kolmensadan euron pintaan irtoavan ihan kotomaankin liikkeistä.

Kannattaa kuitenkin testailla myös ne Iron Cobrat ja Eliminatorit, ja ostaa se pedaali, mikä omalle jalalle tuntuu parhaimmalta. Nämä valmistajien lippulaivapedaalit tuntuvat olevan laadultaan melkoisen tasalaatuisia ja toimivia.


-------PAHOITTELEN, HÄVITIN VAHINGOSSA TELINEOSION PÄIVITTEÄSSÄNI ARTIKKELIA. PÄIVITÄN NE MUKAAN JAHKA KERKEÄN.---------
Joka tapauksessa, hardware on pääosin Sonorin 400-sarjaa, joka on toimivaa, edullista ja kestävää. Tuli settini mukana.

Kirjoittanut ltg 22.03.2005

            800×600  -  74 kt.


Arvostelu

2,02,02,02,02,0    (2 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

JM: Hyvä ja kattava stoori tutuista rupuista.
Keke Urlaub: Tätä jaksoi kitaristikin lukea!
pliksu: Kiva että joku kirjoittaa vähän pitemmästikin kamoistaan. +
atimoc: Tosiaankin hyvää tekstiä, lisää tällaisia. "Artikkelit", joissa on listattu kamat vain nimeltä, eivät hirveästi herätä mielenkiintoa.
HeavyManDrummer: Mahtavaa!
vapauskauppias: Hyvä artikkeli. (Jos et tiedä milloin puolipistettä käyttää, älä käytä.)
ltg: Toivottavasti, rakkaat ensimmäiset omalla rahalla ostetut rumpuni, pääsitte onnelliseen kotiin.
Captain_Morgul: Hyvää settiä
Sonormies: Hankin just Sonorin 2003 setin, jossa on vahapinta ja astetta kevyempi HW kuin 3003:ssa. Oon saanut setin omasta puuvirpasta Evansin genera dry-kalvolla aika messevän soundin.

Yhteensä 9 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Omat soittokamat

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle