Muusikoiden.net
02.12.2016
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

27.07.2013: Kotistudio ja Linux


Kotistudio ja Linux
Ikosaedrin Debian-juttu synnytti ajatuksen laittaa oma lusikka samaan soppaan. Esittelen lyhyesti käyttööni vakiintuneet linux ohjelmat ja lisään selostuksiin joitain kommentteja ja käyttövihjeitä. Tietokonekalusto koostuu neljästä suhteellisen iäkkäästä myllystä joista yksi on XP-kone (AdobeAudition + Cubase LT4 + Vyzex Venom) kaksi puhdasta Linux konetta sekä yksi dualboot läppäri jossa asuu sekä Ubuntu että XP. Koneet on yhdistetty paikallisverkolla, jossa on lisäksi terainen verkkolevy. Tivoliin liitettynä syntikka/midi kalustona tällä hetkellä on Kawai 1 II, Venom, Roland PM-16, Alesis DM-5, Korg ih ja 2kpl Roland D-110 sekä mikseriä efektiä jne.
Kaikki musiikin tekoon tarvittava softa on saatavilla ilmaiseksi linuxiin, mutta käytännön syistä käytän XP:tä joihinkin tehtäviin (Winkkarissa asuvat myös Cad- ohjelmat, joten se kuuluu työpöydälleni).

Linux jakeluna on Ubuntu 12.04, joka on erittäin käyttäjäystävällinen. Satunnaista win-ohjekmien käyttöä ajatellen koneissa on myös Wine 1.4. Dualboot koneissa Winen alaisuudessa voidaan ajaa myös windows levyosiolle asennettuja ohjelmia. Winen käytössä on joitain ongelmia ja ruuvaamista mutta en ole asiantuntija, eikä se ole tämän tarinan aihekaan.

Ja nyt itse asiaan elikä Linux ohjelmiin joka asentuvat Ubuntuun vaivattomasti synaptic:illa
ja toimivat havaintojeni mukaan hiukan junan vessan tapaan.

JACK - Palvelin (demoni) joka mahdollistaa ohjelmien ja laitteiden keskinäisen audio- ja midiliikenteen. Ohjelma on taustaohjelma jolla ei itsellään ole minkäänlaista käyttöliittymää.
Palvelimella voidaan tehdä hyvin monipuolisia kytkentöjä tyyliin: Laite 1 ohjelma 1 ohjelma 2 Laite 2. Kytkennöillä on jonkinlainen merge ominaisuus mutta se ei ole ruuhkatilanteessa 100% luotettava (en mene tunkemaan samaan sisääntuloon samanaikaisesti sysexiä ja rumpufilliä).

QjackCtl - On edustaohjelma jack- palvelimelle. Ohjelmalla voidaan käynnistää( ja sammuttaa) palvelin sekä tehdä palvelimen perus asetukset. Lisäksi ohjelmalla voi tehdä audio ja midi routtaukset. Ohjelma näyttää myös DSP:n kuormituksen ja esimerkiksi äänikortin over- runnit.
Patchbay toiminnolla voidaan tallentaa kytkentöjä nimettyinä.

Patchage - Pikkunäppärä graafinen työkalu jack:n kytkentojen tekemiseen. Ohjelma voidaan käytön jälkeen sammuttaa ilman että sillä tehdyt kytkennät häviäisivät. Graafisessa ikkunassa näkyvät siniset laatikot ovat audiolaitteita, vihreät laatikot ovat vanhemman ALSA- standardin mukaisia midi- yhteyksiä ja punaiset laatikot välittävät uudemman midi määrittelyn viestejä.

Edit: Saman aihepiirin lupaavan tuntuinen softa, jota olen vain vilkaissut:Gladish

A2jmidid - On komentoriviohjelma joka siltaa uudemman ja vanhemman midi käytännön.

Qmidinet - Välittää paikallisverossa midi- tiedon Linux-koneiden välillä. Ohjelma edellyttää että jackd demoni on käynnissä. Toisin sanoen linux- koneiden välillä ei tarvita fyysisiä midikaapeleita. Ohjelma antaa mahdollisuuden käyttää myös WLAN:nia, mutta en ole tuota testannut.

Qmidiroute - Ohjelma on monipuolinen suodatin midi- tiedolle. Lisäksi ohjelma näyttää sisään syötetyt midi- viestit, joten se on erinomainen työkalu laitteiden säätöön ja virheiden paikallistamiseen. Tästä pieni esimerkki:
Kytkin taannoin midi- kaapelilla Kawaini perään läppärin ja siinä pyörivän ZynAddSubbFx- softasyntikan. Kaikki muu toimi hyvin mutta ZynAdd ei tuntunut uskovan Kawan Hold- pedalia.
Qmidiroute näytti että niin note-on, note-off kuin myös pedaali (cc64) syötettiin myös softasyntikkaan. Mutta hitto !! kun käsi nostetaan kokonaan pois koskettimistolta kawaipa lähettääkin vielä all-note-off komennon. Ratkaisuna rakensin Qmidirouteen kaksi rinnakkaista suodinta. Toinen päästää lävitseen vain nuotit ja toinen vain holdin, joten tuo haitallinen kaikkien sävelten sammutus jäi datataivaaseen.

Koska olen äärettömän mukavuuden haluinen ja laiska, käynnistän edellä luetellut ohjelmat (Patchagea lukuun ottamatta) yhdellä työpöytäkuvakkeen alle piilotetulla scriptillä. Sikriptien tekeminen linuksiin on yksinkertaista mutta se olkoon jo toinen tarina. Pari vihjettä kuitenkin: Tutki kunkin käynnistettävän ohjelman man- sivu ja käytä sleep komentoja tarpeen mukaan komentojen välissä.

Ja Seuraavaksi tarinaa parista softasyntikasta jotka molemmat edustavat hyvin tyylisuuntaansa.

ZynAddSubbFx - Oikein hieno ja hyvä-ääninen softasyntikka, Polyfoniaa ja multitimbraalisuutta riittää kunhan DSP:ssä riittää puhtia (tarkkaile QjackCtl:n prosentteja ja ovr-runneja säätäessäsi).
Törmäsin aluksi pieneen ongelmaan, ja siksi pieni vihje. Koka ohjelma asentuu soundibankkeineen käyttäjän kotihakemistoa syvemmälle ja koska linux ei lähtökohtaisesti anna käyttäjän kirjoittaa näihin hakemistoihin, ei omien bankkien luominen onnistu suoraan. Tästä selviää siten että kopioi jatelun mukana tulleet aseukset johonkin kotihakemiston alihakemistoon, ja muuttaa ZynAdd:in asetukset sellaisiksi että se etsii soundejaan vain sieltä.

AMS - Alsa Modular Synth - Virtuaalinen analogia modulaari syntikka, jolla voi tehdä pitkälti samoja asioita kuin aivan oikeillakin laitteilla. Ohjelman mukana on melkoinen kasa erilaisia välpöttimiä joita ovat koodanneet niin ams:tekijä kuin ulkopuölisetkin. Pääsääntöisesti melkein kaikki toimii mutta olen törmännyt muutamaan plugariin jotka kaatavat kerrasta ja varoittamatta koko ohjelman. Toinen seikka joka täräyttä varmasti ohjelman selälleen on takaisinkytkentä. Jos kytket vaikkapa VCO:n ohjaamaan, vaikka välikäsien kauttakin, itseään, ohjelma kaatuu.
Ohjelmassa on käytettävissä audio ja midi palikat sekä sisään että ulos, joten sillä voi rakentaa vaikkapa triggauksia muille ohjelmille.

Seraavan olisi tarinaa raitureista skvenssereistä.

Qtractor - Kevyt ja suhteellisen vaatimaton mutta kuitenkin hyvin toimiva sekvenseri. Olen käyttänyt ohjelmaa lähettämään midi aikakoodia ympäri kotistudiotani, koska se tottelee samassa tietokoneessa käytettävää JACK- transportteria ja kykenee lähettämään qmidinetin välityksellä aikakoodit paikallisverkkoon. Ohjelma toimii ilman minkäänlaista miditiedostoakin, mutta toki sinne voisi laittaa rumpalille klikin, liipaisuja laitteille, sointuja vokaaliprosessorille tai muuta sensellaista.

Ardour - Oikein miellyttävä ja vakaan oloinen raituri. Minulla ohjelma on tasaveroinen vaihtoehto AdobeAuditionille ellen satu tarvitsemaan wav-edittiä, jota ei Ardourissa ole. Toki voi käyttää pluginnejä ardourin mixerissä, mutta minulta ainakin tuppaavat konetehot loppumaan. Ohjelman saa myös OsX:lle. - ei ole ollut vähäisimpiäkään ongelmia -

Muse - Erittäin lupaava midi/audio sekvenseri (työasema). Ohjelma on vasta kehittymässä musiikin teon yleiskoneeksi, mutta se on jo nyt varsin toimiva. Esimerkiksi Jackin transportteri toimii havaintujeni mukaan aivan oikein mutta midin aikakoodin käsittely on keskentekoinen(asiasta myös mainitaan kyseistä toimintoa hoitavassa ikkunassa). Ohjelmaa kehitetään ilmeisen aktiivisesti koskapa jakeluversio(Ubuntu/synaptic) on päivätty joskus viimevuoden lokakuussa. Tämän vuoden versioista (2kpl) ei ole binääri paketteja joten käänsin itse viimeisimmän josta pieni keittokirja seuraavaksi eli kuinka ainakin sain sen toimimaan.

1- Downloudataan Musen sivuilta tar-paketti: muse-2.1.2tar.gz Lataukset kansioon
2- Siirretään paketti kotihakemiston juureen (minulla: /home/vesku/ )
3- Puretaan paketti pakettien hallinnalla siihen(/), jolloin syntyy ohjelman lähdekoodihakemisto ja sen alihakemistot: /home/vesku/muse-2.1.2 ...jne..
4- tar.gz tiedoston voi tuhota tässä vaiheessa.
5- Avataan komentotulkki (musta-aukko)
6- Siirrytään musen lähdekoodihakemistoon: cd /home/vesku/muse-2.1.2
7- Tehdään kääntäjälle työhakemisto: mkdir build
8- Siirrytään työhakemistoon /home/vesku/muse-2.1.2/build/ komennolla: cd build
9- Annetaan käännös komento ja sille parametri -i sekä polku lähdekoodihakemistoon:
cmake -i /home/vesku/muse-2.1.2/
(-i parametri kyselee ja näyttää paljon pikku juttuja jotka kannattaa luke)
10- Käännöksen valmistuttua onnistuneesti annetaan komento: sudo make install
Linux kysyy pääkäyttäjän salasanan ja sen saatuaan sallii toiminnan jatkumisen.
Sudo (super user do) tarvitaan koska varsinainen ajettava ohjelma asennetaan hakemistoihin joihin perus käyttäjää ei päästetä riehumaan.

Jos kaikki ohjelman tarvitsemat kirjastot ja muut lelut löytyvät koneesta on asia selvä
ja työpöydälle voi tehdä asennuksen päätyttyä käynnistimen jonka komento on: muse2

Mutta todennäköisesti eivät löydy. /muse-2.1.2/ kansiossa on README-tiedosto jossa on luettelo asennuksessa tarvittavista palikoista. Minä ainakin onnistuin kaivamaan kaiken tarvittavan synapticilla ja siis huomioimalla kääntäjän herjat. Ja siis aina uudestaan kohtaan 9.

Tähän kohtaan taitaa sopia myös pikku ohje myös scriptien kirjoittamisesta. Kaikissa linux- koneissani käynnistetään (musiikkia tehtäessä) ainakin seuraavat ohjelmat: QjackCtl, QmidiNet ja a2jmidid. Scripti tehdään siten että puhtaalla tekstieditorilla (esim. gedit) kirjoitetaan työpöydälle tekstitiedosto:
qjackctl --start &
sleep 5
qmidinet &
a2j_control start &

Ensimmäisellä rivillä käynnistetään ohjelma qjackctl optiolla start, joka käynnistää varsinaisen demonin jackd (ellei se ole jo käynnissä). Merkki & ilmoitta että ohjelma käynnistetään taustalle.
Toinen rivi on 5sek viive jotta jackd ehtii käynnistyä ennen kuin qmidinettiä kutsutaan. Hitailla koneilla viive pitää olla ehkä vieläkin suurempi.
Kolmannella rivillä käynnistetään qmidinet niin ikään taustalle (&).
Viimeinen rivi käynnistää demonin a2jmidid.
Jos merkki & jätetään(unohtuu)pois, muuttuu scriptin toiminta siten että sleeppiä kutsutaan vasta kun ohjelma qjackctl sammutetaan ja niin edelleen,

Tiedoston nimi voi olla mitä hyvänsä (dossissa sen lopun tulisi olla .bat ;-) mutta minä käytän nimeä:
perus_studio.sh
Ajettavaksi ohjelmaksi tiedoston saa laittamalla rastin ruutuun: hiiren oikea näppäin -> Ominaisuudet ->Oikeudet -> Tee tiedostosta suoritettava

Haluttaessa käynnistää scriptillä ohjelmia siten että niille ilmoitetaan samalla jokin tiedostonimi, asia on tarkistettava kyseisen ohjelman man sivulta elikä kirjoita mustaan aukkoon vaikkapa: man ams niin saat ohjeet alsa modular synthin scripti/komentorivi kutsusta. Tässä suhteessa ohjelmat poikkeavat paljonkin toisistaan. Esimerkiksi:
ams --preset /home/vesku/musiikki/asetukset/ams/munsyntikka.ams &
qmidiroute /home/vesku/musiikki/asetukset/qmidiroute/mun_filsa.qmr &
ja niin edelleen

Käynnistyksiä(oikein kirjoitusta) voi kokeilla myös siten että kirjoittaa komennot parametreineen suoraan mustaan aukkoon, mutta tällöin tulee ottaa huomioon että ohjelman suoritus lopetetaan kun terminaali suljetaan.

harmonySEQ - Näppärän oloinen pikku sekvenseri/arpeggiaattori. Ohjelmaan voi kirjoittaa nuotti ja kontrolli sekvenssejä. Triggausten opettaminen midillä on jokseenkin vaivatonta. Pesee vaikkapa venomin oman arpeggiaattori 3-0. Tällä voi kirjoittaa oman sekvenssin erikseen vaikka jokaiselle syntikan koskettimelle. Pieni viive häiritsee joissain tilanteissa hieman.

ShowQ - Man sivu väittää ohjelman olevan midi-liipaistava teatteri cue soitin. Ohjelman soittolistaan voidaan sijoittaa äänitiedostoja tai miditapahtumia. Olen onnistunut käynnistämään tapahtumia vain tietokoneen näppäimillä. Äänitiedostoja voi soittaa samanaikaisesti useita. Trigattu näyte alkaa soida lähes olemattomalla viiveellä ja ohjelma ymmärtää myös 32bittisiä liukuluku wav-tiedostoja. Pahin puute ohjelmassa on se, että se ei osaa palauttaa tallennetun istunnon triggaus tietoja. Tallennetussa (xml-muotoisessa) tiedostossa liipaisuistakin ovat kaikki tiedot tallennettuina mutta palautus ei syystä tai toisesta toimi eli liipaisut on aina opetettava ShowQ:lle uudelleen. Ohjelman viimeistely on ilmeisesti jätetty kesken jo kauan sitten; mikä on sääli koska se mikä toimii on oikein hyvää.

VMPK - Virtuaalinen midi koskettimisto. Varsin monipuolinen ohjelma jolla voi ohjata midilaitteita hiirellä tai näppiksellä. Ohjelma voi myös kuunnella midi-tietoa ja päästää sen lävitseen(thru). Näppis kartan voi määritellä uusiksi ( hanuristin keytar ;-)) ja kontrolleri liukuja voi lisäillä. Joskus tätä tulee käytettyä siten että vmpk kuuntelee kosketinsoittajan midikanavaa ja näyttää kokoruututilassa muille soittajille missä mennään.

Vielä hännän huipuksi tai ainakin melkein - muutama enneminkin audion käsittelyyn liittyvä ohjelma

JackMixer - Pieni ja karu softamixeri, joka tekee tasan vain sen mitä sen odotetaankin tekevän - säätävän äänen voimakkuuksia. Erinomainen piirre softassa ovat sen hyvät auxit. Kelpoväline kytkemään vaikkapa softasyntioita, i/o laitteita toisiinsa.

JAMin - Loppukäsittely ohjelma joka sisältää eq:n ja kolmi äänialueisen kompressorin. Aivan asiallisen näköinen paketti mutta en ole itse käyttänyt sitä tositoimissa.

JACK Rack - Ohjelma isännöi valtavaa määrää erilaisia plugin efektejä. Ilmeisen hyödyllinen joskus.

Ja sitten loppusanat:
Peruskäyttäjälle Linux on erittäin helppo ja yksinkertainen. Käyttis ja ohjelmat antavat kuitenkin läshes loputtomasti mahdollisuuksia säätää ja virittää, joten on hyvä jos käyttäjä, etenkin musiikin tekijä, on valmis perehtymään hiukan Pihtiputaan mummoa syvällisemmin työkaluunsa. Linux on parhaimmillaan kun ympäristö, siis laitteet ja softa, on laaja ja mutkikas.
Linux ongelmiin löytyy apua uskomattoman helpsti !
suomalainen musiikki linkki: http://www.linux.fi wiki/Luokka:Musiikinteko
Kauan eläköön ProggenRoll

Ja vielä pieni lisäys: Linuxin voi asentaa ja ajaa myös USB-muistitikulta. Asennus tapahtuu siten että ensin laitetaan USB-tikku koneen kylkeen. Tämän jälkeen bootataan kone siten että pyörittimessä on linuxin(esim Ubuntu) asennus dvd (reilut 4 gigaa asennettuna). Kun asennusohjelma kysyy minnekkäs linux laitetaan, ilmoitetaan sille laitteeksi tikku. Jotta linux lähtisi tikulta käyntiin konetta käynnistettäessä, täytyy usb bootti luonnollisesti olla ennen koneen omaa kiintolevyä.Linux näkee myös winkkari levyosiot joten muuttuvat tiedot voi tallentaa myös sinne.

Kirjoittanut vesa_turp 27.07.2013


Arvostelu

3,43,43,43,43,4    (10 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Aamuhaamu: Asiallista läpänheittoa, mut ei pysty kyl itse Linux hommiin, kun Windows ja Ableton Live toimii sen verta mukavasti. Katsoo silti jos vaikka tuo BitWig muuttaisi asiaa ilmestyessään :)
jleachim: Juu hyvä artikkeli. Itsekkin tuossa muutama viikko sitten valjastin vanhan läppärin Ubuntu Studio versiolle. Sisältääpi suurimman osan noista artikkelissa mainituista softista paketissa suoraan. Ja toimivat lähestulkoon suoraan mm. M-Audion kanssa.
coffee: Lisäisin listaan vielä Renoisen, joka on tracker-musiikkisoftien eliittiä. Kokeiluversio on ilmainen ja ASIO-tuen sisältävä täysversio sekin naurettavan halpa 58 euroa, jolla saa päivityksetkin vuosiksi eteenpäin. Ja listasta puuttuu myös SuperCollider.
vesa_turp: Kiitoksia vihjeistä ! Tuo super collidier näyttää varsin kiinnostavaltä ja se näköjään löytyi synapticilla suoraan ubuntun sovellusvalikoimasta. Minulle nuo wine / asio / jackd yhteydet ovat hivenen vieraampia, mutta jos jollakulla on asiasta tietoa ...
e_lappalainen: ei kai toi kaikki paska oo sun olohuoneessa?
vesa_turp: on

Yhteensä 6 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Harjoitustilat ja kotistudiot

Tulostettava versio

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti