Muusikoiden.net
26.09.2018
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

10.09.2018: basistin pedaalilaudat


Ensin varoitan, etten ole tehnyt tätä varten ääninäytteitä. Pyyntöihin en aio toistaiseksi vastata muitten menojen takia. Siksi teksti voi jäädä jollekin teoreettiseksi pohdinnaksi enkä pannut tekstiä laitearvostelujen puolelle.

* taustoittelua
Vuosien kuluessa oli milloin mistäkin jäänyt efektejä nurkkiin. Siitä huolimatta olin varsin vahvasti sitä mieltä, että basson ja vahvistimen väliin riittää kunnollinen johto. Tanssikeikoilla soitettu materiaali kuitenkin vaihtelee tunnelmasta toiseen ja päätin kasata laajemman valikoiman ääntä lattialle. Varmaan pisimpään kaapissani oli kummitellut tce:n chorus/flanger. Hyvä laite mutta päällä ollessaan nakertaa alimpia bassoja, miten asian voisi kiertää?

Särö on aina ollut kiinnostava mutta hyvän säröpurkin löytäminen on ollut välillä suorastaan masentavaa. Olen kokeillut tuttuja ja hyvin eksoottisia härveleitä, kitaravehkeitä ja bassolle suunniteltuja. Joitain on kehuttu maasta taivaaseen ja oma kokemus on ollut jotain säälittävästä seuraavaa - alaspäin. Toki jokunen hyväkin on tullut nähtyä, joista nyt ohimennen mainitsen kotimaisen Dualityn ja ulkomaisen Sparkle Driven.

Useampi nimenomaan bassolle suunnattu efekti sisältää tätä nykyä blendin (kuten kaksi edellä mainittua purkkia), jolla suoraa ääntä voi sotkea käsiteltyyn. Ei hassumpi idea muttei ole paras vaihtoehto kaikissa tapauksissa. Efekti ja puhdas ääni samalla kaistalla voi olla sotkua, esimerkiksi choruksen kanssa.

* x-over
Crossover eli jakosuodin on tuttu kaiuttimista. Jakari nimensä mukaisesti jakaa koko taajuuskaistan kahteen tai useampaan alueeseen. Basistin kaista loppuu käytännössä jossain kilohertsin ja kolmen välillä, joten jako kahteen on yleisesti ottaen ns. riittävä. Jonkinmoisen etsinnän jälkeen sain käsiini bassoveli Hannulalta IronEtherin jakarin mallia Divaricator. Siinä on säädöt suoralle äänelle ja kahdelle kaistalle, joitten jakotaajuutta voi säätää. Hahmottelin mielessäni, että alakerta saisi jäädä puhtaaksi ja yläpuolella voisi hyödyntää haluttuja effektoreita.

* low vs. high impedance
Palaan hetkeksi säröön, koska sen haju, maku ja luonne ovat tunnetusti aika vaikeita asioita. Keskustelin muun muassa Paasosen Jannen kanssa ja hän mainitsi, että matalaimpedanssinen (lo Z) aktiivinen ja korkeaimpedanssinen (hi Z) passiivinen soitin tuottavat erilaiset signaalit särön näkökulmasta. Siksei saundikaan ole identtinen. Voi sun itku! Asia, jota olin jo ehtinyt ihmetellä. Tästä syystä särön paikalla efektiketjussa ON merkitystä: efektipurkit ovat vähintään päällä ollessaan itsessäänkin buffereita = lo Z. Voi olla tarpeen panna särö ihan ensimmäiseksi kitaran perään, ennen viritysmittaria. Kokeilun paikka.

* jakotaajuuden määritys
Viisikielisen H on 31.5 hertsiä, E 42. G-kielen 12. nauhalla G on 196 Hz. Jos sille haluaa ensimmäisen kerrannaisen puhtaana, jakotaajuus pitää olla 400 Hz. Lähdin ihan fiilispohjalla tästä liikkeelle. Kokeilin pudottaa jakotaajuuden paljon alemmas tai nostaa sen ylemmäs ja aina palasin tuohon neljänsadan hujakoille. Olkoon sitten niin.

* takaisin metsästämään säröä
Nyt lähdin etsimään paitsi särön saundia ja paikkaa, myös säröjä eri soittimille. Herra Hannula sattui uudestaan kohdalle ja pelasti hädässä, koska häneltä sain lainaan kiintoisan kattauksen omien rinnalle. Vertailu on kyllä korvia avaavaa, tästä ISO KIITOS bassoveljelle! Lattialla taisi olla hetken aikaa kuusi vai kahdeksan laatikkoa? Käytin testissä myös loopperia, vaikka sen lähtö onkin lo Z. Apu tuli siitä, että pystyin kokeilemaan kaksin käsin säätöalueita. Lopputulos oli, että jouduin jättämään haaveet yhdestä säröpurkista. Passiiviset bassot toimivat yhdellä ja aktiiviset toisella. Jopa purkkien säädöt muuttuivat eri soittimilla toimimaan eri tavoin. Mikrofonien kuumuudesta lienee tässä hyvä mainita, ettei niitten merkitys ollut niin suuri, vaikka eroja toki oli.

* onnea kohti?
Jakosuodin on metka vehje basistin näkökulmasta: efektien määrää voi saatää paljon huolettomammin kuin ennen. Mutimista ei tapahdu enää oikeastaan ollenkaan, toki hurjastelu aiheuttaa helposti keskustelua. Siihen liittyen löytyi toinenkin ominaisuus, jota kaipaan signaaliketjuun: säädettävää alipäästösuodinta. Kun yläpään ylintä taajuutta rajoittaa, efektien määrää voi edelleen muuttaa. Näin ei tule astuneeksi toisten varpaille mutta samalla äänimaisemaa voi muokata entistä rankemmin.

* pieni kaksikko
Kuvissa on pikku peruspärinä, passiivisten kannettava ja aktiivisten raahattava taittoversio. Taittoversiolle Jaana Sohlo (Sotex) valmisti venekäyttöön tarkoitetusta kyllästetystä kankaasta kantopussin mittojen mukaan.

Jakosuodatinta ei tarvita tähän putkisärön ja konstikkaan (tai ainakin hyvin persoonallisen) kompuran pikkupakettiin. Passiivisten soittimien kanssa täyttä rokkia, ei niin hienovaraisia. Overlord lienee Butlerin kopio Taiwaasta. Fairfield ei ole todellakaan läpinäkyvä mutta bassolle kuin tehty. Kuvasta puuttuu Fairfieldin sähkö, joten kannettavan tavaran määrä on vähän isompi.

* kannettava passiivisille
Passiivisten lankku lähtee Cogin oktaaverista, jota seuraa Divaricator. Jakarin perässä ovat Sprucen OGF ja mooerin pitch box (detune muistuttaa chorusta). Loppupäässä Daring Audio Phat Beam hoitaa kompressoinnin ja siinä on alipäästösuodin (iso nuppi keskellä, jota voi säätää lennosta vaikka jalalla). Phat Beamin muut säätimet ovat hämäävästi kello kahdessatoista mutta ne on ensin säädetty saundin mukaan ja nupit on pantu takaisin pohjoista kohti. Siksi erittäin nopea säätää, vaikka roudatessa tai laukussa (mono M80 the Tick 2.0) sattuisi joku asetus muuttumaan. Valkoinen maalitussi auttaa toisaalla.

K-ruosteesta ostettu ohut, reiitetty alumiinilevy ja nippusiteet mahdollistivat muutokset nopeasti. Lankku on ulkonäöstäkin päätellen yksipuolinen. Reunassa mooerin alapuolella näkyy liitin Visual 1spotille.

* työläs aktiivimalli
Iso lankku on vaneria, johon porasin kasan reikiä ja sutaisin puun tummaksi jollain puuöljyllä. Raaka-aineet olivat huokeat mutta kokonaisuus hiukkasen työläs. Pylväsporakone oli hyvin tarpeellinen. Lankku on taitettava roudattavuutensa takia. Huonot puolet: efektien asemoinnissa ja kaapeloinnissa asia täytyy huomioida.

KMA on ketjun ensimmäinen ja se jakaa äänen kahdelle alueelle. Kokonsa takia se piti panna vähän hassuun paikkaan. Yläpäässä ovat Bass Tight fuzz, chorus/flanger ja IE:n Xero (envelope). Kaikkea vellovasta massasta jonkinsortin phunkkiin.

Alakertaan panin FrantaBitin, koska KMA:n alipäästösuodin muutti Frantaa merkittävästi käyttökelpoisempaan suuntaan. Sirkkelöintiä voi hallita hanaa kääntämällä. Yhdistelmä muuttui uudeksi kokonaisuudeksi.

Lopussa ovat IE Nimbus ja tce Hypergravity. Nimbuksessa on itsessään efektille ali- ja ylipäästösuotimet, joten se sopisi yksinäänkin basistille. Hypergravity on monialuekompura, vain säätöjä piti opetella ja tehdä. Pidän hyvin hämäävänä potikoita, koska ne ovat oikeastaan viisialueisia kytkimiä ja siksi säädöt tuntuvat aluksi hyvin kummallisilta. Toneprint-softa on välttämätön.

* yleisiä huomioita
Roudatessa lankut ovat kovilla. Efektien säädöt muuttuvat ja kiinnitykset löystyvät. Pitkävartiset kytkimet voivat taittua, potikat löystyä ja hatut kadota. Laukut ja potikoitten suojat (Stompshield) yrittävät pitää paketteja paremmin käyttökelpoisina. Irtopurkkisettiä en suostuisi viemään minnekään. Ne voivat jäädä jonnekin ja johtojen ynnä liittimien kuormitus olisi hurja.

Huoltovapaita noista ei saa. Viereen kaadettu juoma on aavistettava etukäteen, joten tassut kannattaa olla: jokainen milli maanpinnasta hankaloittaa jalkatyötä mutta tuo turvaa purkeille. Mitä tiukempaan paketin joutuu pakkaamaan, sitä hankalampi yksittäinen efekti on poistaa välistä ongelman sattuessa ja varsinkin keikalla. Optimoidut johdot saattavat riittää ohituksiin tai eivät. Nippusiteet voi napsia nopeasti poikki mutta vain työkalulla.

Äänimaailma kyllä laajenee, jos purkeille löytää käyttöä. Pystyn vieläkin muuttamaan soittimen saundia myös pelkillä käsillä mutta kaikua tai oktaaveria en osaa edelleenkään tuottaa ilman lelulaatikoita.

Kirjoittanut ituvirtanen 10.09.2018

            917×825  -  181 kt.

1350×825  -  287 kt.

1350×1266  -  498 kt.


Arvostelu

3,33,33,33,33,3    (6 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

samo: Hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen juttu!

Yhteensä 1 kommentti. Lisää kommentti!

Artikkelit: Omat soittokamat

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2018, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti