Muusikoiden.net
07.12.2016
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

30.04.2010: kunnasja - Finlandia Instruments Custom


Tarina alkaa keväällä 2006

Nonniin, Customi tuli taloon VIHDOIN ja VIIMEIN. Projekti alkoi viime joulukuussa, ja kesti osien saannin vuoksi (ja muutenkin) kärsimyksellisen kauan. Mutta kyllä kannatti odottaa.

Kahler

Alunperin piti teettää paikallisella kitaranvalmistajalla uusi runko vanhan Ibanez RG:ni kaulan jatkeeksi - pidin kaulasta, mutta halusin eroon Floyd Rose-tallasta joka katkoi kieliä turhan säännöllisesti. 80-luvulla mainetta niittänyt osavalmistaja Kahler käynnisti viime vuonna tuotannon uudestaan, ja tällainen talla piti tietenkin saada. Huhut kertoivat tallan olevan _niin_ hyvä, etten uskonut meneväni metsään vaikka vain puolet pitäisi paikkansa.

Teemu Järvinen / Finlandia Instruments http://www.finlandiainstruments.fi

Kyselin apuja useammaltakin tutulta rapakon takaa, mutta homma osoittautui silti kovin hankalaksi. Paypal-systeemitkin olivat jokseenkin vastenmielisiä ajatuksia. Lopulta tilanne ratkesi onnellisesti, kun Hyvinkään ylpeys Ruokangas lupasi hommata osan suoraan Kahlerilta Frankfurtin messuilla. Valitsin malliksi 2310 "Vindicatorin", joka oli Kahlerin uusin innovaatio. Kun lopulta sain tallan, pääsi projekti kunnolla vauhtiin.

Kahlerin tallat ovat mielenkiintoinen tuttavuus, toimintaperiaate on melko lailla erilainen kuin Floyd Rosen kelluvissa. Lyhyesti kuvaillen Kahler on pinta-asennettava kelluva talla, yksityiskohtiaan myöden nerokas kapistus.

Jotta juttu pysyisi aisoissa, linkitän: http://www.kahlerusa.com

ESP F-model

Rungon malliksi valitsin ESP F-modelin, jota hieman muokattiin: rungon perä pyöristettiin, jotta lopputulos olisi hieman enemmän kitara ja vähemmän fantasiakirves.

Tässä vaiheessa (tai oikestaan heti kun olin tehnyt tilauksen) oli projekti muuttunut, eli laajentunut koko kitaran valmistamiseksi. Kaula siis myös, koska ajattelin ettei loppupelissä ole järkeä pitää puolikkaita kitaroita nurkissa pyörimässä. Säästöbudjetti sai siis kyytiä. (Ja niin saivat viimeiset pennosenikin sivumennen sanottuna, joskaan lopullinen hinta ei ollut Customiksi ollenkaan paha.) Kaula tuli siis myös tehtäväksi, ja liimakaulaan oli tyytyminen. Runko kun oli jo sen verran pitkällä, ettei käynyt enää palaaminen neck-thru:hun. No, Gibson on valmistanut "kohtuullisia" liimakaulasoittimia "keskinkertaisella" sustainilla jo vuosikaudet, eli harmistus ei ollut sen pahempi.

Kaulaprofiiliksi sovellettiin Ibanezin ja Schecterin yhdistelmää, eli leveähkö kaula, mutta hieman paksumpi kuin Ibanezin paperinohut super-shredder-malli. Pitkillä sormilla ylettyy kyllä, ja paksuus tuo merkittävästi lisää tukevuutta ja sointia.

Lapa pöllittiin Schecteristä, tosin Customiin tuli reverse-versio pienillä yksityiskohdilla höystettynä. Alkuperäisessä mallissa bodyn reunat ovat kovastikin pyöristetyt, (ilmeisesti osin pintakäsittelyn helpottamiseksi, oli Teemu J:n tulkinta) mutta Customiin tehtiin viisteet räätälintyönä. Ulkonäköä ja ergonomiaa/toimivuutta ajateltiin niin jotta piti oikein päätä välillä raapia.

Materiaalit

Materiaalien valinnassa noudatimme yhdessä veistomestarin kanssa Gibsonin linjauksia, osin juuri sustainin saavuttamiseksi, osin ulkonäöllisistä syistä. Runko ja kaula siis mahonkia, kansi ja lapaviilu loimuvaahteraa (flamed maple). Otelauta ebenpuuta, upotukset valkoista helmiäistä. Bindingia eli reunanauhaa ei tullut mihinkään. Upotukset piti tietysti nekin suunnitella itse... Maltanristi/rautaristi oli puhtaasti ulkonäöllinen valinta. Päädyimme yksinkertaistamaan kuvion 15. nauhasta alkaen suorakaiteeksi, koska kuvio olisi erittäin hankala toteuttaa järkevästi - ja halusin nähdä upotuksen myös otelaudan reunan tuntumassa, jolloin korkeista asemista soittaminen olisi hieman helpompaa. Siksi siis venytetty suorakaide.

Väriksi valittiin Gibsonilta "inspiroitu" Desert Burst, joka toteutui ehkä hieman erilaisena kuin alunperin piti. Tosin muuta ehdotonta en ollut edes päättänyt kuin sen, että punertavaa/oranssia sävyä en juurikaan haluaisi nähdä. Tässä onnistuttiin lopulta mukavasti. Tulkinnanvaraista on, mikä värisävy lopulta onkaan, mutta "Violin Burst" voisi olla melko lähellä totuutta.

Osat

Kahler siis. Mutta lukkosatulaksi tuli Floyd-Rose-malliin sopiva Gotohin versio, koska Kahlerin oma satula on hieman outo. Virittimet myös Gotohilta. Hihnalukot Dunlopilta.

Mikrofonien valinnan olin tehnyt jo ajoissa: Seymour Duncan oli luottovalinta. Ei aktiiveja minulle, kiitos. Duncan Custom Trembucker tallalle, Jazz-model Humbucker kaulalle, ja keskelle uusi tuttavuus Duckbucker; singlecoil-kokoinen humppari, jossa oli ääninäytteiden perusteella mukavanlainen soundi.

5-asentoinen valintakytkin mikeille (perusyhdistelmillä), sekä puolitus-miniswitch joka mikille erikseen takaavat monipuoliset soundit. Master volume ja -tone. Duckbucker puolittuu mielenkiintoisesti: koskapa vain toinen kela toimii, ja navat on jaettu kelojen kesken tasan, vain 3 kieltä kuuluu kun soittaa puolitetulla keskimikillä pelkästään... Tämä saattaa olla pikku bugi, ja kytkentä meneekin tarkastukseen jahka kitara käy pajalla tarkistuskäynnillä. Miniswitchit ja mikkivalitsimen nuppi ovat väärän väriset toistaiseksi, nämä pikkuseikat korjaantuvat samalla kertaa.

Lopputulos

Parempi kuin osasin edes kuvitella, niin ulkonäöllisesti kuin toimivuudeltaankin. Ainoa pikku miinus ulkonäöllisesti on naarmu, joka syntyi tekijältä kasaamisvaiheessa työtapaturmaisesti. Pieni ehostus oli tehty pintaan jo ennen luovutusta, ja vahinko oli tuskin huomattavissa. Hinta putosi hyvityksenä, ja olimme rehdisti sujut. Rungon muotoilu muistuttaa etäisesti viulua (tai ehkä selloa), joka on allekirjoittaneen ensimmäinen soitin. Mystinen tunne kun tätäkin sattumaa oikein ajattelee.

Talla toimii kertakaikkiaan mahtavasti, hienovirittimet tosin ovat paljon herkemmät kuin Floikassa, vaatii pientä tottumista. Kampi on kierrekiinnityksellä, joka on ehkä ainoa miinus. Kammen kiertyvyys/jäykkyys on säädettävissä kuusiokoloruuvilla, eli kaikkea on kuitenkin ajateltu. Drop-virekin onnistuu hienovirittimiä käyttämällä, mikä ei Floikalle ole mahdollista alkuunkaan.

Mikkivalinnat osuivat kutakuinkin nappiin: Duckbucker-keskimikki tuottaa yhdistelmänä jopa hieman piezzo-akustista soundia muistuttavaa ääntä, joka ei ole ollenkaan paha juttu. 5-asentoinen kytkin erillisillä puolitus-switcheillä tuottaa 14(!) soundivaihtoehtoa. Jopa PRS häviää 513-mallillaan tälle idealle *khöm-höm*. Lisäksi on sitten vielä se tone-potikka...

Soundejahan piti tietysti ruuvata vähän uusiksi koska mahonkirunko & eben-otelauta tuottavat Gibson LP-tyyppisen, nasaalimman soundin - kun taas Ibanez RG (jolle soundit olin aikanaan optimoinut) oli lehmusta ruusupuuotelaudalla. Tänään uhrasin toimitukselle tunnin, ja uusi "optimoitu" soundi on jopa parempi kuin aikaisempi.

Kitara on seisaaltaan soitettaessa hyvässä tasapainossa, kaulaprofiilin valinta oli onnistunut, liimakaula soi pitkään kuin nälkämaan laulu, kaulan liitos on sulavalinjaisen toimiva.... Mitä muuta voisin toivoa?

Ja sitten vielä sanovat ettei onnellisuutta voi ostaa? Olivat väärässä.

Speksit

Runko: mahonkia
Kaula: mahonkia, set-neck
Kansi ja lapaviilu: loimuvaahteraa
Otelauta: Eben, 24 jumbo-nauhaa, custom inlayt
Mikit:
- Seymour Duncan Custom trembucker
- Seymour Duncan Jazz-model
- Seymour Duncan Duckbucker
...5-asentoinen valintakytkin, puolitus joka mikille erikseen
Väri: Desert / Violin burst
Osat:
- Kahler 2310
- Gotoh virittimet & satula
- Dunlop hihnalukot

Muokkaus 12.8.06: Studiokokemuksia...

Tallamikki vaihtunee vastoin kaikkia aiempia mieltymyksiäni Duncan JB:ksi, joka tuntuisi sopivan mahonki-eben-yhdistelmään paremmin kuin Duncan Custom. Jälkimmäisen soundi on keskialueen alapurentainen, ja toimii mainiosti Schecterissä. Tässä tapauksessa keskitaajuuksia on rutkasti jo valmiiksi, eikä Custom-mikki olekaan se paras vaihtoehto. JB sattuu olemaan Schecter-ylijäämänä olemassa, ja sitä kokeillaan kun ehditään.

Muokkaus 29.11.06: Lisää käyttökokemuksia


Schecteristä jäänyt JB-model menikin kaupaksi muualle. Tein siis päätöksen, että Duncan Custom toimii sittenkin hyvin. Keskialueita voi aina leikata, ja varsinkin Sonic Maximizerin, hyvän EQun ja Peaveyn päätteen myötä on vain hyvä että on kuuluvuutta siellä kohtaa taajuuskaistaa jossa tilaa on.

Muokkaus 19.12.08: Mikkipäivitystä

Vastaan käveli torilla käytetty Dimebucker, ja sehän piti ostaa pois kuleksimasta. Teemu J laittoi kaverin kiinni tallalle, ja johdotti vaihtoehdoiksi humbucking/parallel. Pääsin kokeilemaan kepukkaa eilisellä semi-akustisella keikalla, ja ainakin tuohon tarkoitukseen pelittää hyvin.

Rinnakkaiskytkentä estää perinteisen singlecoil-kyktkyn hurinat, mutta on silti soundiltaan riittävän ykskelainen. Mainio pikku ominaisuus livetilanteessa, taidanpa jatkossa siirtyä paralleeliuniversumiin jokaisen mikin kohdalla. Dimebuckerissa on järkyttävä määrä ytyä; soundin saa volumepotikan ja mikkinippeleiden avulla vaihtelemaan puhtaasta sustain-villiin säröleadiin, ja yksikanavainen himatreenivahvari (Tech21 TM10) voi olla samalla asetuksella läpi keikan.

Duncan Customille ominainen 800...900 hertsin korostuma on Dimebuckerissa arviolta 1.6 kHz kohdalla, mikä ei aivan vastaa suurimpia unelmiani. Luulen kuitenkin että peto on kesytettävissä. EQulla varmaankin, saa nähdä tuleeko keppiin jokin onboard-viritelmä.

Ääninäyte (TB-5 tallamikillä)

http://www.helion.fi/stuff/audio/Helion_-_Darkness_Remains-clip.mp3

Muokkaus 6.11.09: Mikkipäivitystä

Dimebucker kävi tallan naapurissa, muttei kotiutunut jäädäkseen. TB-5 vastaa paremmin tarpeisiini, joten se palasi heinäkuussa takaisin. Parallel-kytkentä säilytettiin perinteisen single-coilin tilalla, koska hurinaa en kaipaa.

Samalla sähköpuolelle lisättiin Treble Bleed -kytkentä, eli pari jotain konkkaa tms. pikkuosaa sinne pistettiin. Nyt soundi on paremmin hallittavissa volumepotikalla, varsinkin puolisäröillä soitellessa, kun yläpäät eivät häviä gainin pudotessa.

Custom 2

Tässä linkki "jatkoartikkeliin", jossa esitellään saman pajan valmistama toinen custom-keppi: http://muusikoiden.net/artikkelit/1555

Kirjoittanut kunnasja 10.07.2006

            500×375  -  37 kt.


Arvostelu

4,44,44,44,44,4    (25 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Ippei: Selkeä, miellyttävän "ylistävä" artikkeli. Onnittelut uudesta soittimesta, komea on! (Plussan annoin.)
Eemil: Melekosen olonen soitin.
Samu S.: Hurja vehje! Hienosti on toteutettu keppi viimesen päälle oman maun mukkaan.
Jannipaali: Pirun hieno, nyt minäkin haluan tuommoisen :D
rosberg: propsit! silmäkarkkia ja varmaan nannaa sormillekin!
McNulty: Hieno pelihän siitä lopulta tuli... Kahler on kyllä kuningas!! Lussaa siulle ja Teemulle tietysti :)
McNulty: Kuvassa oleva kärpänen on aika jees myöskin... heti tuossa kahlerin alla :)
Campylobacter: Hieno artikkeli! Selkeä ja siisti, mukavaa luettavaa. ;)
Campylobacter: Ja tulihan itse kitarastakin varsin nätti !
anssopikasso: plussaa tuli. hyvin kerrottu artikkeli, asiallista tekstiä, ja kerrottu tarpeeksi paljon, ettei ollut mikään artikkelin tynkä. :)
kunnasja: "Tarjoilija, kitarassani on kärpänen!" Kiitosta kaikille...
joukov: Pahan, suorastaan karsean näköinen keppi. Tarkoitushan ei ollut miellyttää kai kuin omistajaa. : )
oiva tumpeloinen: Hienolta näyttää, ja varmaan kiva on soittaakin, mutta mitä hintaluokkaa tuommoinen edustaa.
kunnasja: Parin tonnin hujakoilla... riippuu osista, yksityiskohdista ja lisävarusteista.
Ippei: "Parin tonnin hujakoilla ..." HUH! Jos tuolla hinnalla olet hankkinut, niin on syytä olla tyytyväinen. Tuossa on kyllä soitinta loppuelämäksi.
kunnasja: Viisaita veistelet, veliseni. Kyllähän se niin on, että laatu maksaa. Osien summahan tuo hinta tietysti on - talla yksistään oli hieman rohkeat 400... (auts)
Juustonaksu: Tässäpä artikkeleiden aatelia. Mielettömän komea kapistus, onnea vain!
tuntematon: On pojalla komea kantele. Mielenkiintoista lukea käytännön infoa Kahlerin tallasta. Floikkarista myös minulla ja kavereillani on huonoja kokemuksia. Mahtaakohan noin hienon skepan kanssa uskaltaa heilua kunnolla keikalla, jos siihen vikka tulisin hengitysn
tuntematon: Prkl@#¤%** kun komenttitilaa on niin vähän. Hengitysnaarmuja tarkoitin.
kunnasja: Heh, paskaa tulee pintaan ja pitääkin tulla, sehän on rokkia se!
Iron Horse: On kyllä komea soitin
Point: on komea customi kyllä!
Aamuhaamu: on muuten nätti kansi!

Yhteensä 23 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Omat soittokamat

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti