Muusikoiden.net
03.12.2016
ROKKAA MERKONOMIKSI - liiketalouden perustutkinto 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

06.09.2005: Digitech Hot Head laiteamatöörin näkökul...


Soittovälineet:

Testi musiikkiliikkeessä:

-Fenderin putkicombo
-Squier Stratocaster yksikelaisilla mikeillä
-Jacksonin hevitykki humbuckereilla

Testi kotona:

-Jackson JS30, jossa humpparit edessä ja takana
-Behringer Firebird.
-Tölkki kolmoskaljaa


Pari kuukautta sitten tuntui, että kolme vuotta kitaraa soiteltuani olin saanut kaiken irti kuudenkympin transistorivahvistimestani. Jotain lisäleluja oli ehdottomasti hankittava. Ensin ajattelin halpaa efektilaitetta ja katseeni kääntyi Behringerin V-amp kakkoseen. Kyseltyäni laitteesta foorumeilla, käyttäjien mielipiteet jakautuivat sen verran pahasti kahtia, että päätin käydä testaamassa aparaatin. Korvakuulokkeilla laite oli varsin maukas, mutta vahvistimeen liitettynä otti liikaa häiriötä. Äänityksessä varsin kelpo peli siis, mutta esim. bändin kanssa soittaessa ei luultavasti toimi. Jotain muuta oli keksittävä.

Ensin mietin Bossin pedaaleita, ds-1 ja ds-2 versiota, jotka eivät hinnallaan päätä huimaa. Sitten löysin muusikoiden.netistä arvostelun Digitechin Bad Monkeysta ja siinä ohessa silmäni osuivat Hot Head nimiseen laitteeseen. Päätin käydä testaamassa kumpaakin. Apina tuntui olevan hieman liian kevytsoundinen pelkäksi säröpedaaliksi (leadiboostina menee paremminkin), mutta Hot Head olikin sitten kova peli.

Musiikkiliikkeessä testialustana sai toimia Fenderin putkivahvistin ja Squierin Stratocaster yksikelaisilla mikeillä. Kermainen, mutta selkeä särö kuulosti hieman omituiselta aluksi, mutta totuin siihen varsin nopeasti. Noin kymmenen minuutin jälkeen olin valmis ostamaan vehkeen, sillä hintaa aparaatilla oli vaivaiset 50e Jyväskylän Musikantissa. T-kaupasta laite olisi irronnut 42 euroon, mutta postikuluineen laite olisi tullut huomattavasti kalliimmaksi. Lisäksi otin kaupan päälle vielä kolme metrisen piuhan ja pari plektraa. Hyödyn maksimointi onnistui tällä kertaa erinomaisesti.

Ulkonäöltään kuumapää on oranssi ja varsin jykevä. Jos sisustuksellista elementtiä haluaa laitteesta hakea, suosittelen laitetta käytettäväksi ruskea/punaisen sisustusvärin kanssa. Tulikokeeseen laite pääsi välittömästi kotiin päästyäni, kun kissa tiputti laitteen kirjahyllystä lattialle.

Vehkeessä on neljä potikkaa, joita säätämällä saa ulos varsin monipuolisia ääniä. High, Low ja Gain alle kello kahdentoista saavat aikaan kevyen särön, joka sopii hyvin kevyempään jammailuun. Blues tällä vehkeellä ei kuitenkaan aivan taida irrota, sillä soundi on kevyeen musiikkiin hieman liian paksu. Ac/Dc:n soittaminen luonnistuu kerrassaan erinomaisesti, kun gainin vääntää suunnilleen kahteentoista ja high potikan korkeammalle, kuin lown. Tällä asetuksella irtoaa helposti myös Iron Maidenit sun muut. Kun potikat vääntää aivan kakkkoon, lähtee vahvistimesta semmoiset örinäsäröt, että heikompi teknopoika saattaa paskantaa housuun. Tällä asetuksella vedetään sitä Immortalia tai Slayeriä sitten.

Kuten arvata saattaa, kuulostaa laite putkivehkeellä ja kuudenkympin transistoriromulla täysin erilaiselta. Putkivehkeellä ääni oli erittäin selkeä, erotteleva ja terävä jopa maksimisäädöillä, kun taas oma vahvistimeni tuntuu tukehtuvan varsinkin minimisäädöillä. Kitara ei ongelmaa muodosta, sillä testasin Hot Headia liikkeessä myös Jacksonin humbuckkeri kitaralla ja erittäin hyvältä kuulosti. Tilanne helpotti hieman, kun väänsin vahvistimestani treblet ja bassot minimiin. Nyt soundi on hivenen parempi, vaikka vieläkään Hot Head ei pääse täysin oikeuksiinsa. Seuraava investointi lieneekin putkicombo. Erittäin suuri plussa laitteelle tulee siitä, ettei se tuota minkäänlaisia ylimääräisiä hälyääniä/möykkää, kuten monet multiefektit saattavat tehdä.

Koska aikaisemmin en ole minkäänlaisia efektilootia omistanut, innostaa Hot Head aivan uudella tavalla musiikinsoittoon. Laitteesta irtoaa sooloiluun ja lead kitaran vetoon sellaiset boostit, että en kuvitellut mahdolliseksi. Kompressoria en omista enkä edes ole kokeillut, mutta jo Hot Headin tuoma boosti nostaa kitaroinnin aivan uudelle tasolle. Pikkailua ei edes tarvitse, kun kielet soivat pienestäkin kosketuksesta ja järjetön tilulilu luonnistuu nyt rannetta nyrjäyttämättä. Komppauksessa laite toimii myös erinomaisesti varsinkin hieman paremmilla vahvistimilla. Äänityksessä Hot Head on myös varsin kelpo peli. Monipuolisten asetusten ansiosta vehkeellä vääntää räkärokista aina sirkkelimusiikkiin.

Mielestäni Hot Head on parempi lattiaefekti, kuin Bossin Ds-1 tai Ds-2, joita testasin myös aikaisemmin. Suurena etuna on High ja Low kytkimien erillisyys. Myös soundit ovat mielestäni monipuolisemmat. Bad Monkeyhin Hot Headia on turha verrata, sillä vehkeet on tarkoitettu täysin erilaisiin musiikkityyleihin. Suosittelen molempien ostamista. Apina toimii erinomaisesti kevyemmässä jammailussa sekä lead boostina ja hot head hieman hevimmässä meiningissä.

Yhteenvetona uskallan sanoa, että parempaa pedaalia saa hinta/laatusuhteeltaan hakea. Monipuolinen ja tuhti särö takaavat aivan uudenlaisen hevistely/hardrokistelu kokemuksen varsinkin niille, jotka eivät ennen efektilaitteita ole käyttäneet. Miinukseksi luettelisin sen, että vehje kuulostaa melko erilaiselta putkicombolla ja transistorivahvistimella, mutta tämä miinus taitaa sittenkin mennä vahvistimen piikkiin. Jos kaipaat kitaransoittoon uutta puhtia, suosittelen tätä vehjettä lämpimästi. Jos kehno vahvistimesi huolestuttaa, voin miltei 100% taata, että tämän laitteen säröt ovat paljon paremmat, kuin nurkassa pölyyntyvän Behringerin. Jos mietit minkä lattiapedaalin hommaat särkyneen bossin tilalle ja tili näyttää huolestuttavan tyhjältä, älä etsi kauempaa.

Hyvää:

-Jykevän, kestävän ja tukevan oloinen. Ei liu lattialla.
-Erittäin monipuoliset säröt.
-Putkivahvistimen kanssa must.
-Tuo kitaran soittoon uutta tulta.
-HALPA. Hinta/laatusuhde erinomainen.
-Häiriötön.

Huonoa:

-Tuppaa tukehduttamaan kehnon vahvistimen matalilla säädöillä. Tosin tämä miinus taitaa tipahtaa Behringerille, eikä suinkaan pedaalille.
-Kevyeeseen humppaan laite ei oikein sovi. Kannattaa ostaa erikseen humppa/blues pedaali.
-Kännipäissään häätö on lähellä, kun sweet child of minen soolo pärähtää vahvistimesta täydellä voimalla.

Arvosana: 9 ½ / 10.

Kirjoittanut jakasepp 06.09.2005


Arvostelu

4,44,44,44,44,4    (14 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

apenaattori: Itse olen katsellut saman sarjan "screaming bluesia" tai "bad monkeyta". Tuntuvat olevan hinta/laatusuhteeltaan erinomaisia säröjä.
Quill: Itelläni kolahti postiluukusta pari päivää sitten, loistava vehje :) Kovatkin säröt lähtee hyvin ja ainakaan tota mikrocubea ei hirveästi tukehduta, vähän jos leveli on ekoilla pykälillä.
Lenoldinho: Hyvä artikkeli, ja itsekin saman laitteen omistavana aika lailla samoilla linjoilla ollaan.
MADhev//: Hyvä artikkeli, varmaan täyttä asiaa. Itelläni on saman merkin Death Metal pedaali.
Dushead: Hyvä on arvostelu! sanoisin vaan että soolot kuulostaa aika kauheelt kyseisellä laatikkol
J.Nikkanen: Täytyypä moinen hommata jos edullisesti vastaan tulee. Hyvä artikkeli.

Yhteensä 6 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti