29.10.2007: Dream Theater 26.9.07
Uskomatonta! Aivan uskomatonta! Kaikki se into mikä meni uuden levyn tullessa pois, tuli vähintään kaksinkertaisena nyt takaisin. Keikka ei olisi paljoa parempi voinut olla. Muutama biisi jäi vielä ensi kertaa odottamaan.
Ovien avautuessa hirvee joukko ryntäs sisään kuka mistäkin ovesta. Lämppärinä toiminut Symphony X veti hyvän tosin lyhyen setin (n. puol tuntii...). Uuden levyn viis ekaa biisii, jotka mielestäni ovat aivan mahtavia ja tämän jälkeen vielä Odysseialta avausbiisin Inferno(Unleash the Fire) sekä Divine Wings of Tragedyltä Sea of Lies.
Ainut miinus SX:ssä oli se, kuten lämppäreillä tapana, saundit oli paskat... Basso jyrisi vähän liiankin hyvin ja synaa ei kuulunu. Kiitosta pitää kuitenkin antaa hiukan lihoneelle Allenille upeest yleisön mukaanvedost ja Rullolle käsittömättömän upeesta soitosta.
Muurahaisten tultua lavalle ja liikennevalon vaihduttua vihreäks tuli DT:n vuoro astua lavalle Psykon musan tahdittamana. Alkuun uuden levyn molemmat In the Presence of Enemiesit olivat vahva aloitus keikalle ja veti katsojat ainakin siinä eturivissä mukaan(taakse kun en katsonut...).
Strange Dejavun ja LaBrien housujen repeämisten jälkeen tuli SDoIT:lta pyyhkeet päällä Blind Faith, joka viimeistään veti kaikki mukaan."Do you like my fucking towel!?" Sen jälkeen keikan paras biisi: Surrounded Images and Wordsiltä.
Light to Dark
Dark to Light
Light to Dark
Dark to Light
Constant Motionin jälkeen tuli Dark Eternal Night, jonka taustalla tuli Octavarium Animationinkin tehneen suomalaisen North American Dream Squad -video, jossa DT kaiken maailman rumpuautojen ja tulta syöksevien kitaroiden avulla tuhos jonkin olion. Kuulostaa sairaalta mutta mahtava se oli!:D meni kyllä keskittyminen siihen mutta ei se mitään!
Tämän jälkeen tuli pitkääkin pidemmät rudesin soolot ja Lines in the sand kunnes pamahti Octavariumilta I Walk Beside You. Koko halli lauloi mukana ja tunnelma oli katossa tai jo ulkona. Lopulta halli repesi kun tuli Take the Time. Myungin alun basso herätti tosifanit huuton jo ennen kunnon alkua ja loppu on historiaa.
Loppuun vielä Ministry of Lost souls oli kyllä hiukan paatosta mutta encoren Medley oli kuin muulta planeetalta! Yhdistettynä Trial of Tears, Finally Free, Learning to Live, In the Name of God sekä huipennuksena Octavariumin viimeinen osa Razor's Edge saivat kaikki haluamaan toista keikkaa perään.
Paidan oston jälkeen kotiinlähtö odotti eikä huomisen koe painanu päässä ollenkaan. Vieläkin on fiilis päällä ja pakko vain kuunnella DT:tä. Ensi keikkaa ja levyä odottaessa pitää nauttia näistä fiiliksistä :)Kirjoittanut -Miikka- 28.09.2007 |
Arvostelu
KommentitKommenttien lisääminen vaatii rekisteröitymistä. Jos olet jo rekisteröitynyt, kirjaudu sisään. |  | | Artikkelit: Keikkatunnelmat Tulostettava versio Lähetä pikaviesti kirjoittajalle |
