Muusikoiden.net
19.03.2024
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

21.05.2017: Mesa/Boogie Roadster nuppi


Hei vaan kaikille tänne asti eksyneille. Seuraava laitearvio sisältää huomattavan määrän omia mielipiteitä ja havaintoja, joten pidetäänpä nettihuutelut asiallisina :)

Edit 21.5.2017
Täältä löytyy ch1/Fat soundinäytettä. Äänitetty studiossa senkun partakoneella 4x12 Rectokaapilla. Män jatsiks mutta....

Edit
Tässä pieni hiljainen impro -soundinäyte. Mikitetty Suoraan kaapin edestä Lumialla pikkukakkosen aikaan että sai edes näin pitkään soitella ilman apukäsiä. Kanavabalanssit ei myös toimi mutta... Jos myöhemmin sit oikeasti ;)
Soundit:
Eka pätkä: Ch2/clean
Toka pätkä: Ch1/tweed
Kolmas pätkä: Ch3/raw
Neljäs pätkä: Ch4/vintage

1. Hankintaprosessi:
Hankin jo mooonta vuotta sitten samaisen valmistajan Mark III -kombon ja soittelin sillä aikani kotona, treeneissä ja keikoilla. Tänä aikana tuli hyvin ilmi kyseisen vahvistimen vahvuudet ja heikkoudet, sekä soundinmetsästys/loppumaton säätö tuli hyvin tutuksi. Niille joille kyseinen malli ei ole tuttu: kyseinen malli sisältää kolme eri "moodia" (clean, crunch ja särö - perusideologialtaan) jotka kaikki säädetään samoilla eq-napeilla. Tähän myös Mark III kaatuu livekäytössä, jos tarvitsee monta erilaista soundia.
Paikkasin vahvistimen puutteita pedaaleilla sekä Octa-switch II:lla joll pystyi yhdellä napilla vaihtamaan kanavat sekä pedaalit.
Kyllästyneenä roudaamaan kiljoonaa pedaalia, vahvistinta, kaappia ja kitaroita keikoilla olin kypsä vaihtamaan vahvistinta.

Katselin pitkään monenlaista vaihtoehtoa millä pääsisi parhaiten tilanteeseen jossa roudatessa olisi vahvistin, kaappi ja kitara(t)- tarvittaessa pari pedaalia mausteeksi. Lopulta päädyin Roadsteriin kun eteen tuli tilaisuus hankkia nuppi ja recto 4x12 kaappi samassa setissä. (Eh.. kevyttä kamaa selkävaivaiselle :P). Kitaroina toimii custom strato ja Gibsonin LP goldtop humppareilla.

2. Itse vahvistin
Hommasin setin kesäkuussa 2014 ja tässä vielä opetellaan, mutta tässä hajatukset tähän menessä. Pääteputkiksi vaihdoin EL34:t - näistä tuonnempana.
Kanavia nupissa on neljä erillistä joihin jokaiseen on gain, vola, perussävynsäädöt, sekä reverb, tehovalinta(50W/100W), diodi/putkitasasuuntaus, fx on/off. Lisäksi löytyy masterpuolelta vola, sooloboost, FX-loop.

2.1 Kanavat 1 ja 2
Nämä kanavat pitää sisällään vahvistimen kliinikanavat. Molemmissa kanavissa on kaksi identtistä moodia (Clean/Fat) jotka netin huhujen mukaan on melko suoriltaan Mesan LoneStar -mallista. Lisäksi 1. kanavassa on Tweed -moodi ja 2. kanavassa Brit -moodi. Clean ja Fat ovat selkeästi clean-käyttöön tarkoitettu ja perussoundiltaan oikeinkin miellyttäviä moodeja. Clean on näistä kahdesta se näkkärein ja Fat munakkaampi versio samasta aiheesta. Tweed moodi on olevinaan, kuten nimi vihjaa, kumarrus vanhojen Fenderien suuntaan ja Brit moodi taasen kumarrus varhaisen Marshallin suuntaan.

Se soundi.
Suondiltaan tämä on kyllä muheva! Mark III:en jälkeen clean täyttää tilaa aika juhlavasti. Soundi on tukeva ja selkeä LP -tyylisillä soittimilla, kuten myös stratolla. Eq-nappulat vaikuttaa oikeihin asioihin, paitsi ehkä Brit-moodilla josta on hiukan hankalampi saada otetta kuinka lähestyisi asiaa. Brit on gain -puolelta hiukan ujo, mutta boosteri auttaa asiaa jos haluaa vähän suurempaa säröä tästä kanavasta. Tweed taasen on helpompi tapaus ja Lynyrd Skynyrd -osasto lähtee täältä varsin hyvin. Pääte ja kaappi tietenkin vaikuttaa ulostulevaan soundiin joten jos haluaa lisää säätää niin täytynee hommata Road King jotta voi vaihdella kaappeja lennossa.

2.2. Kanavat 3 ja 4
Nämä kanavat on niitä säröisempiä. Moodeina näissä on Raw/Vintage/Modern. Nämä termit on vähän väljiä, mutta ei välitetä niistä. Perusidealtaan moodit menee samassa järjestyksessä vähemmän gainia, enemmän gainia, erilainen enemmän gainia.
Raw Moodi jatkaa gainin määrän osalta melko pitkälti siitä mihin kanavien 1 ja 2 Tweed ja Brit jäivät. Perussoundiltaan nämä kanavat pudottavat vähän ylämiddlepiikkiä matalemmalle jolloin soundista tulee leikkaavampi. Raw moodi on varsin näkkäriä/crunchia, mutta suuremmilla äänenpaineilla saa aikaiseksi vähän kompressiota aikaiseksi joka taasen vähän helpottaa soitantantaa.
Vintage -moodi taas on rawista gainisempi versio. Middlekästä rutinaa mutta tällä voi jo soittaa sooloa heikommallakin tekniikalla :).
Kakkuna kirsikan päällä on sitten Modern -moodi joka pitäisi riittää kyllä monenlaisiin rientoihin gospelista kirkonpolttoon. Edellisiin moodeihin verrattuna tässä presence -puoli tuntuu hiukan korostetulta ja botne elää vähän eri tavalla kuin vintagessa.
Itse olen jämähtänyt näissä valinnoissa 3 - vintage ja 4 - modern vaihtoehtoihin. 3. kanava toimii soolo/lead -kanavana ja 4-kanava toimii komppiosastona. 4-kanava toimii hyvin myös puolirosona kun pudottelee kitarasta volapotikan puoleenväliin ja soittelee isoja avosointuja tai näppäilee delayn (DD-20) kanssa jotain häiriintyneitä sivuääniä bändin muuhun möykkään.

Se soundi:
Säröpuolen takia ilmeisesti näitä vahvistima ostellaan ja se tämä puoli on melkoisen hyvin kunnossa jos kestää laitteen ylämiddlepiikin ja hiukan kumisen soittotuntuman. Verrattuna Mark III:een soolosoundia ei saa aivan yhtä laulavaksi ilman ulkoisia tukivälineitä, mutta OD/boosterin kanssa puhutaan jo "hyvin lähellä" -osastosta. Tällä jyrää helposti bassokamat kuulumattomiin (mikä on tietenkin pääasia ;)) ja soundi leikkaa läpi isommastakin vallista jos vain muistaa että että bändikontekstissa lisää bassoa -> pienempi soundi. Tällä saa tehtyä yhdellä kitaralla jo stagelle melkoisen vallin jonka saa myös mikitettynä kuulostamaan hyvälle.
Aluksi tuntui että särökanava tuntui LP:llä vähän tukkoiselta ja kielten tuntuma oli hyvin kuminen. LP kun tunnetusti on melko tukevasoundinen soitin. Yhtälö tukeva soitin ja tukeva vahvistin (ja tukevahko soittaja xP) on melko bass overflow -lopputulos. Nettiä selattuani päätin kokeilla pientä mikkien säätöä. Kun laittaa kelaa kauemmas kielistä ylimääräinen botne häviää ja kun napapaloja ruuvaa lähemmäs kieliä mikki poimii paremmin myös sitä diskanttipuolta. Päädyin pudottamaan mikkejä aika reippaasti ja napapaloja nostin melkoisen reippaasti. Tämän jälkeen tuntuma parani huomattavasti ja soundi toimii kuin leca-sora hiihtoladulla. Mikkeinä on siis Jazz/JB -yhdistelmä, joka tulee joskus vaihtumaan vähän vintagempaan settiin, mutta näillä mennään siihen asti :)

Edit 22.5.2017 ->
Vaihdoin sitten mikkisetin Gibsonin Burstbucker pariin jota netissä haukutaan joka käänteessä huonoksi. Mikit on vähän PAF tyyliin kallellaan mutta ehkä enempi tasolla "täällä joku joskus teki PAFin", mutta jostain syystä ajauduin tämmöisiä kokeilemaan.

Soundiin tuli vaihdon jälkeen rutkasti selkeyttä ja helinää tallamikillä sekä mikit saa olla paljon lähempänä kieliä ilman tukkoisuutta ja atakin selkeyden menetystä. Gainia saa myös laitella huolella enemmän kuin aiemmin. Kaulamikki taasen on edelleen liian botnekas mutta en mie sillä niin soittelekaan. Volapotikat olin jo aiemmin vaihtanut 500kOhm kikkuloihin kun yritin saada lisää kirkkautta.

Kokonaisuutena kitara heräsi eloon aivan uudella tavalla ja herää tunne siitä että vahvistin reagoi riittävän nopeasti eikä mene tukkoon - vaikkakin demppauksen jälkisointi kaapista on edelleen aika muheva mäyrätorvi :)...

--- tästä hävisi n. 9000 merkkiä avautumista --- palautettu waybackmachinesta -

FX-loop:
Efektiluuppi on mallia sarjaankytketty eli oletus on se että se toimii. Netistä olen lukenut aika paljon kritiikkiä aiemmista Rectifier -sarjan tuotoksista ja niiden rinnakkaisloopista, että se ei vain toimi vaikka olisi hyvätkin laitteet). Efektiloopin voi siis laittaa kanavakohtaisesti esiasetuksena päälle tai sitten pedaalissa on oma nappula fx-loop on/off. Omiin korviin efektilooppi ei hirveästi huononna soundia mutta ainahan se vähän kun pedaalilaudalle on pitkä matka ja piuhaa on välissä kymmenisen metriä.

Solo boost:
Tämä on aika huikean kätevä ominaisuus, koska tällä napilla saa lisää volaa ;) (miksaaja repii partaansa). Vahvistimen etupaneelissa on oma nappi määrittelemään kuinka paljon boostia laitetaan tulemaan. Jos mastervola on järkevissä asetuksissa tämäkin toimii.

Fx-loop hard bypass:
Studiohommissa aika yees. Poistaa signaalitieltä masterin, soloboostin ja efektiloopin jolloin soundi on hiukan välittömämpii ja avoimempi. Livenä kaipaan kyllä kaikkia nippeleitä joten tulee yleensä soiteltua tämä pois päältä.

Footswitch:
Vahvistimen mukana tulee siis 8-nappinen pitkula jalkalauta jossa on siis neljä nappia kanavanvaihdolle sekä lisäksi reverb on/off, tuner mute, fx on/off, solo boost on/off.

Bias 6L6/EL34:
Eli miksi ihmeessä laitoin EL34 putket vaikka "the recto sound" on nimenomaan noilla 6L6 tuubeilla. Alun perin vahvistin tuli Mesan 6L6 -tuubeilla, jotka taisi olla aika loppuun käytetyt. Kuukauden verran soittelin 6L6:lla ja keikkahommissa yms. tuli huomattua että säröpuolella botne voi olla melko ylitsekäyvä elementti joka hautaa muita soittimia alleen, vaikka bassonamiska oli nollilla. Tästä innostuneena hommasin JJn EL34:t jotka biasin puolesta oli valittu tähän sopiviksi Uraltonen toimesta. Kun tökkäsin uudet tuubit koneeseen huomasin myös että presencealue oli omaan korvaan mukavampi kuin 6L6:lla. Näiden testien perusteella olen ollut hyvin tyytyväinen näihin EL34:iin.

