Muusikoiden.net
04.12.2016
ROKKAA MERKONOMIKSI - liiketalouden perustutkinto 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

11.02.2004: Rocktron RepliTone 212


Alun perin oli mielessä kotikäyttöön sopiva pieni stereokitaracombo tahi kaksi yhdellä elementillä. Tieto tästä sattui silmään kun luin keskustelupalstan threadia, jossa kerrottiin vahvaria saatavan halballa sakslandiasta. Tilasin poikkeen, hinta kun oli niin pieni että arvelin etten eteenpäin myydessäni pahasti jäisi tappiollekaan.

Vehje on 2 x 50 W mallintava kitaracombo 2 x 12" kaiuttimilla, joiden tehonkesto á 75 W. Kaiuttimissa on takana suuri tarra, jossa lukee "Velocity High definition speaker", olisiko tarkoituksena peittää alkuperäisen valmistajan nimi. Jostain kuulin, että elementit olisi Jensenin valmistamat, tiedä häntä. Kaappi on takaa avonainen lähes alas asti.
Ensimmäinen kosketus oli seuraavanlainen: nostin vahvarin tuolille, kytkin piuhat ja kitaran kiinni, vahvari päälle. Kuulostelin saundeja, vähän tunkkaiselta kuulosti jostain syystä. Ei oikein vakuuttanut, sellaiselta perus-trankkuvahvarilta kuulosti. No jaa, ajattelin, enpä tämän enempää odottanutkaan. Erityishuomiona se, että oikeanpuoleisesta kaiuttimesta alkaa kuulua ääntä vasta hieman isommalla soitellessa. Kerrostalovolyymillä ei taida päästä stereopuolesta hyötymään.

Oolrait, no iltasella kotiin palatessa oli jo niin myöhä etten voinut muuta kuin tyrkätä kuulottimet kiinni, ajattelin että kokeillaan nyt vähän. Selviää ainakin onko kuulokejakki kunnossa. Taas piuhat ja kitara kiinni, virrat päälle ja - hiphei! Siellähän ne saundit majailivat. Kaikki tuntui olevan suunnilleen kohdallaan, aiemmin tunnottomat säätimetkin heräsivät henkiin, yläpää alkoi kuulua ja saundi herkesi olemasta muhjua. Varsinkin Brit Classic -mallinnus (Plexi Marshall) herkensi mielen, saundi oli valtavan kaunis. Tiedä sitten onko niin mahdottoman tarkka kopio siitä Oikeasta Plexistä, mutta hieno on saundi. Hyvillä mielin pääsi kelpo soittelujen jälkeen nukkumaan. Sama ilmiö myös kuulokkeilla; oikean korvan luurista kuuluu vasta kun laittaa volaa hieman suuremmalle. Luureilla soitettaessa kävi myös ilmi digitaalivahvistimen ikävämpi puoli, joitakin clean-soundeja piti säätää ihan urakalla että sai kitkettyä pois karmeat risahdukset ja räsähdykset, jotka aiheutuivat kai jostain D/A -muuntimen tai muun vastaavan yliohjautumisesta.

Päätin ottaa combon viikonloppuna "maalle" mukaan, pääsisi soittamaan täpöllä. Mielessä oli, että ehkä vahvistinta ei kannattaisi heti myydä, kokeilisi ensin nauhoituskäytössä, putkietusen kanssa ja vaikkapa Marshallin JCM 800:n kaiutinkaappina.
Laittelin siinä kamat paikalleen, replitone pienen pöydän päälle, kytkin virrat ja käänsin master volumea auki. Aijjai. Kylläpäs hyvin kuuluu diskantitkin, ajattelin. Aivan eri tyyliin toimi koko laite, kunhan pääsi vähän kovemmalla äänenpaineella soittamaan - ilmeisesti kaiuttimetkin ovat sen verran epäherkät etteivät toista kaikkea pienellä volyymillä.
Cleanit löytyivät heti, kivasti delayn ja hienostuneen reverbin kanssa toimivat, tremolo toimi oikein mainiosti. Samoin chorus on ok, vähän säätämällä saa esiin Rolandin JC -sarjan paksun saundin. Samoin Brit Class A -mallinnuksesta sai oikein nätit, kirkkaat cleanit, vaikka se ilmeisesti onkin tarkoitettu säröpuolen mallinnukseksi.
Parasta Rocktronissa tuntui näin erityisesti säröjen ystävälle olevan juuri Brit Classic, mikä on oikein mehukas varsinkin kovalla soitettaessa. Särö reagoi todella kauniisti volumepotikan pakitukseen, ainakin tällä kitaralla jossa on pieni konkka volumepotikassa kirkastamassa saundia kun kääntää ruuvia kiinni. Laulavuutta löytyy ja kokonaisuus toimi erittäin nätisti akustista kiertoa myöten. Hush eli kohinaportti toimi erinomaisesti, avautuu salamannopeasti ja menee kiinni aika lailla huomaamatta. Manuaali väitti että Hush kytkeytyy pois päältä, jos säätimen kääntää täysin kiinni, mutta en usko näin olevan - laite nimittäin pysyy niin hiljaisena kovimmillakin säröillä ettei ole tosikaan. Tämä siis jos Hush on säädetty pois.
Efekteistä phaser tuntui mukavalta; aika voimakas, mutta silti selkeä. Fuzzin kanssa astui esiin muikea Hendrix-ruttu. Detunea sai säätää aika paljon että sai edes vähän toimimaan, itse tykkäisinkin usein käyttää sitä ennen etuastetta eikä se ole tässä mahdollista. Rotary eli Lesliesimulaattori oli ok, pitäisi päästä kokeilemaan myös tap tempo -pedaalin kanssa kokeilemaan nopeuden säätöä. Wah jäi täysin kokeilematta, mitään ohjauspedaalia ei ollut mukana. Aiempien kokemusten mukaan Rocktronin Wah on metallimiesten peli, ei mikään vintagehenkinen Crybaby tai Vox.
Reverbin ja Delayn saa milloin tahansa päälle, pitäisi onnistua myös midipedaalilla ohjaten. Samoin kulloinkin käytössä olevan efektin saa kytkettyä pois/päälle. Hush on myöskin aina käytössä ja sen tason saa säädettyä kullekin patchille erikseen.
Kaiken kaikkiaan viikonlopun soittelun ja kotona uusintaottelun jälkeen vahvistin on selvästi pitämisen arvoinen. Ääntä arvelisin riittävän koko bändin kanssa, vasta lähes äärimmäisillä äänenvoimakkuuksilla tuli vastaan puuroutuminen. Harmi, ettei laitteessa saa yhtä aikaa päälle esimerkiksi kompressoria ja tremoloa tai chorusta, rajoittaa jonkin verran. Siksi efektejä voisikin pitää lähinnä miellyttävänä ekstrana, ei niinkään tärkeänä osana vahvistinta. Sen sijaan Reverb ja Delay ovat erittäin asiallisia, Delayn saa vieläpä sijoittaa stereokuvassa vapaasti.
Luulen, että vahvistimella on paljon lähisukulaisia, nimittäin se kuulostaa hyvin paljon Chameleonilta, joka on täysin digitaalinen etuaste/efektiprosessori. Itse käytin parin vuoden ajan Taboo Artistia, joka on Chameleon lattiapedaalin kuorissa. Siitä irtosi parhaimmillaan nimenomaan tämän RepliTonen kaltaisia ja erittäin monipuolisia saundeja. Ehkäpä Rocktronin suunnittelijat ovatkin lähteneet liikkeelle Chameleonilla ja säätäneet parhaimpia presettejä ja yksinkertaistaneet efektipuolta? Tiedä häntä, mutta miksi ei...

Lisäksi huomioita, jaettu hyviin ja huonoihin. Plussat ja miinukset Eivät ole missään nimessä tasaveroisia - älä siis laske lukumääriä.

Plussia:
- stereoefektilenkki (stereolähtö ja -paluu)
- 2 x 2 liitäntää ulkoisille kaiuttimille
- midipedaalille phantom-virtasyöttö
- periaatteessa mitä tahansa voi säätää midi-käskyillä
- tukeva rakenne, suht tyylikäs ulkonäkö
- kevyt näinkin tehokkaaksi stereovahvistimeksi, alle 30 kg

Miinuksia:
- efektilenkki ja line out stereojakeilla (ei erillisiä vasen/oikea jakkeja)
- line out katkaisee aina signaalin kaiuttimilta
- efektejä päällä vain yksi kerrallaan
- säätimet hieman tunnottomia, korostuu hiljaisilla volyymeillä (?)
- kantokahva ei tunnu luottamusta herättävän tukevalta
- oikea kaiutin ei ala toimia kun vasta suuremmilla voimakkuuksilla
- kaiutinjohdot juotettu suoraan kiinni vahvistimeen


http://www.rocktron.com/products/replitone.html

Kirjoittanut wilo 10.08.2003

            800×600  -  102 kt.


Arvostelu

2,72,72,72,72,7    (3 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

wilo: Tuli mieleen, että oisko häikkää volumepotikassa? Kun se vika on kuulottimillakin soitellessa.

Yhteensä 1 kommentti. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti