02.10.2010: Line 6 Duoverb
Päätin pistää vahvistin arsenaalini täysin kehitykseen viime keväänä ja ostaa päräytin velaksi Peavey 5150:n ja tämän kyseisen Line 6 Duoverbin. Ajattelin heti aluksi, ennen kuin olin päättänyt ostaa mitään tiettyä vahvistinta, että toinen vahvari hoitamaan säröt ja toinen cleanit. Kun keksin Peaveyn sotku puolelle jäin miettimään, että pitäisikö minun ostaa trankku vai putkivahvari cleania hoitamaan. Vastaus tuli kuin itsestään, kun marssin erääseen Tamperelaiseen musiikkikauppaan.
Combo on Line6 tyyliin täysin digitaalinen stereovahvistin. Kone on jaettu kahteen osaan: kaksi preamppia ja kaksi poweramppia. Molemmissa preampeissa on omat vahvistin mallinnukset, mutta ne eivät hirveästi toisistaan eroa. Clean puolella on esimerkiksi oikealle puolelle mahdollista ajaa Voxin ac15sta ja vasemmalle 30stä. Lisäksi päätteitä voi luukuttaa yksistään. Lisäksi on myös mahdollista blendata preampit, jolloin molemmat kuuluvat molemmista pääteistä tai splitata, jolloin toinen kuuluu toisesta ja toinen toisesta. Laitteesta löytyvät myös normaalit bass, middle, treble, reverb, volume ja niin edelleen. Kajareina on Celestionit, mutta mallia en muista, eikä Duoverbin ohjekirja tietoa sitä tarjoa. Otan asiasta selvää. Lisää tietoa ja huonoja ääninäytteitä osoitteesta www.line6.com.
No aloin sitten kaupassa testailemaan. Vahvari vaikutti ihan kohtuullisen hyvältä clean vahvistimelta kaupassa vaikka en päässyt huippuvolyymeillä luukuttamaan, enkä ihan optimaalisia säätöjä saanut vielä aikaan. Oston jälkeen kämpällä pääsin testaamaan kunnolla. Koska olen kuullut, että digitaalivahvistimet pätkäisevät helposti luulin, että Duoverb on heti rikki, mutta laite ottaakin aikansa, ennen kuin mitään ääntä kuuluu tai valoja syttyy (noin 5-7 sekuntia). Mutta tästä alkavatkin ongelmat. Clean puolen ollessa todella hyvä, säröt kuulostavat siltä, kuin kissaa vedettäisiin hännästä tammipöydällä. Eli siis täysin käyttökelvottomat. Tämä on sinänsä harmi, koska laitteeseen on yritetty mallintaa monia hyviä vahvistimia, kuten. SLO100, Dual Rectifier ja Jcm800. PodXT:n säröihin verrattuna näillä kahdella on eroa kuin Harley Bentonilla ja PRSllä. Eikä se säätämälläkään parane. Toinen ongelma on laitteen omituinen volumesäätö. Laitteessa on sekä kanava volumet (näillä voi hoitaa pääteiden välistä balanssia) ja mastervolume, joka on sinänsä normaalia, mutta kun volumea nostaa ylitietyn tason laite kompressoi itseensä todella ikävän napsun. Soundi alkaa kuulostamaan siltä, kuin joku iskisi kahdella pingismailalla korville.
Mutta koska Cleania käytän pääasiassa voisin siitä enemmän kertoa. Laitteeseen on mallinnettu Rolandin JC120, muutama Fender ja Vox, joten puhtita saa moneen makuun. Itse käytin ensin Fenderin ja Voxin yhdistelmää, sitten kahta Voxia jonka jälkeen kahta Fenderiä. Nyt käytössä on Line6 muunnos Jc120sestä ja Matchlessin Dc-30.
Niin säröpuolella, kuin clean puolella on vahvistimien mukana myös kaiutinmallinnukset. Mielestäni kuitenkin Duoverbin ollessa takaa avoin antaa se enemmän tukea clean puolelle, kuin säröpuolelle.
Clean on Duoverbissä joko Fendermäinen tai Voxmainen. Metrilleen se ei se vahvistin ole, mitä se yrittää mallintaa, mutta aika lähelle. Tämä voi olla hyvä tai huono ominaisuus käyttäjästä riippuen, mutta itse tykkään, että mallinnukset ovat vain sinnepäin, koska tämä antaa Duoverbille sen oman soundin. Toinen, joka haluaa kaikki suosikki vahvistimensa samassa lootassa tulee pettymään. Halpoja kopioita eivät Duoverbin clean vahvarit ole. Soittaisin tällä vehkeellä studiossa kaikki clean osuudet.
Reverb laitteessa on hyvä, mutta sitä ei tosin saa jalka kontrolliin ilman Shortboardia. Pienestä kaiusta pro-yo-yo-yo-yoing - ääneen taipuva reverb on laitteen paras ominaisuus.
Kolmas vittumaisuus on presetit (4). Tämä ongelma johtuu kyllä lähinnä käyttäjästä, mutta minä vihaan kaikkia presettejä, koska asetukset unohtuvat hyvin pian, kun ne voi huolella tallettaa muistiin. Mutta sitten kun tekisi mieli ruuvata jotakin Soundia hieman onkin koko preset etsittävä uudelleen. Fenderin Cyper Twinissä namiskuukkelit menevät automaattisesti siihen asentoon, missä ne presettiä tallentaessa olivat. Tätä pitäisi Line 6 alkaa käyttää. Onneksi laitteessa on manuaali moodi.
Kuitenkin, jos saisin uuden mahdollisuuden valita tämän laitteen ja jonkun muun vahvistimen välillä ottaisin luultavasti yhä tämän, koska laite taipuu niin monenlaiseen clean soundiin. Tähän ei moni laite pysty.
+ Clean
+ Reverb
+ monimuotoisuus
- Presetit
- Digitaalisen laitteen epäluotettavuus
Jälkikäteen voisi sanoa, että olen jättänyt digitaalisen puolen ominaisuudet vähemmälle käytölle ja keskittynyt käyttämään tätä ihan normaali vahvarina.
E2: Ahaa nyt olen vihdoikin paljastanut itselleni laitteen salaisuudet.
Volume kompressio tulee helposti vääntämällä kanavavolumet kovemmalle kuin masterin. Lisäksi huonot eq asetukset ovat ovat avain tässä.
Särö soundinkin saa todella ahkeralla säätämisellä paremmaksi. Virhe on kuitenkin helppo tehdä siinä vaiheessa, kun tekee kaksi hyvää ja erilaista vahvarisoundia ja sitten koittaa soittaa näitä samaan aikaan. Soundi käy äkkiä kamalaksi. Helppo ja hyvä tapa saada hyvä särösoundi on vetää eq:t samaan kahdella samantyylisellä vahvarilla. ja tyrni on.
Tosin, pitää huomauttaa, että ei se särö soundi ole putkipelien luokkaa, mutta jos moni puolista vahvaria kaivataan on säröt kuitenkin ok. Tubescreamerilla boostattuna sain todella miellyttävä soundia ulos.Kirjoittanut Kapane 18.12.2004 | | |
Arvostelu
Kommentit
| | | Artikkelit: Laitearviot Tulostettava versio Tulostettava version ilman kuvia Lähetä pikaviesti kirjoittajalle |