Muusikoiden.net
03.12.2016
The Bassbreaker™ Guitar Amplifier Series | Fender® 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

06.07.2005: Iron Maiden Hartwall Areenalla


*VAROITUS*
Sisältää todennäköisesti melkoisen läjän spoilereita myös Torstain keikasta. Monet asiat tuskin muuttuvat kovin radikaalisti.

Niin lähti meikäläisen Maiden Wagon (eli punainen Toyota) Helsinkiä kohti siinä puoli neljän maissa. Matkaa Äänekoskelta Helsinkiin on yli 300 kilometriä, joten lähes 30 asteen helteessä matkanteko autolla on herkkuva. Varsinkin, kun ainoat ilmastointikeinot ovat ikkunoiden auki pitäminen (joka ei 120 kilometrin tuntivauhdissa ole kovin mukavaa sekään) ja piereskely.

Kun siis hikeä valuen pääsimme perille, oli Mastodon juuri aloittelemassa lämmittelyurakkaansa. Itse en orkesterin tuotantoa tunne, enkä tuon esityksen perusteella välttämättä tahdokaan. "Laulusta" en saanut mitään selvää, ja kitaratkin puuroutuivat ainakin yläkatsomoon aika tavalla. Joten lämppärin ajaksi paitakauppaan ja säännöllisin väliajoin ulkoalueelle. Kun palasimme, olivat roudarit jo täydessä vauhdissa levittelemässä Britannian hevijyrälle lavaa kuntoon. Uskollinen suomalaisyleisö jaksoi huutaa ja taputtaa Maidenia lavalle jo reilusti ennen kuin ensimmäistäkään kitaraa oli edes testattu.

Hetken odottelun jälkeen tapahtui jotain maagista: Valot sammuivat ja Ides of March pärähti alkunauhana soimaan. Katsomo, itseni mukaanlukien, oli ekstaasissa. Nicko McBrain hiipi salaa rumpupatteriston taakse odottamaan alkunauhan loppumista ja aloitti Murders In A Rue Morguen. Pommien saattelemana hyppäsivät lavalle myös herrat Dickinson, Harris, Murray, Smith ja Gers, jolloin hetki oli ikimuistettava. Hevilegendat tulivat soittamaan yli 20 vuotta vanhoja biisejä juuri meille tänä iltana. Killers-levyn tavaralla jatkettiin, vuorossa oli Another Life. Itselleni suhteellisen uppo-outo kappale upposi tällä kertaa aivan loistavasti, varsinkin välissä ollut riffi oli todellista herkkua korville.

Ensimmäisen levyn starttaava Prowler sai kunnian jatkaa Maidenin Early Days-putkea. Täyden Hartwall Areenan laulaessa "Walking through the city, looking oh so pretty" Brucen mukana oli ilmassa taas aidon hevijuhlan tuntua. Biisin loputtua Dickinson kävi pukemassa ylleen ratsupoliisin takin, otti käteensä Iso-Britannian lipun ja kiljaisi: "The Trooper!" Kappaleen välihuudatuksissa oli Suomen hevikansa jälleen täysillä mukana. Ennen Remember Tomorrowin sytkärimerta Brucella oli sanansa sanottavana myös Jaqcues Chiracin taipumuksesta haukkua sekä Suomen että Englannin hänelle tarjoamia ruokia... Haistatteluksihan se meni! Debyyttilevyn slovarikappaleen jälkeen alkoi nauhalta tulla "Onemaisia" sodan ääniä ja konekivääritulta, josta polkaistiin käyntiin Where Eagles Dare. Bruce veti sen nyt ehkä vieläkin korkeammalta kuin levyllä...

Hittien hitti, Maidenin jokaisen keikan ehdoton encore-kappale Run to the Hills esiteltiin seuraavaksi. Biisi taisi olla kaikille tuttu, sen verran hyvin tuo yhteislaulu jälleen meni. Revelationsista siirryttiin sujuvasti Wrathchildiin, jonka jälkeen Bruce kysyikin, että miten aiomme kuolla. With Boots On tietysti! Saappaat jalassa kaaduttuamme seurasi minulle henkilökohtaisesti keikan hienoin hetki, Phantom of the Opera. Bruce kertoi biisin olleen hänelle se Maidenin biisi, joka Samson-aikoina iski junan lailla. Kuuleman mukaan: Jos tämä biisi ei edusta sitä oikeaa heavy metallia, niin olet joko kuollut tai 150 vuotta vanha. Minulle se ainakin edusti sitä itseään koko 7 minuutin kestonsa ajan. Sitä riffitykityksen määrää...

Number of the Beast-levyn nimikappaleen (jonka ajaksi lavan reunalle nousi uhkaavan näköinen Piru) ja Hallowed Be Thy Namen jälkeen seurasi varsinaisen setin viimeinen kappale. "Scream for me, Helsinkii... SCREAM for me, Helsinkii... SCREAM FOR ME, HELSINKIII!"-huudoista pystyi jo Maidenin livetuotantoon perehtynyt päättelemään, että kyseessähän oli tietysti bändin nimikkobiisi Iron Maiden. "Iron Maiden's gonna get all of you! Good night!"-sanojen jälkeen yhtye poistui lavalta.

Suotta, sillä Areenan huutomyrsky olisi herättänyt vaikka kuolleista. Running Freen aikana esiteltiin soittajat, Drifterin aikana Piece of Mindin levynkannesta karannut skitso-Eddie kävi kiusaamassa kitaristeja ja Sanctuaryn kertosäkeen yhteislauluun ilta jo päättyikin.

Keikan jälkeen oli jälleen epärealistinen olo: Bruce oli uskomattomassa vireessä, kitaristit olivat tulessa ja rytmiryhmä oli virheetön kuten aina. Dickinson ja Gers esittivät tuttuun tapaansa melkoista akrobatiaa lavalla ja antoihan Harriskin konekivääri-bassonsa laulaa. Ainoa asia, jota keikalta jäin kaipaamaan, olivat kappaleet Killers, 22 Acacia Avenue ja Flight of Icarus, mutta muuten ei kertakaikkiaan mitään valittamista. Ihan ei Judas Priestiä syrjäytä parhaan keikkamuistoni paikalta, mutta ei kaukana ole. Bruce lupaili yhdessä spiikissään jo vähän ensi vuottakin, joten sinne sitten!

Yölläkin oli vielä sairaan kuuma ajaa pois, mutta Maidenin vuoksi voi jo vähän kärsiäkin. Early Days-paita tarttui mukaan toissavuotisen Aces Very High-paidan seuraksi bändipaitakaappiin. Klo 4.30 kotona, onneksi huomisenkin sain vapaapäiväksi... Mutta kahteen sanaan tiivistettynä: Saatanan Kova! Up the Irons!

Lisätään vielä settilista:

Ides of March/Murders In A Rue Morgue
Another Life
Prowler
The Trooper
Remember Tomorrow
Where Eagles Dare
Run to the Hills
Revelations
Wrathchild
Die With Your Boots On
Phantom of the Opera
Number of the Beast
Hallowed Be Thy Name
Iron Maiden
---------
Running Free
Drifter
Sanctuary

Ja tietysti lopuksi "Always Look on the Bright Side of Life"...

Kirjoittanut Pelsi 07.07.2005


Arvostelu

3,53,53,53,53,5    (2 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Nyar: Tervetuloa uudestaan!
Silkki: Oli kyllä kova. Ihan vitun kova!
moderndrummer88: up the irons
kouranka: Oli kyllä ihan vitun kova! Missä vaiheessa muuten nousi se Seventh Son vaikutteinen jättiläis-Eddie sinne taustalle. Oli komee!
Pelsi: Jätti-Eddie taisi nousta Iron Maiden-biisin aikana, jos en ihan väärin muista. En uskaltanut sitä tuonne kirjoittaa, koska en ole biisistä lainkaan varma.
Pallis Jakoila: Juu, Iron Maiden biisin aikanahan se sinne taustalle tupsahti...
Kissa3: olin katsomassa, ei kyllä ollut niin hyvä kui viimevuonna tuo keikka, mutta maiden toimii livenä, vaikka en ihan raskaammaksi menisi sitä sanomaan ;) mukavata kikkelimetallia, oli hyvä keikka ! mastodonkaa livenä niin huono ollut, kaiken kaikkiaan hyvä oli
Lohjanrandyrhoads: se oli Iron Maiden biisin aikana joo kun se nousi...
Late__: Maiden on ehdottomasti kovin heavy metal bändi ikinä! Keikka oli silkkaa parhautta ja yleisökin niin hyvin mukana, etten ole ikinä ollut keikalla jossa yleisö olisi noin kovaäänistä. Settilista loistava ja bändi vireessä.
Late__: ainiin, ja illan kruunasi omalta osaltani tämä hauska muisto: Tajuttomassa "keikkahumalassa" ryntäsimme keikan jälkeen bändin perään, ja Janick Gers vilkutteli siitä vierestä hiukan naurahtaen :D. En malta odottaa kunnes bändi saapuu ensi kerralla Suomeen!
Burana_400: Iron Maiden biisin aikaan tuli se iso eddie pää, tulee yleensä IM biisin aikaan... Mutta eikös Sanctuaryn aikaan tullu se kävelevä "kokonainen" Eddie pakkopaidassa (joka on kyllä viittaus Piece of Mindiin eikä Seventhiin), mä en muista oikeen :D
Slade: Dave Murray RULES
kirvesAxe: Juurikin näin. Tosin, toisin kuin kirjoittaja, itse jäin kaipaamaan myös Children of The Damnedia :)
SARJE: perhana kun ei tullut lähdettyä... no talvella sitten
J.laitinen: Yläkatsomoon ei aluks oikee laulukuulunu.. onneks se ongelma poistu ku ihanat miksaajat sai sen homman kuntoo. kaiken kaikkiaan helvetin kovaa menoa. tänä vuonna mennää kattomaan uudestaa.
J.laitinen: Nii vielä.. tätä juttua kun luki ni tuli keikka helvetin hyvin mieleen. pari kertaa jopa kylmät väreet iskivät:) kiitos siitä

Yhteensä 16 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Keikkatunnelmat

Tulostettava versio

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti