20.09.2020: Jussin soittokamat Part II

Kirjoittanut VIPMetal – 20.09.2020

Edellisestä kamaluettelosta on näköjään vaihtunu aika lailla kaikki, joten päivitetäänpä (uudet):


Mesa Road King II

Tuli Road King 1 -nupin tilalle. En saanut rauhaa ennen kuin ultimate kunkku olis testattu. Yllättävin ero oli kolmos- ja neloskanavien suhteen; RKII oli paljon tummempi samoilla säädöillä. Ei mitään mitä ei EQ:a kääntämällä saanut kuntoon, mutta yllätti. Ykkös- ja kakkoskanavat olivat paremmat ja suurin ero oli kuitenki reverbin suhteen: ykkösessä oli paljon kihisevämpi kaiku. Yhä HDAW -soundin takana pysyy raaka RKII, joskin...


Mesa Mark V 90w

Mark V vaihtui muutaman välivaiheen kautta lopulta kotinupiksi. Aiemmin oli käynyt reilun viikon verran, mutta sillon oli jo valmiiks sovittu vaihtokaupat Road King 1 -nuppiin. Nyt Femma oli tulossa kunnon testiin. Ja huhhuh, kylläpä osas yllättää kaiken internet valituksen jälkeen. Puhdas kanava on jopa parempi (fendermäisempi, paremman sanan puutteessa) kuin RKII. Hieman ovat erilaisia, mutta molemmat toki erittäin hyviä. CH2 Crunch on mielestäni miellyttävämpi kuin RKII kakkoskanava. Markun kolmoskanavalta MKIV moodi tarjoaa itselle parhaan soundin. Omaan makuun parempi kuin Triaxis/2:90 hieman modernimmalla soundilla. Tää vois mennä jopa treenikämpällä. Pitää kyllä testata ehdottomasti jonain päivänä bändin kans tää nuppi. Kotioloissa tilutteluun tykkään enemmän kuin rectoista.


Music Man JP7 BFR 2008

JPX-6 vaihtui tähän, kun bändissä siirryttiin seiskakielisiin Bb drop vireisten kutosten jälkeen. Omaan hanskaan sopii tää EBMM seiskakaula paremmin kuin esim Ibanezin UV. Nätti loimuvaahtera kansi ja muutenkin asiallinen peli. Mikkeinä on D Sonic 7 tallassa ja customwound Dimarzio kaulalla. Karvan verran vähemmän kuumat kuin CL&LF combo, johon olin tottunut ja joka on myös JPX:ssä. Mutta ei kuitenkaan suurta eroa, toisin kuin esim Illuminatorien (vs Crunchlab&Liquifire) kanssa. Hyvä kitara tämän kanssa:


Music Man JPX-7 2010

Vanha bändikaveri laittoi myyntiin ja tottahan olin kiinnostunut nykyisen bändin pitkäaikaisesta kitarasta seiskaversiona. Mielestäni tää seiska on kaulaltaan vielä parempi kuin JPX-6. Jostain syystä myös tässä kitarassa on paksuimman (tässä H) piezon kanssa ongelmia. Kuitenkin normi 6-kielisen akkarin soundit on hallussa, joten tilanne ei ole yhtä huono kuin JPX-6:n kanssa. Tää barolo väri on kyllä hieno ja mustat metalliosat sekä Eben otelauta luovat tumman metallikepin. A-drop vireessä ja .070 kielen kanssa joutuu kielen punosta hieman purkaa, että saa virittimeen kiinni. JP7 BFR sopii suoraan, jostain syystä. JPX:n runko on kammioitu toisin kuin missään muussa Petrucci kitarassa, tämä tuo mielestäni ainakin puhtaisiin erittäin miellyttävän soundin. Myös liidit lähtevät ilmavasti, ehkä raskaaseen komppisoundiin kuitenkin suosin BFR:n kiinteää runkoa. Kammiointi ei kuitenkaan juuri vaikuta kielteisesti, mutta sen verran että se on a/b testissä havaittavissa.


Ibanez TS-9 GOLD

Voitin Levytukun instagram -arvonnasta tämän 40th anniversary mallin tubescreameristä, joka nousikin heti ihan kärkikahinoihin säröpedaaleista Mesan RKII vahvistimen kanssa. Pitkästä aikaa oli tuubikirkujaa pedaalihyllyllä. Ainut huono puoli oli Rocktronin midi switcherin kanssa se, että räkin virtojen päälle laitto ei automaattisesti laittanut pedaalia on -asentoon, vaan sen joutui aina kädellä painamaan. Tätähän ei tietenkään muistanut aina tehdä esim keikkatilanteessa. Patchmate ei enää lopulta vaihtanut midillä presettiä ja räkki purkaantui ja kultainen purkki jäi ainoana pedaalilautaan tarvittaessa sooloihin polkaistavaksi.


Dunlop 535Q wah

Tämä tuli heräteostoksena hommattua ja toinen JH-1 wah lähti myyntiin. Onhan tässä säätöä jos minkälaista, mutta toisaalta tuo Hendrix wahi oli heti valmiina ja hyvä waakkusoundi. En oo siis vielä löytäny tästä parempaa eikä oikein oo jaksanu ruuvatakaan. Ehkä kotilaudasta kiikutan JH-1 treenikselle ja vien tämän kotiin, jos siellä jaksaisi enemmän ruuvailla soundia. Aika turha ostos omaan waakutteluun siis.


Siinä taisi olla nyt ekan postauksen ja nykyisen laitteiston uudet vehkeet, kävihän tässä välissä mm Triaxis/2:90 räkki ja kyllähän se oli makea isolla stereokaapilla soiteltuna, mutta RKII komppiosasto vaan koskettaa enemmän sydäntä. Toisaalta Mark V antaa kompaktimmassa koossa samaa soundia kotona nyt, joten räkistä luopuminen ei ole suuremmin harmittanu. Myös Roadster nuppi kävi kotisoitossa ja oli kyllä hyvä. Mark V kaasu vain aiheutti pakkohuutokaupan. Samoin kävi Mesan Mini Rectifier 25 ja Mini Recto Slant 1x12 kaappi. Oli kyllä näppärä setti roudata ja bassoakin sai nostaa yli nollan. Ibanez UV777P (oma vanha) käväs taas, mutta kaula ei sovi käteen, alkoi kramppaamaan soitossa.


Tilanne vaikuttaa tällä hetkellä stabiililta nyt kamojen suhteen, mutta GAS saattaa yllättää autoilijan syksyn tullen. Mielenkiinnolla jään seuraamaan kehitystä. Mesalta ei ole testaamatta kuin JP2C ja Mark IV. Kitaraosastolla ehkä Majesty 7 voisi aiheuttaa ostohousujen sovittelua.

Arvostelu

Kommentit