13.12.2006: Highwoodin rungosta soittimeksi
Rungot tilattiin Englannista Highwoodilta (www.highwooddrums.co.uk). Itselleni tilasin ohuen koivurungon, tubelugit, snappysnaren maton, mattokoneiston ja prässivanteet. Projektiin yleensä uskalsin ryhtyä, kun HeavyMachinery (myöhemmin Arto), lupautui jeesailemaan projektin kanssa. Kamojen toimitus venyi hieman johtuen kuriirifirmasta, joka liian innokkaana oli jo viemässä pakettia hyvää vauhtia takaisin saarivaltioon.
Päivä 1
Täyden työpäivän jälkeen oli aika suunnata Akun tehtaalle missä Arton verstas ja duunimesta sijaitsi. Pienen rupattelun jälkeen käytiinkin rungon kimppuun. Ensimmäinen homma oli mitata reikien paikat lugeille ja mattokoneistolle. Reikien paikkojen määritys hoidettiin tempulla joka jääköön nyt salaisuuden varjoon (lupasin Artolle, etten tuota temppua paljasta). Sanotaan nyt, että ripaus maalaisjärkeä tuohon vaaditaan (jota itselläni ei valitettavasti ilmeisesti ole).
No reikien poraamisen jälkeen runko näytti tältä:
Rei'itetty (540kb iso kuva!)
Reikien poraamisen jälkeen olikin aika päästä eroon ikävistä lyijykynän jäljistä ja tasoittaa runko. Tässä työvaiheessa käytettiin hiomalaikkaa, alkuun karkeammalla hiekkapaperilla ja perään vähä sileämmällä. Rungosta tuli tässä vaiheessa niin kivan sileä ja komean näköinen, että allekirjoittaneella alkoi jo hymy kiipeämään suupieliin. Seuraavaksi olisi vuorossa rungon maalaaminen.
Koska oma settini on merensininen (seablue) PDP:n MX, päädyttiin lähes saman sävyiseen siniseen ilman vihertävää säväystä. Tätä löytyikin Artolta suoraan purkista. Käytimme siis rungon värjäämiseen vahaa, joka levitettiin pintaan tuputtamalla aluksi pari länttiä pintaan, jonka jälkeen samaisella tupolla levitettiin väri tasaisesti rungon pintaan. Ensin kuitenkin suojattiin teipin paloilla kaikki reiät, jottei väriainetta valuisi rungon sisäpinnalle. 24 teipinpalaa myöhemmin käsissäni oli seuraavan näköinen tamine:
Teipattu (630kb)
Samalla kun itse teippasin runkoa, oli Arto jo täydessä työntouhussa ja sävytti omaa virveliään. Tässä hieman tärähtänyt kuvatus itse maestrosta. Siis maestro ei o tärähtäny vaan minä kamerani kanssa:
Mestari ite (540kb)
Kun sain värin pintaan näytti virveli todella mattapintaiselta, mutta tässä vaiheessa jo tiesi miltä virveli tulee osapuilleen näyttämään loppupeleissä. Vahaa käytettäessä tulee huomioida, että väri näyttää alkuun vaaleammalta kuin mitä varsinainen lopputulos kuivuttua on:
Ekan vahakerroksen jälkeen (630kb)
Värivaha imeytyi runkoon vikkelästi. Niin vikkelästi, etten sitä itse oikein meinannut edes uskoa ennen kuin Arto pyyhkäisi pintaa sormella eikä mitään tarttunut. Sitten olikin aika vetää pintaan pensselillä ensimmäinen kerros väritöntä vahaa. Väritön vaha levitettiin mahdollisimman tasaisesti pintaan jonka jälkeen vermes jätettiinkin verstaalle kuivumaan ja odottamaan seuraavaa kerrosta. Ennen kotialähtöä virppa näytti tältä:
Eka läpinäkyvä vahakerros (790kb)
Tuon kuvan jälkeen voitte uskoa, että jäi pieni täpinä päälle seuraavaa kertaa odottaessa.
Päivä 2
Arto pisti virppaan ilmeisesti vielä pari kerrosta väritöntä vahaa, tai ainakin moisesta oli puhetta. Mutta saapuessani seuraavan kerran Tehtaalle, aloitimme rungon kiillottamisen eli siis ylimääräisen vahan poistamisen. Tässä yhteydessä myös sisäpinnan teipit sai kyytiä ja tovin puuhastelun jälkeen kourassa oli tämän näköistä kapinetta:
Kiillotettu peli (820kb)
Virvelin sisäpinta oli vielä "karheahko", joten sille näytettiin myös hiekkapaperia ja kun sisäpinta vihdoin saatiin ns. timangiin kuntoon, otettiinkin uskaltava askel kohti viisteitten ja mattosyvennysten mystistä maailmaa. Mattosyvennys tehtiin runkoon mielestäni aika brutaalilla otteella, käyttäen tosi karheaa hiekkapaperia. Aluksi merkittiin toki mattosyvennyksen paikka runkoon lyijykynällä ja se rouhittiin merkkaamisen jälkeen noin 10cm alueelle. Kun mattosyvennys oli saatu aikaiseksi, käytiin viisteet ja mattosyvennys läpi ensin karkeammalla paperilla ja perään sitten sileämmällä. Tässä vaiheessa minulle tuli kouriintuntuvasti selväksi, miksi PDP:n viisteistä puhutaan pahaa. Ne on oikeasti aika juostenkustut! Seuraavan kerran kun vaihdan tomikalvoja, teen kyllä viisteet uusiksi. Ei ollut kovin paha homma. Toki kannattaa joltain kysyä ennen kuin tarttuu hiekkapapruun :D
Viimeiseksi tulikin sitten mieluisa ja odotettu vaihe, kun runkoon lyötiin kiinni rautatavara ja runko muuttui silmissä virvelirummuksi! Tässä kuvatus rungosta kun siihen on väännetty kiinni lugit:
Lugit kiinni (850kb)
Artolla oli onneksi valmiina jotain kunnollisia virppamattoja sillä tuo snappysnaren "matto" oli ihan überkuraa. Kiertäkää kaukaa!
Treeniksellä vielä nappasin valmiista pelistä pari kuvaa. Eli tuon kuvan mikä on artikkelissa mukana, ja sitten nämä:
Kyljeltään (710kb)
Väritsekkaus setin kanssa (780kb)
Ständissä (830kb)
Ständissä toisesta kulmasta (860kb)
Setissä (710kb)
Velipuolen kanssa (920kb), päällä Arton 13" jonka hän teki samalla.
Kiitos ja anteeksi. Teksti on kirjoitettu televisiota katsellessa joten voipi olla aikamoista ajatuksenlentoa :D
Äänisämpylää tulee joskus, kun oppii soittamaan. Linkkaan tänne minikuvat jos img -tagit o sallittu - onko ne?Kirjoittanut WyW 13.12.2006 | |  |
Arvostelu
Kommentit
|  | | Artikkelit: Elektroniikka ja soitinrakennus Tulostettava versio Tulostettava version ilman kuvia Lähetä pikaviesti kirjoittajalle |