50W/100W, rectifier select:
Nämä namiskuukkelit ovat hyvin mielenkiintoisia. Vaikutus on melko pieni kun volumet on keskustelutasolla eikä varsinaisia eroja kuulu kovin paljoa. Kun päästään vahvistimen "oikealle" toiminta-alueella niin eron huomaa jo selkeästi mitä tapahtuu. Nämä vaikuttaa siihen kuinka pääte maalaa etusen tuottaman informaation ilmoille. Dynamiikka tasoittuu 50W moodissa huomattavasti verrattuna 100W vaihtoehtoon sekä tietenkin botne pienenee koska pääte ei jaksa työntää matalia taajuuksia niin paljon eteenpäin. Sama tietenki käänteisenä. Modern -moodi 100W jytisee avoimempana kuin 50W:na.
Rectifier valinnan kun kääntää putkille ja yhdistää 50W päätteeseen niin päästään jo melkoisen latteaan dynamiikkaan. Plektran näppäykset ei enää erotu niin selkeästi ja taajuusalue kaventuu tehon pudotuksen seurauksena. Toimii hyvin - Ei tästä ihan blackfacea saa rectokaapilla mutta rokit irtoaa hauskan nasaalisti. Lisää säädettävää!! Jes!

Kokonaisuus:
Kokonaisuutena koen onnistuneeni hankinnassani, koska pedaaleita ei välttämättä tarvitse ottaa mukaan ollenkaan ja perussoundi on sen verran hyvä sekä tukeva että sitä ei tarvitse tukea ulkoisilla laitteilla.
Näinkin monipuolinen vahvistin aiheuttaa melkoisen määrän opittavaa kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kuinka saadaan "se" soundi pöntöstä ulos. Säädön määrä on tietenkin nelinkertainen verrattuna yksikanavaisiin laitteisiin ja itsellä ainakin kanavien välinen oikea balanssi voi välillä olla melkoisen työn ja tuskan takana kun mastervola muuttuu kotikäytöstä keikkapuolelle.
Säätöjen monipuolisuus aiheuttaa tietysti myös ongelmia siinä kuinka saadaan soundit sopimaan toisiinsa saumattomasti tarvittavassa kontekstissa (jos se on tarkoituksena). Eihän tämä ole tietenkään välttämättä ongelma, mutta vaatii työtä = säätöä.
Tähän kun lisää kaapin valinnan tärkeyden ja lisäksi kitaran/soittotatsin vaikutuksen lopulliseen ulostulevaan äänekseen niin vaihtoehtojen suo on loppumaton. :D

Henkilökohtainen mutu:
Itse olen diggaillut tämän setin ominaissoundista ja siitä kuinka ominaisuudet täyttää omat tarpeet aika loistavasti. Käytän vahvistinta kotona kalsarijatseiluun, GaryMooreiluun ja yleiseen treenaukseen. Keikoilla taas tulee painotttua gospelsoitteluun ja välillä tulee rokkiakin soiteltua. Hevihommat on jäänyt pääasiassa soittelematta jo muinoin sattuneesta käsivammasta johtuen, mutta välillä tulee fiilisteltyä jotain ryminähommaa kotona ja modern kyllä pistää ikkunat helisemään ;)... Marshallia tästä ei saa tekemälläkään. Soundi on aina hiukan tummahko johtuen tukevasta alamiddlestä ja perustasista, mutta kaikkia ei onneksi tarvitse miellyttää ^^. ----

Kaappina siis toimii tuo Recto traditional 4x12, joka on siis pienempikokoinen kuin oversized. Tässä on vähemmän humisevaa botnea -> enemmän erottelevuutta.
Välillä laiskuuden iskiessä käytän myös Palmerin 1x12 kaappia Eminencen Private Jackilla. Siinäkin kotonasorvatut soundit toimii pääasiassa hyvin livehommissa.

Tällaista vahvistinta kun menee kauppaan kokeilemaan niin kannattaa ottaa joku kaveri mukaan joka tietää kuinka säätää tämänmoinen vahvistin timangiksi. Paskoja soundeja löytyy helposti (kokemusta on).

Jos tänne asti jaksoit lukea niin pistä toki artikkelin parannusehdotusta jos löytyy. Soundiklippejä ei juuri nyt ole takataskussa, mutta jos jossain välissä aikaa irtautuu niin täytyy jotain rähinää laittaa tänne. Kokeilin myös Dual Rectifier Trem-o-Verb vahvistinta, mutta siinä loppui säädettävä kesken ;)

Edit: Kerronpa myös tuosta footswitchistä..
Edit2: olihan niitä kuviakin

Kirjoittanut Guitarfreak 26.01.2015

            2048×1536  -  225 kt.

1200×900  -  302 kt.

1200×419  -  169 kt.


Arvostelu

4,04,04,04,04,0    (22 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Mesa Man: Itselläni on tämä combona ja olen kyllä tosi tyytyväinen itsekin sekä samoilla linjoilla arviossa. Itse ajelen kyllä vielä 6L6:lla. On tykki. : )
joukov: Huippulaite!
medsta: Hyvä artikkeli. Mark III -kombon kanssa on joskus tullut tuherrettua -ihan totta mitä siitä kerrot ;-)
Jouni Sorrowed: Hyvin kirjoitettu artikkeli. Mielenkiinto säilyy loppuun asti!
Mesa Man: Roadster on täällä vaihtunut artikkelin päivitysten välissä Road King II v2 koneeseen. Säätämisen määrä kasvaa Roadsterista vielä selvästi. Huippulaitteita, jos säätäminen ei pelota/harmita.
Nakit ja muusi: "Kuminen soittotuntuma" -> hyvin määritelty. Itsellä siis Dual Rectifier mutta pätee tottakai myös siihen. Hieman ärsyttävä ominaisuus.
69thDuke: Hyvä läpileikkaus. Itselläni kombona, johon vaihdoin Celestionin G12k100 elementit, toi kummasti kukkeaa täyteläisyyttä cleaneihin. Roadster ottaa tosi hyvin vastaan etuasteputkien ominaissoundin. ja 6L6 käyttäjille suosittelen Mullard f32 GZ34 rectifier -
69thDuke: Putkia. Tasoittavat Mesan melko kylmäksi jäävää biasia 6l6 -asetuksella. Pääteputkissa päädyin TAD:n Gc6L6-STR:ien kautta Svetlana Winged C putkiin, sillä tarjosivat sen extran keskiäänialueelle mitä etsin. Nykyetuasteputket listattu jäsenkuvauksessani
Mesa Man: Myös täällä tuo G12K-100 oli RK:n alla 2x12 komootissa umpipuolella, mutta perinnerock henkisenä se vaihtui G12M-65 elementtiin. Nyt G12K on 1x12 Widebodyssä, "lisänä" siellä missä kulloinkin on tarvetta. : )
Guitarfreak: Mää vaan tykkään V30 -narinasta. Kokeillu muutamilla muillakin ja ne muuttaa reagoinnin vähän liian kankeaksi.
Mesa Man: Juu, kyllä siitä täälläkin tykätään. Se toinen RK:n 2x12 kaappi, mikä on recto sarjaa, on edelleen vakio, eli varustettu V30 elementeillä. : )
Guitarfreak: Eikös RK 2x12 oo vakiona C90/V30?
Mesa Man: Juu, on. Piti vain saada "erilaisempaa" soundia, niin sillä vaihto. Joissain jutuissa taas V30:n kihinä on sitä parhautta. : )
VIPMetal: Tämän nupin nykyisenä omistajana on pakko todeta, että allekirjoitan sen, että näillä soundeilla voisin soittaa keikan pelkällä delayllä luupissa ja virittimellä tuner outissa. Kuten myös kotona soittelen. Aivan huikea vahvistin! 🖤🖤

Yhteensä 14 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle