Muusikoiden.net
06.12.2016
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

18.04.2006: Stephenson LJ-10


Stephenson LJ-10 (http://www.stephensonamps.com ) on Kanadassa valmistettu yksikanavainen \"boutique\" vahvistin ja tätä kirjoittaessa ainoa yksilö Suomessa. Tehoa on 15W ja se toimii A-luokassa. Piirilevyjä laitteesta ei löydy, vaan se on täysin eyelot boardeilla ja point-to-point-kytkennöillä toteutettu. Näin maallikon silmin laitteen sisukset näyttävät huolellisesti tehdyiltä. Muuntajat ovat Stephensonin speksien mukaan tehtyjä Hammondeja. Yksi LJ-10:n erikoisuus löytyy pääteputkista. Se nimittäin käyttää yhtä 6V6 ja yhtä EL84 pääteputkea, perinteisestihän putkivahvistimissa on vaikkapa kaksi EL84 putkea. Nämä eri parin putket vaikuttavat soundiin varmasti jotenkin. Pääteputket ovat molemmat JJ:n tuotantoa. Etuasteessa on ensimmäisenä putkena Svetlana 12AX7 (aito \"winged C\" Svetlana, ei Sovtek) ja kaksi muuta 12AX7 putkea ovat JJ-merkkisiä.

Vaikka kyseessä on käsintehty laite, hinta on kuitenkin kohtuullinen 1000 USA:n dollaria. Hinta on saatu alas, kun ei ole panostettu laitteen ulkonäköön niin paljon: kotelo suojakehikkoineen on Hammondin perusosia ja kontrollien nimikyltit ovat ilmeisesti tarroja. Laite on kuitenkin erittäin tukevan ja kestävän oloinen, vaikka painoakin on vain 5.6 kiloa (verrattuna täyspitkän putkinupin n. 20 kg painoon). Kantokahvoja kotelossa ei ole, mutta pienen kokonsa takia vahvistin kulkee tarvittaessa vaikka kainalossa. Paikallaan se pysyy neljän ison kumitossun varassa.

Laitteessa on rinnakkainen efektiluuppi, sekä lähdön että tulon tasoja voi säätää. Lisäksi luupille löytyy vaiheenkääntökytkin. Muita takapaneelin liitäntöjä ja kytkimiä ovat kaksi ulostuloa, impedanssinvalintakytkin (4/8/16 ohmia), jalkakytkimen liitin, virtakytkin sekä pentode/ultra linear kytkin. Pentode on normaali putkivahvistimen toimintatila, ultra linear tiputtaa hieman tehoja ja tekee soundista lämpimämmän ja pehmeämmän, hyvä esim. pehmeitä jazz-soundeja hakiessa. Kaksinappisella jalkakytkimellä voi kytkeä päälle/pois gain boostin sekä efektiluupin.

Etupuolen kontrollit ja liitännät vasemmalta oikealle ovat sisääntulo, gain, treble, bass, mid, drive, fat ja scale. Tässä vaiheessa on syytä kertoa yhdestä laitteen erikoisuudesta: siinä on nimittäin tavallisen master volumen sijaan London Powerin Power Scaling (http://www.londonpower.com ). Power Scalingin avulla saadaan halutessa luukutetun putkivahvistimen soundi vaikka kuinka pienillä volyymeilla. Keinokuormiin verrattuna Power Scaling on selkeästi parempi, se nimittäin ei syö dynamiikkaa ja yläpäätä pienillä äänenvoimakkuuksilla. Power Scalingia säädetään drive ja scale kontrolleilla. Drive säätää pääteasteeseen syötettävän etuasteen signaalin määrää, scale taasen äänenvoimakkuutta. Normaalisti molemmat tulisi laittaa samaan asentoon, mutta jos halutaan kompressoidumpaa soundia, voi driven pistää scalea korkeammalle. Fat-potikan nimi tulee sanoista Feedback Attenuation. Käytännössä se säätää kuinka paljon gainia ja kuinka paksu soundi on.

Treble, middle ja bass kontrollien vaikutusalue ei ole hirveän laaja, eli mitään äärimmäisiä soundeja laitteesta ei saa, esim. middle nollilla ei tuota sitä tuttua ohkaista ja kihisevää soundia.. Myöskään gainia laitteessa ei hirmuisen paljon ole. Mistään high gain pelistä ei siis ole kyse, ilman boostia gainia on suunnilleen yhtä paljon kuin JCM800:ssa. Boostin kytkemällä saa sitten hitusen lisää. Gain täysillä ja boosti päällä laite taipuu suurin piirtein johonkin Iron Maiden/Judas Priest/Black Sabbath/Ozzy Osbourne luokan säröihin, kuolonmetallin ystäville vahvistin ei siis tarjoa mitään. Soundi on aika pyöreä, ei ole sellaista hevivahvistimien tiukkuutta. Omimmillaan LJ-10 onkin siis enemmän blues/rock meiningissä. Puhtaista soundeista tulee mieleen Stevie Ray Vaughanin biisi \"Riviera Paradise\", kun taas säröpuolella AC/DC ja Rushin \"Limelightin\" introriffi ovat hyviä kuvauksia. Sooloilusäröt ovat sitten Gary Moore/Slash/Santana linjaa, eli nätisti laulaa humpparikitaralla.

EDIT: Jälkiraporttia. Vahvari ei allekirjoittaneen makuun ollut loppujen tarpeeksi tiukka (itse en välitä kuitenkaan mistään supertiukista hevimyllyistä juurikaan), joten vaihtoi omistajaa. Kuten edellä mainitsin, oiva peli bluesiin ja wanhempaan rockiin, mutta hard rock osastolla ei oikein antanut tarpeeksi nopeaa tatsia ja palm mute jyskytystä.

+Soundi
+Power Scaling
+Yksinkertainen, mutta silti riittävästi ominaisuuksia
-Hieman karu ulkonäkö
-Voisi olla tiukempikin

Kirjoittanut LaXu 13.02.2005

            640×426  -  108 kt.


Arvostelu

4,04,04,04,04,0    (1 arvostelija)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Ei kommentteja. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti