Muusikoiden.net
06.12.2016
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

02.10.2010: Indie Guitar IPR Hollow


Paikalliseen liikkeeseen ilmaantui ennenkuulumaton kitara merkki pari vuotta sitten, Indie Guitars Co. Mallistoa oli tarjolla varsin laajasti mutta mikään malli ei isommin vetänyt puoleensa kunnes liikkeeseen ilmestyi IPR Hollow malli joka muistutti paljon PRS MCCarthy Hollowbody mallistoa. Ulkonäöltään kitara oli todella näyttävä ja viimeistely vaikutti virheettömältä. Ovh pyynti oli 839e.

Netistä löysin kitarasta seuraavanlaista infoa lontoon kielellä :
Manufactured in Korea, the Indie IPR hollow features a semi hollow mahogany body with solid center block. Bound quilt maple top with two bound sound holes, finished in tortoise brown with a rock maple set neck with two way truss rod.
The Indie IPR hollow also features a bound ebony fingerboard with abalone dot inlays and a bound headtock. 24 frets with a 12" radius, a 1 5/8" bone nut and a 24 3/4 " scale.
Delivering the sweet tones are two Indie GR-8 alnico humbucker pick-ups controlled by one tone / one volume controls and a three position pickup selector switch. Keeping things in tune are chrome Grover tuners and a chrome BH-115 wraparound bridge.

Sain kitaran kokeiltavaksi ja pääsin kotona testaamaan soitinta 3:lla eri vahvarilla ja kaapilla(Koch Twintone II, Koch Multitone I 100w ja Laney Lionheart L20H. Mesa Three Quarter 1x12", Koch TS412SL ja Marshall 1936V).

Vaihdoin kitaraan aluksi Dean Markleyn Helix HD 10-46 setin ja tsekkasin säädöt. Tehdas säädöt oli moitteettomat,intonaatio ok ja kaula tikkusuora. Eli laatukontrolli tuntuu olevan kunnossa. Täydet pojot tähän kohtaan.

Kitara on varsin kevyt ja mukava sylissä, rungon muotoilu on hyvin ergonominen.Kaulaprofiili oli lähellä tavallista straton c-profiilia, mutta hieman tuhdimpi ja miellyttävä ja liukas lakkaukseltaan. Otelauta materiaali oli peräti eebenpuuta jota harvemmin tapaa ja täytyy sanoa että tuntuma on hieman erillainen kun ruusupuu otelaudassa, hyvässä mielessä. Viimeistely on tosiaan erittäin korkeatasoista. Virittimet tuntuvat erittäin laadukkaalta ja toimivat tasaisesti.

Kitara soi akustisesti tavallista sähkökitaraa isommin, mutta silti puoliakustinen sointi oli selvästi pienempi kun esim Gibson ES-335 mallissa. Välimallin meininki. Rungon sisässä oleva keskipalkki vaikuttaa myös sointiin, käsittääkseni vie sitä umpipuisen kitaran suuntaan.

Sähköinen sointi oli mukavan täyteläinen. IPR Hollowin:n hillitty ja sivistynyt honottava klangi ohjasi soittoa tuollaiseen Robben Ford, Larry Carlton tyyppiseen fraseeraukseen. Eli cleanit ja reunasärö osasto tuntui istuvan tämän kitaran luonteeseen parhaiten. Puoliakustisille tyypillinen honottava saundi tuntui olevan paketissa tiukemmin kun normikokoisessa 335 tyyppisessä kitarassa. Yleissävyltään mikit ovat raikkaat ja varsin tasapainoiset. Mikit ovat ns. perustasoa, ei mitään erityistä luonnetta, mutta ei mitään selvää moitittavaakaan. Puhda sointi varsinkin oli vakuuttava, keski ja etumikki asennossa. Perusbluesiin kitaran saundi tuntui jotenkin liian sivistyneeltä. Todella raskailla säröillä saundit toimivat ihan mukavasti, kovalla volalla ilmeni hallitsematonta kiertotaipumusta, mutta vain lähellä vahvistinta. Parhaiten IPR toimi Lionhertin kanssa. Kochin kautta saundi ei ollut yhtä lämmin ja orgaaninen. Koch toimii esim Straton kanssa upeasti. Soittimen ulkonäkö, saundit ja tatsi antavat varsin selvän kuvan mikä tämän soittimen mukavuusalue on. Eli seikkailut jossakin pop,kevyt rock,fuusio ja aor kentällä ovat tämän kitaran"comfort zonea".

Bendit ovat tällä kitaralla helppoja, lyhyt nosto riittää ja ylimenevät bendit myös tuntuivat helpommalta kun tavallisesti, saman totesi kaverini kitaraa kokeillessaan. Myös sormivibratot tuntuvat helpolta ja luontevilta. Otelauta on hyvin kapea, aivan kuin Music Manin kitaroissa.

Totesin että kyseessä on laatupeli jossa ainoa heikkous oli suht' tavanomaiset mikit mikä on hyväksyttävissä kun ottaa huomioon kitaran hinnan,materiaalit ja konstruktion. Mielenkiintoista olisi kokeilla miten esim. Seymour Duncanin Seth Lover humppari setti toimisi tässä kitarassa. Parin kuukauden soittelun jälkeen olen edelleen tyytyväinen kitaraan ja peli on soitossa päivittäin.

Hauska olisi kokeilla oikeata McCarthy Hollowbodya tämän rinnalla, hintaeroahan näillä on noin 3000e. Tässä hintaluokassa on nykyään todella tasokkaita keppejä tarjolla. Tilanne oli todellakin ihan muuta 30 vuotta sitten jolloin ihmeteltiin haaveillen jotain Maya / Eko osaston kitaroita sähköliikkeen ikkunassa ja Gibsonin tai Fenderin omistajat olivat niitä oikeita pelimiehiä joista puhuttiin kunnioitavasti.

Ainakin pari kilpailevaa mallia tulee mieleen(joita olen testannut), Ibanez AS103-NT on perinteisempi ES-335 tyyppinen kitara, joka on varsin vakuuttava esitys ja PRS SE Hollowbody, joka on lähempänä Indietä kitaratyyppinä. Näillä on etunaan vahva brändi, mutta jos se jätetään huomiotta niin tällainen Indie on aika kova luu vertailussa.

Plussat :
- Viimeistely, ergonomia ja ulkonäkö
- Kevyt ja helpposoittoinen
- tehdas säädöt tehty huolella
- Laadukkaat materiaalit


Miinukset :
- Persoonattomat mikit
- Tuntematon brandi(myynti)

Kirjoittanut carciello 02.10.2010

            2048×1536  -  1545 kt.

2048×1536  -  1412 kt.

2048×1536  -  1501 kt.


Arvostelu

4,34,34,34,34,3    (7 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Kimirr: Asiaa Gary!

Yhteensä 1 kommentti. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti