Muusikoiden.net
19.03.2024
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

12.06.2011: Waldorf Pulse


Tämä helmi 1990-luvun puolivälistä on Bassokone isolla B:llä! Kyseessä on siis aitoa saksalaista laatua täysianalogisessa muodossa. Kahden unitin räkkikokoon on mahdutettu kolme oskillaattoria, joista kaikissa on saha-, pulssi- ja kolmioaaltomuodot, toisessa näiden lisäksi cross-modulation. Kahdessa ensimmäisessä oskillaattorissa on myös säädettävä pulssinleveys. Kaikki tämä karjuu 24 dB:n LP-filtteriin. Lisäksi laatikosta löytyy kaksi LFO:ta, kaksi ADSR-envelopea, arpeggiaattori ja erittäin kattava modulaatiomatriisi. Kyse on siis kaikinpuolin monipuolisesta, mutta kompaktista paketista.

Ulkoisesti laite muistuttaa mitä tahansa 90-luvun räkkimodulia, mutta kun koneesta alkaa suoltamaan mölyä ulos, niin ou poi. Kuten aiemmin mainittua, tämä laitos loistaa erityisesti bassoissa. Yleissoundi on pehmeä ja lämmin. Bassoja saa väännettyä perusnapakasta bassosta kermaiseen sub-huminaan. Ainoa miinus bassojen kohdalla on se, että joillain parametreillä attackiin tulee kummallista kihinää. En osaa hahmottaa mistä se mahtanee generoitua. Laite on kuitenkin signaaliketjultaan täysin analoginen, joten digitaalista aliasoitumista se ei voi olla. Mysteeriksi on jäänyt tämä artifakti.

Kun Pulsen filtterin avaa, tulee laitteen leadipuoli esiin. Perus Moog-leadit luonnistuvat kätevästi ja kolmen oskillaattorin ansiosta leadeihin saa mainiosti syvyyttä. Lisäksi monipuoliset modulointimahdollisuudet avaavat uusia ulottuvuuksia perusäänen tuottoon. Cross modulation yhdistettynä vaikkapa PWM:ään tuottaa herkullisia tuloksia. Lisäksi toisen oskillaattorin pystyy synkkaamaan kolmannen kanssa, jolloin perinteikkäät sync-leaditkin luonnistuvat.

Pulsen filtteri onkin sitten koko laitteen sielu. Erittäin mainiosoundinen 24 dB:n alipäästösuodin. Kun resonanssinupin vääntää ääriasentoon alkaa filtteri oskilloimaan ja tätä voinee hyödyntää monenlaiseen hassutteluun ujellusleadista 60-luvun scifi-soundeihin. Paras ominaisuus suodattimessa on kuitenkin mahdollisuus yliajaa sitä. Kun oskillaattorien volumea hivuttaa ylöspäin, alkaa suodatin säröytymään ja säröytyminen ei ole rumaa kauhuruttua, vaan musikaalista ja perin miellyttävää. Tällä saa luotua särmää soundeihin.

Kaiken tämän ilon lisäksi Pulsesta löytyy kaikki modernin MIDI-ohjatun modulin ilot. Laite ottaa vastaan kaikkia perus-viestejä, ml. aftertouchia. Lisäksi laitteesta löytyy neljä täysin ohjattavaa modulaatiorouttausta, joilla soundiohjelmointiin saa kosolti uusia mahdollisuuksia. Ainoa harmillinen juttu Pulsessa on sen koko. Potikkarivistön funktiota vaihdetaan nappulalla ja esimerkiksi oskillaattorien ja suodattimen yhtäaikainen editointi ja säätö on mahdotonta. Käyttöliittymä on kuitenkin niin yksinkertainen, että ohjelmointia tämä ei itsessään haittaa millään muotoa. Editointi on helppoa ja nopeaa.

Kaiken kaikkiaan Pulse istuu mainiosti miksauksiin ja toimii genressä kuin genressä. Onhan laitetta käytetty ambientista industrial rutinaan. Näin jälkikäteen ei kaduta lain, että tuli ex tempore ostettua kyseinen härpäke Iso-Britannian eBaysta vajaan 400 euron hintaan ilman suurempaa harkintaa. En ole tähän päivään mennessä saanut mistään kaivettua yhtä herkullisia bassosoundeja, joten hintaansa nähden lyömätön laitos. Tietyllä tapaa laatikko on legendan maineessa ja perin ansaittu asema se onkin. Jos joskus tarjoutuu mahdollisuus hankkia tämä saksalainen ihmekone, suosittelen hetkeen tarttumista lämpimästi.

Kaksi hyvää ja kaksi huonoa:

+ Suorastaan loistava yleissoundi
+ Monipuoliset ominaisuudet erittäin edulliseen hintaan

- Välillä outoa kihinää attackeissa
- Ei FM-mahdollisuutta oskillaattoreissa

Yleisarvosana 9.5/10

Kirjoittanut Juho L 12.06.2011

            600×130  -  22 kt.


Arvostelu

3,63,63,63,63,6    (5 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Ei kommentteja. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle