Muusikoiden.net
09.12.2016
HOTONE - pienimmät pedaalit koskaan? 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

10.02.2013: Fender Japan '62 Telecaster Custom


Ominaisuudet:


* Runko: Leppä (Reunalistoilla)
* Kaula: Vaahtera (Oval C -kaulaprofiili)
* Otelauta: Ruusupuu
* Radius: 7.25
* Skaala: 648 mm
* Satulan leveys: 42 mm
* Nauhat: 21 (Vintage Style)
* Mikit: Seymour Duncan SAPTR-1, Alnico II Pro & Little 59 for Tele
* 4-asentoinen mikkivalitsin
* Push/Pull potentiometri jolla kummallekin mikille oma volyme
* Väri: Kolmevärinen sunburst
* Chrome Hardware
* OVH: 1081¤
* Paino: 3,19kg
* Made in Japan


Telecaster & Fender Japan

Telecaster tuotiin markkinoille vuonna 1950 nimellä Broadcaster. Vuonna 1951 kitaran nimi muutettiin Telecasteriksi. Telecaster on ensimmäinen sarjavalmisteinen sähkökitara jonka runko on valmistettu umpipuusta. Telecaster on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen ja kestävä. Minua on aina kiehtonut Telecasterin uniikki ulkomuoto yhdistettynä sen omalaatuiseen soundiin. Telecaster on kaikessa yksinkertaisuudessaan erinomainen ja luotettava työkalu muusikolle. Kukaan ei voi myöskään kiistää sen mukanaan kantamaa historiaa; tästähän tämä kaikki alkoi. Fender osui Telecasterissa mielestäni kerralla oikeaan. Aikalailla samanahan tuo on pysynyt näihin päiviin saakka joten tuskin olen yksin tätä mieltä. Telecaster on ollut tuotannossa sen ilmestymisvuodesta saakka ja siitä on tuotu markkinoille lukuisia eri versioita hinta haitarin alapäästä aina kaikkein kalleimpiin malleihin.

Fender Japan on virallisesti perustettu vuonna 1982. Japanilaisten Fenderien valmistus sopimus oli alun perin menossa Tokaille vuonna 1981/1982, mutta viime minuuteilla Fender valitsikin FujiGen Gakki:n. Tokai ja Dyna Gakki siirtyivät valmistamaan Japanissa valmistettuja Fendereita vuonna 1996/1997. Fender Japan sopimuksessa oli sovittu että MIJ (Made In Japan) merkinnän käyttö logossa tulee vaihtaa jos valmistus siirtyy FujiGen Gakkilta jollekin toiselle valmistajalle, joten tämän vuoksi Japanissa valmistetuissa Fendereissä siirryttiin käyttämään CIJ(Crafted In Japan) merkintää. Vuonna 2007/2008 Fender Japan kuitenkin alkoi taas käyttämään Made in Japan merkintää.

Japani on noin 4,4 biljoonan dollarin suuruisella taloudellaan maailman kolmanneksi suurin. Japanin talouden nopeaa kasvua ovat edesauttaneet mm. valtion ja teollisuuden tiivis yhteistyö, hyvä työmoraali ja korkeateknologian hallinta. Japanin talouden erityispiirteiksi voidaan mainita tuotteiden valmistajien, tavarantoimittajien, jakelijoiden ja pankkien tiivis yhteistyö keiretsu:iksi kutsutuissa ryhmittymissä sekä työntekijöille myönnettävä takuu elinikäisestä työpaikasta suuryrityksissä. Japani on myös yksi maailman johtavista valtioista tieteellisen tutkimuksen, teknologian, konetekniikan ja lääketieteellisen tutkimuksen aloilla. Koska japanilainen työmoraali länsimaiseen verrattuna on noin kulttuurillisestikin ihan eri tasolla näkyy se tuotteidenkin laadussa selkeästi, ei pelkästään kitaramarkkinoilla.

Japanilaiset Fenderit ovat kiinnostaneet minua pitkään puskaradion kautta kuullun positiivisen palautteen ja muutaman omakohtaisen kokemuksen perusteella. Etenkin puuosien laadun ja työstön on kehuttu olevan erinomainen japanilaisissa Fendereissä. Vertailussa Japanissa valmistetut kitarat tuntuvat ohittavan ainakin meksikolaiset ja edullisemmat amerikkalaiset vastaavat. Ne yksilöt mitä olen kokeillut pärjäävät kyllä vertailussa vielä American Standard malleillekin.

Telecasterilla ovat soittaneet mm: Keith Richards, Bob Dylan, Albert Collins, James Burton, Lou Reed, Jimmy Page, Joe Strummer, John Frusciante, Bruce Springsteen. Albert Järvinen, Ismo Alanko, Kari Peitsamo, Andy McCoy, Juha Torvinen, John Jorgenson, Muddy Waters, Josh Farro, Jon Bon Jovi, James Hetfield ja Kurt Cobain.


Kaula, otelauta & Runko


Kaula

Kaulan Oval C-kaulaprofiili ei ollut minulle entuudestaan muutamaa lyhempää kokeilua lukuun ottamatta kovinkaan tuttu. Tämä kaulaprofiili muistuttaa hyvin paljon nykypäivän kitaroista hieman tutumpaa Modern C-kaulaprofiilia. Oval C-kaulaprofiili on kuitenkin Modern C-profiilia aavistuksen tuhdimpi/paksumpi, tämä on oikeastaan hyvä ominaisuus minun kaltaiselleni isokätiselle soittajalle. Kaulaprofiili on silti esimerkiksi Gibsoneista tuttuihin Rounded kaulaprofiileihin verrattuna todella paljon ohuempi. Kaulaprofiili on miellyttävä kädelle ja helpposoittoinen. Tämän mallin yksipalainen vaahterakaula tuntuu jämäkältä ja sopii käteen oikein mukavasti.

Kaulapuuna käytetty vaahtera on hyvin tunnettu lujuudestaan. Esimerkiksi amerikkalaiset baseball mailat ja iskulujuutta vaativat työkalujen varret on usein valmistettu vaahterasta. Nähtiinpä Telecasterin isä Leo Fenderkin aikoinaan seisoskelemassa vaahterakaulan päällä kaulan kestävyydestä puhuessaan. Suomen vaihtelevaan ilmastoon vaahtera sopii myös erinomaisesti. Soundillisesti vaahtera tuo äänenväriin hieman kirkkautta ja napakkuutta.

Kitaran ollessa reissue malli -62 vuodelta on kitaran kaula aikakaudelleen tyypillisesti flat sawn sahattu, näin sahatussa kaulassa puun syyt menevät poikittain. Flat sawn tyyliin sahattujen kaulojen paras ominaisuus on sen pehmeä äänensävy. Pientä miinusta tulee siitä että Flat Sawn sahatut kaulat ovat aavistuksen Quarter Sawn (puun syyt kulkevat pystysuunnassa) sahattuja kauloja heikompia. Kaulapuuna käytetyn vaahteran lujuuden ansiosta tämä tuskin kuitenkaan tulee koitumaan ongelmaksi vuosikymmentenkään päästä.

Kitaran kaula on lakattu aavistuksen runkoa ohuemmin. Tämä tekee kaulasta kädelle mukavamman ja ehkäisee paksun lakkakerroksen mukanaan tuomaa tahmeutta. Työnlaatu kaulan työstössä ja lakkauksessa on erittäin hyvä. Kuten Telecastereissa yleensä on tässäkin mallissa kaula kiinnitetty runkoon neljällä ruuvilla liimaamisen sijaan. Tämä tuo äänimaailmaan ripauksen terävyyttä. Pulttikaulan etu liimakaulaan nähden on myös siinä että onnettomuuden sattuessa ei kaularemppa tai uuden kaulan osto koidu läheskään yhtä kalliiksi kuin liimakaulaisissa malleissa.


Otelauta

Otelauta on valmistettu ruusupuusta. Ruusupuu on erittäin kova ja hyvin kulutusta kestävä otelautamateriaali. Alunperin ruusupuista otelautaa alettiin käyttämään Telecastereissa lähinnä ulkonäöllisten seikkojen vuoksi, mutta myöhemmin käytössä huomattiin ruusupuun tumman äänensävyn sopivan Telecasterin perinteikkääseen soundiin erinomaisesti. Ruusupuinen otelauta on miellyttävän tuntuinen sormille ja erittäin upean näköinen vaalean ja tumman ruskean vivahteluineen. Ruusupuu otelautapuuna vaatii jonkin verran hoitoa vuoden mittaan. Itse olen havainnut riittäväksi ja toimivaksi tavaksi otelaudan puhdistuksen ja sitruunaöljyllä öljyämisen kielten vaihdon yhteydessä pari kolme kertaa vuodessa. Japanilainen työnlaatu näkyy myös erinomaisesti otelaudan kohdalla. Otelauta on kauttaaltaan tasaisesti hiottu ja puumateriaali on hyvin laadukasta.

Otelaudan 7.25-radius on soittamisen kannalta parhautta. Ensin minua arvelutti noinkin kaareva otelauta, mutta nyt sitä jo jonkun aikaa käytettyäni olen huomannut sen sopivan omaan käteeni enemmän kuin hyvin. Kaarevaa otelautaa näyttäisi olevan hieman helpompi soittaa. Bendaukset tosin ovat hieman luontevampia vähemmän kaarevalla otelaudalla, mutta eiköhän tämäkin ole vain tottumiskysymys.

Tässä mallissa on 21 kappaletta pieniä vintage-kokoisia nauhoja. Pienempien nauhojen etu soiton kannalta ajateltaessa on se, että otelaudan ja sormien välille syntyy enemmän kontaktia. Tämän vuoksi soitto on hieman selvänpää ja puhtaampaa isompiin nauhoihin verrattuna. Kikkailu soittaessa on aavistuksen hankalampaa kuin jumbonauhoilla, mutta ei kuitenkaan niin vaikeaa että se selvästi haittaisi. Nyt kun soittotunteja tälläkin kitaralla alkaa olla alla jo kohtuullisen paljon ei tähänkään piirteeseen kiinnitä niin paljon huomiota kuin heti alussa. Sormet eivät myöskään tule niin kipeiksi kuin isoilla jumbonauhoilla soittaessa joista paksuimpien kohdalla tuntuu kuin sormien alla olisi munaleikkuri. Omalla kohdallani medium jumbo nauhat ovat ehdottomasti paksuimmat nauhat jotka kelpuutan. Nauhojen päät on hiottu todella huolellisesti, yksikään nauha ei törrötä ikävästi sivuilta. Mikään nauhoista ole myöskään koholla. Nauhat ovat tietääkseni jonkinlaista nikkeliseosta joten niiden luulisi kestävän hieman rankemmassakin rämpytyksessä. Saamieni tietojen mukaan nauhat ovat muotoiltu käsin ja sitten leikattu otelaudan 7.25 radiukseen sopivaksi. Nauhat asetellaan ensin käsin paikoilleen ja painetaan sitten koneellisesti loppuun, näin tehtäessä nauhojen ja otelaudan väliin ei jää ylimääräisiä rakoja.


Runko

Kitaran runko on valmistettu lepästä (Alnus rubra). Leppä on oikeastaan mitä parhain materiaali sähkökitaran runkopuuksi. Se on suhteellisen kevyttä, kestävää, edullista, ekologista ja mikä tärkeintä, sen soundi on todella täyteläinen ja tasapainoinen. Leppää on käytetty sähkökitaroiden valmistuksessa jo vuosikymmeniä, eikä syyttä. Punaleppää pidetään yleisesti Pohjois-Amerikan kaupallisesti tärkeimpänä jalopuuna. Punaleppä on edullista ja helposti työstettävää tasaisen ja tiheän puuaineksensa ansiosta. Sähkökitaroiden runkojen lisäksi punalepästä valmistetaan pääosin erilaisia huonekaluja. Siitä valmistetaan myös paljon erilaisia koriste-esineitä kuten koristelistoja, seinä- ja kattopaneeleita, puuviilua, vaneria, paperirullien tulppia ja joitakin pienempiä erikoistuotteita, kuten harjanvarsia, lankarullia, tarjottimia, kengänpohjia ja laatikoita.

Tämän yksilön runko on valmistettu kahdesta laadukkaasta palasta. Kitaran runkoa tutkiessani huomioni kiinnittyi ensimmäisenä korkealuokkaiseen työnlaatuun. Puuosien työstö on tehty hyvin huolellisesti ja lakkapinta on kauttaaltaan tasainen ja virheetön. Kaikki tarvittavat reiät ja kolot on tehty siististi ilman mitään ylimääräisiä rouhintoja tai lohkeilleita porauksia. Kolmevärinen sunburst väritys sopii tähän kitaraan ja etenkin leppään todella upeasti ja norsunluun väriset reunalistat rungon etu ja takapuolella antavat viimeisen silauksen kitaran ulkonäölle. Kitara on paksuuteensa nähden yllättävän kevyt ja tasapainoinen. Seisten soittaminen ei käy kunnolle pitkienkään treenien päätteeksi. Toiseen omistamaani saarnirunkoiseen Telecasteriin nähden ero on todellakin huikea.

Kitaran äänimaailmaan leppärunko tuo mukanaan pehmeän ja täyteläisen ominaisäänensä, joka on hieman mahonkia kirkkaampi ja erottelevampi mutta selkeästi saarnea ja vaahteraa tummempi. Yhdessä kirkassoundisen vaahterakaulan ja tummasoundisen ruusupuun kanssa on tämä yhdistelmä ehdottomasti tämänhetkinen suosikki puuyhdistelmäni sähkökitarassa. Paksuhkosta lakkauksesta huolimatta akustinen sointi on todella voimakas ja sustainia piisaa. Ja mitä enemmän kitaraa saa soitettua auki sen rikkaammaksi ja vivahteikkaammaksi sen äänimaailma näyttää kasvavan.

Yksi Telecasterin parhaista ominaisuuksista on ehdottomasti sen talla. Kielet menevät rungon läpi ja vintage-henkiset 3-osaiset tallapalat luovat todella jämäkän kontaktin kielten ja rungon välille lisäten oman vivahteensa kitaran äänimaailmaan.


Mikrofonit & Soundi

Kitaran ainoat todelliset miinukset alkuperäisistä osista puhuttaessa tulivat sähköpuolella lähinnä mikrofonin valitsimesta ja potentiometreistä. Tämä oli ostohetkellä tiedossa eikä se koitunut kynnyskysymykseksi koska suunnitelmissa oli muutenkin uusia sähköpuoli mikkejä myöden kokonaan mieleisekseni. Japanin sisällä myytäviin Fendereihin on muuten laitettu jo tehtaalla valmiiksi hieman laadukkaammat osat sähköpuolellekin. Uusiksi osiksi valitsin laadukkaat USA:ssa ja Japanissa valmistetut osat ja sähköjen uusimisen ja mikkien asennuksen suoritti turkulainen soitinhuolto Resonoi. Työn jälki tällä pajalla on ollut tasaisesti laadukasta ja palvelu nopeaa. Sähköpuolen uusittua yksikelaisille tyypillistä 50Hz hurinaa ei ole enää kuultavissa kuin vain vaivoin. Mikkien tehoja tasataksemme päädyttiin Volyme potentiometrin tilalle laittamaan push/pull potentiometri, näin molempien mikkien äänenvoimakkuuden saa säädettyä erikseen. Tämä tuo myös uusia ulottuvuuksia äänen värin muokkaamiseen.


SAPTR-1, Alnico II Pro

Kaulamikiksi valittu SAPTR-1 on mielestäni ehdottomasti paras yksikelaisista mikeistä Telecasteriin. Sen soundi on hyvin pehmeä ja lämmin, keskialueet ovat selvästi korostuneet ja basso miellyttävän pehmeä. Ääni on tonen alkupäässä varsinkin vahvistin cleanilla soitettaessa hyvin kaunis ja harmoninen josta se muuttuu tonea säätämällä aina tummemmaksi ja tummemmaksi. Tonea eteenpäin kääntämällä ja vahvistimen Gainia lisäämällä aletaan saamaan jo pehmeää säröä. Tone ja Gain pohjassa tällä mikillä lähtee tarvittaessa raskaammatkin jytinät. Äänimaailma on tässä mikrofonissa mukavan pyöreä ja esimerkiksi kirkasäänisempiin alnico V magneetit omaaviin mikrofoneihin verrattuna hieman heikommin erotteleva, ei kuitenkaan epäselvä tai mutainen, vaan sopivasti salamyhkäinen. Sustainia riittää tässä mikissä reilusti.

Sopii hyvin: Jazz, Blues, Rock, Pop.


Little 59 for Tele

Little 59 on ensi kosketukseni näihin pieniin kaksikelaisiin mikrofoneihin. Äänimaailma mikrofonissa oli iloinen yllätys. Soundiltaan mikki kuulostaa hieman vintage P.A.F. mikrofonin ja yksikelaisen Telecaster tallamikin risteytykseltä hukkaamatta kuitenkaan telelle tyypillistä twangia. Normaaliin yksikelaiseen mikrofoniin verrattuna tästä lähtee kyllä huomattavasti enemmän potkua, mutta ihan täysikasvuiseen humbuckeriin en tätä silti menisi vertaamaan. Soundi Tonen alkupäässä on tumma ja rosoinen josta se kirkastuu hienovaraisesti Tonea kääntämällä. Tone- säätimen keskivaiheilta kuuluu kohtalaisen hyvin erotteleva ja pätevä rock soundi. Tonen loppupäässä ääni on suhteellisen kirkas ja hieman terävähkö. Keskiäänet korostuvat Little 59:ässä erittäin hienosti. Tästä mikrofonista irtoaa mielestäni kivasti niin puhtaat kuin särötkin. Eli kaikenkaikkiaan Little 59 on mainio esimerkki mikrofonista johon keraamisen magneetin käyttö sopii kuin nenä päähän.

Sopii hyvin: Rock, Heavy Rock, Country ja Blues.

Kuuluisia käyttäjiä: Jake Kelly / Gary Allan, Greg Bergdorf / Zebrahead, Lyle Workman, Victor Johnson / Sammy Hagar & Soul Finger, Gilby Clarke / Guns 'N Roses & Heart, Kenny Olson / Kid Rock.


SAPTR-1 & Little 59 (Rinnan Kytkettynä)

Yhdessä nämä kaksi mikrofonia muodostavat ehkä hieman epätyypillisen mutta sitäkin toimivamman telesoundin. Kaulamikrofonin ollessa tallamikrofonia huomattavasti suuritehoisempi muodostuu suuri osa tämän yhdistelmän perus soundista sen tuottamasta äänensävystä ja tallamikki toimii lähinnä lisämausteena, lisäten soundiin hieman lisää erottelevaisuutta ja kirkkautta. Tonen alkupäässä ääni on ylä- ja keskiäänivoittoinen pehmeällä bassolla maustettu. Gain-säädintä pyörittämällä saadaan ääni hieman säröytymään jolloin se on kuin tehty Rock balladien tai rosoisen Bluesin veivaamiseen. Tonen keskivaiheilta irtoaa jo selkeästi tummempi sävyinen perus Rock soundi. Tonen loppupäässä keskiäänet ovat hallitsevin elementti ja etenkin säröä lisättäessä saadaan aikaan todella periksi antamaton ja toimiva äänimaailma klassisesta Rockista aina Hard Rockiin asti. Telelle tyypillinen diskanttitoisto ja napakka äänisyys kuuluvat selvästi.

Tässä yhdistelmässä kitaran push/pull potentiometrin suoma mahdollisuus kummankin mikrofonin äänenvoimakkuuden säätämiseen erikseen pääsee erinomaisesti oikeuksiinsa tehden soundin muokkaamisen todella monipuoliseksi. Kun kaulamikin Volymen kääntää melkein nollille ja tallamikin taas täysille on ääni on kirkas ja pehmeä Tone-säätimen alkupäässä ja muuttuu tummemmaksi ja keskiäänivoittoisemmaksi säädintä käännettäessä. Jos taas kaulamikin säätää täysille ja tallamikkiä hiljaisemmalle on soundi pehmeä ja hieman rikkonainen muuttuen aina vain rosoisemmaksi Tone-säädintä kääntämällä.

Sopii: Jazz, Blues, Rock, Pop, Heavy Rock, Country ja Blues.


SAPTR-1 & Little 59(Sarjaan kytkettynä)

Mikrofonien sarjaan kytkentä tuo huomattavasti lisää tehoa ja korostaa keskialueita, tällainen kytkentä on hyödyllinen ja kätevä etenkin Rockia ja raskaampaa Rockia soitettaessa. Soundi on tosi napakka heti Tonen alkupäässä ja muuttuu aina vain rosoisemmaksi säädintä kääntämällä. Nyt tallamikrofonikin kuuluu huomattavasti selvemmin yhdistelmän läpi ja soundi onkin rinnan kytkentään verrattuna selkeästi erottelevampi ja kirkkaampi. Parhaiten oikeuksiinsa tällä kytkennällä päästään kun soitetaan pienellä säröllä. Äänimaailma tuo hieman mieleen P90:sen joka on iso yksikelainen.

Tässä kytkentävaihtoehdossa kummankin mikrofonin äänenvoimakkuuden säätömahdollisuus tuo mukanaan ainakin muutaman hyvin mielenkiintoisen soundivaihtoehdon. Kun kaulamikrofonia säätää hiljaisemmalle ja tallamikrofonia reilusti voimakkaammalle saadaan aikaan upea vintage-henkinen ja häkellyttävän paljon vanhaa P.A.F. mikrofonia muistuttava soundi. Kun taas molemmat mikrofonit laitetaan äänenvoimakkuuksiltaan tasoihin saadaan suuritehoinen, korostetuilla keskiäänillä ja pehmeällä bassolla varustettu Rock soundi joka sopii nykypäivän raskaampaan musiikkiin kuin nenä päähän.

Sopii: Blues, Rock, Punk ja Hard/Heavy Rock,


Kitaran monipuoliset säätömahdollisuudet vahvistimen omiin säätimiin yhdistettynä suovat niin laajat mahdollisuudet äänen värin ja voimakkuuden muokkaamiseen että jokaisen vaihtoehdon läpikäymiseen pitäisi varata romaanin verran tilaa tekstille, päädynkin siis toteamaan että halusinpa soittaa mitä genreä tahansa ei sen vuoksi tarvitse enää vaihtaa kitaraa kesken soiton. Aluksi pelkäsin näin monipuolisten säätömahdollisuuksien olevan hitaita vaihtaa kesken soiton. Enkä toisaalta halunnut liiaksi hukata Telecasterin alkuperäistä ideaa yksinkertaisesta mutta toimivasta soittimesta. Onneksi tämä ennakkoluulot osoittautuivat turhiksi, eri säädöt on helppo ja nopea heittää lennosta, eikä 4-asentoinen kytkinkään Telecasterissa tunnu enää niin vieraalta ajatukselta.


Yhteenveto

Kaikenkaikkiaan olen eniten tyytyväinen tähän kitaraan kaikista aiemmin omistamistani kitaroista enkä usko koskaan luopuvani siitä. '62 Tele Custom on mielestäni kaunis ja soundiltaan juuri sopiva minun käyttötarkoituksiini. Jotain ehkä kertoo myös se, että tämän kitaran saatuani en ole enää löytänyt itseäni musiikkiliikkeistä kitaroita käpistelemästä. Tämän kitaran vahvimmat ominaisuudet ovat sen monipuolinen äänimaailma yhdistettynä sen käyttömukavuuteen. Jos hakee soundiltaan hyvin perinteikästä Telecasteria niin tämän mallin alkuperäisilläkin sähköillä olisi kyllä varmasti pärjännyt vuosia ennen kuin potentiometrit olisivat alkaneet rätisemään tai mikkivalitsin oikuttelemaan. Alkuperäiset mikit olivat myös todella mainion kuuloiset sen kaltaista ääntä hakevalle.

Tämä kitaramalli ei välttämättä ole tiluttajan ensimmäinen vaihtoehto, mutta perus Rock/Hard Rock/Blues osastolla veivaavalle todella toimiva soitin. Mielestäni Fender Japan brändissä kiteytyy erinomaisesti se Fenderin alkuperäinen ajatus tehdä laadukkaita, kestäviä ja kohtuullisen hintaisia työkaluja muusikoille.


Fender Japan '62 Tele Customin plussat ja miinukset tiivistettynä:

Arvosana asteikolla 1-10
Alkuperäisillä osilla: 7,5
Yllä mainittujen muutosten kera: 9-

+ Soundi
+ Ulkonäkö
+ Monipuolisuus
+ Laadukkaat puut.
+ Erinomainen viimeistely ja työnlaatu
+ Käyttömukavuus
+ Paino (kevyt!)
+ Hyvin rahalle vastinetta + Push/Pull potentiometri Volymelle
+ Täysin minun kuuloiseni ja näköiseni kitara

- Ei hihnalukkoja
- Alkuperäiset sähköt
- Vintage virittimet (Vire kyllä pysyy mutta kielten vaihto on tavallista työläämpää. )
- Huono saatavuus Suomessa
- Kieltenohjain (perhosmallinen) *Vaihdettu Gotohin moderniin roller -malliseen.


Linkkejä:


Fender Japan

Englannin ja japanin kielen taitoisille.

http://www.fenderjapan.co.jp/

Fenderin viralliset sivut:

www.fender.com/en-FI

Seymour Duncan

Hand made in USA

http://www.seymourduncan.com/

Soitinhuolto Resonoi:

- Kitaran huoltoa Turussa. Paras hinta/laatusuhde johon olen törmännyt ja nopea palvelu.

http://www.resonoi.net/

Millbrook

- Kitaran osia ym. Laaja valikoima + nopea toimitus.

http://www.millbrook.fi/

Kirjoittanut Gabe 25.07.2012

            600×1480  -  177 kt.

676×1824  -  264 kt.

736×2088  -  343 kt.


Arvostelu

4,74,74,74,74,7    (26 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Gabe: Kiitos :) Teillä onkin jo pitkä taival takana.
Gabe: Kiitos :) Jep, olisin varmaan antanut myös niiden olla ellei olis muutenkin ollut laittamista.
High: Asiaan paneuduttu todella huolella! 5/5
Gabe: Kiitos! :)
hallu: Hieno on kitara ja hyvä artikkeli. Itselleni muuten tuo halkaistupäinen viritin on ihan ihqu.
Gabe: Kiitos :) Ehkäpä niihinkin tottuu, nyt pari kieltenvaihtoa on ollut pientä tuskastelua paikoin :D
Hawkwood: Erittäin asiantuntevalla otteella kirjoitettu ja oikein miellyttävälukuinen artikkeli! Jos itselläni joskus tulee Telecasterille tarvetta, niin tämä artikkelisi vaan vahvisti käsitystä siitä, että tällaisen tulisin hommaamaan. :)
Gabe: Kiitos :) Mukavasti sanottu.
Gabe: Hiukan lisää tekstiä ja laadukkaammat kuvat.
V-R: Mainio artikkeli! Kiva tuo rinnan&sarjaan kytkentä mahdollisuus. Tuli vain tuossa mieleeni, että voisit modata vielä toisen push/pull potikan, 4 asentoisen kytkimen tai mini togglen ja laittaa vaihevirhe mahdollisuuden tuohon. Kiva lisä soundimaailmaan!
Gabe: Kiitos :) Ei muuten yhtään hullumpi idea, kiitti vinkistä.
FastEddie: Hieno artikkeli. Hankitko muuten kitaran uutena vai käytettynä?
Gabe: Kiitos :) Hankin kitaran uutena. Yritin tosin aika kauan metsästää vastaavaa käytettyä yksilöä.
FastEddie: Torilla vaan liikui vastaava kitara suurinpiirtein samoihin aikoihin kun ostit omasi. Mua on harmittanut etten ostanut sitä pois. Luulin, että ostaja olit sinä ; )
Gabe: Oliko? Meni kyllä pahasti ristiin siinä tapauksessa :) Seurasin nimittäin toriakin pari kuukautta todella aktiivisesti. Erinomainen kitaramalli tämä kyllä on :)
FastEddie: Ja sairaan hyvän näköinen!
Gabe: Telecaster kera ruusupuuotelaudan, sunburst värityksen ja reunalistojen tarjoaa kyllä reilusti silmänruokaa :)
Gabe: ...Ja kiitos kehuista! :) Mukava kuulla etten ole ainoastaan itse tätä mieltä. Rohkenin nimittäin laittaa tämän kitaran tuonne kamapuolen missikisoihinkin ehdokkaaksi :D

Yhteensä 18 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti