Muusikoiden.net
19.03.2024
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

29.01.2010: Guitar Amp Sim plugarit vertailussa.


Keskusteluaiheen innoittamana testasin eri vahvistinsimulaattoriplugarien demoversioita. Windowsille on passeleita ilmaisiakin vaihtoehtoja tusinoittain, mutta käyn tässä läpi vain ne joista löytyy versiot myös Macintosh-käyttöjärjestelmälle.

Oma soundi-ihanteeni on lähinnä SRV - Robben Ford -akselilla, mutta pyrin arvioimaan plugareita mahdollisimman monipuolisesti. Pyrin etsimään plugareista lähinnä Bassman-puhdasta, AC30-Crunchia, sekä laulavaa ja dynaamista soolosoundia. Viihdyn paljon myös noiden soundien välimaastoissa.


LAITTEISTO:

Soundcraft Compact 4 (Instrument in)
MacBook (line in)
OS X Snow Leopard 10.6.2.
Reaper 3.21 for Mac
MacBook (line out)
Soundcraft Compact 4 (line in)
Focal Solo 6 Be


PLUGARIT:

Amplitube 2, 98¤ (uusi versio tulossa, normaalisti 249¤).
Amplitube Fender, 168¤.
GTR Solo 7.1, ilmainen vuodeksi (GTR 3 = 138¤).
Guitar Rig 4, 179¤.
Mellowhead 2, $49.
Revalver Mk III, 222¤.
TH1, 198¤.

Testaamatta jäi Softuben Amp Roomit koska niiden demoversiokin vaatii iLokin.

Esittelen plugarit oman makuni mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.


___________________



GUITAR RIG 4
(Native Instruments)

Piti oikein tarkistaa että onhan kitara instrumenttiliitännässä, plugarin yleissoundi kun kuulostaa tumpulta, aivan kuin kitara olisi kytketty linjatuloon. Myös käyttöliittymässä on paljon turhauttavia piirteitä:
- Kabinetin mikkivalinnat ja muutkin pitää klikkailla yksitellen läpi, eikä niitä voi valita valikosta kuten tavallisesti.
- Matched-kaappi ei vaihdu vahvistimen mukana, joten jos niitä haluaa käyttää, pitää ensin poistaa sekä edellinen vahvistin että kaappi.
- Vahvistimien Matched kaapit on tumppuja, kun taas samat kaapit "Cabinets & Mics" osiossa on botnettomia ja honottavia.
- AC30 ja Bassman eivät tarjoa juuri mitään siitä fiiliksestä mitä ne hyvissä mallintajissa ovat.

Hi-gain soundit ovat sellasia joilla voisi jotain tehdäkin, mutta niitä vaivaa tietynlainen yksitoikkoisuus. Mallinnoksien väliset erot eivät tunnu niin merkittäviltä kuin muissa softissa.
Tämän plugarin avut ei riitä mulle lähimainkaan.



TH1
(Overloud)

Käyttöliittymästä on yritetty tehdä tosielämän kaltaista, mutta tietokoneen ruudulla tämä ei mielestäni oikein toimi. Käyttöä helpottavat pikasäätimet yms tekevät paletista aika sekavan, ja vaikka signaaliketju onkin selkeästi esillä, minulle tärkeämpää olisi nopealla vilkaisulla nähdä mitkä lisälaitteet ovat päällä ja mitkä ei. Jakosuodinta ja phaseria ei ilmeisesti saa signaaliketjusta pois lainkaan, pelkästään bypassille. Plugarin vaatima näyttötila on hyvin suuri.

Voxissa on Vox-fiilistä, mutta yleisesti soundeja vaivaa tietynlainen kankeus ja kuivuus. Näillä ei ole järin innostavaa soittaa. Hi-gain -soundit ei varsinaisesti laula vaan kuulostavat lähinnä plugareilta.



AMPLITUBE 2
(IK Multimedia)

Perusasioita kuten kaapin mikittävää mikrofonia joutuu muuttamaan eri sivulta valikon takaa. Puolet näytön alasta menee "nupin" etuverkkoon ja säleikköihin, joten samalla sivulla ei ole tilaa esim kaapin ja mikrofonin valinnalle. Presettijärjestelmää en ymmärtänyt. "Solid State" vahvistinmalleissa on myös putket hohkaamassa tuon ritilän takana. Minulle se ei tuonut lisäfiilistä.

AC30:sen Tone Cut-säädin toimii väärinpäin, eikä Voxia saa särölle. Yliohjaus on hyvin olennainen osa Voxin omaperäistä soundia, joten tuon poisjättämistä on kovin vaikea ymmärtää. Myöskään THD:tä ja mitään Fendereitä ei saa ajettua ruvelle. Putipuhtaina kaikkien mainittujen mallien soundi on kolkko ja kaikkea muuta kuin herkullinen.

Vahvistimet on nimetty "Modern Tube Lead" tyyliin, joten nimestä ei voi päätellä minkälaista soundia vahvistin edustaa. Vahvistimet eivät ole järjestyksessa Gainin eikä muunkaan mukaan.


Järkyttävänä miinuksena se ettei Noise Gatea saa pois päältä, se kun leikkaa jo minimiasetuksellaankin äänten hännät aivan liian jyrkästi, vaikka softaan tuleva äänentaso menee maksimissaan jo punaiselle. Gate tekee kitaran volapotikasta käyttökelvottoman Amplituben kanssa. Pitäis varmaan käyttää kompressoria tai limitteriä ennen softaa jottei gate häiritsisi, mikä on mielestäni ennenkuulumatonta. Etenkin särövahvistimien kanssa gate on pienimmillään jo niin jyrkällä että mallinnokset on soolosoittoon mielestäni käyttökelvottomia.



AMPLITUBE FENDER
(IK Multimedia)

Liekö vähempien vaihtoehtojen ansiota, mutta käyttöliittymä on hieman helpommin hallittavissa. Narinat Noise Gatesta pätee tähänkin.

Soundit on passelit, ja jossain määrin esikuviensa kaltaisia. En löytänyt itselleni sopivia soundeja, vaikka monesti Bassman-mallinnokset viehättävät kovasti. Laulavia soundejahan ei tässä mallistossa ole, vaan liikutaan hyvin vahvasti roots-akselilla. Vahvistimet saa kyllä pieremään kunnolla kun kääntää vaan hanaa, mutta siitä on laulaminen kaukana. Fender Blender -pedaalikaan ei paljoa pelasta.



MELLOWHEAD 2
(Mellowmuse)

Kajarimallinnoksen valintaa lukuunottamatta tämä plugari on hyvin selkeä ja helppo käyttää. Vaihtoehtoja ei ole kamalan paljoa, joka on aika hyvä asia. Potikoiden asentoa merkkaavaa pientä pistettä on välillä vaikea nähdä.

Voxille sopivaa kajarimallia en löytänyt, vaikka Voxin crunch-fiilis onkin tallessa. AC30:n kajarimallinnos on hirvittävän ohut, kaikki muut joko tummia tai honottavia. Myöskään puhtaista soundeista en kovin inspiroivaa soundia löytänyt. Sen sijaan Mellowhead loistaa särösoundeissa. Rytinäkomppeihin saa sellasen botnen että oksat pois.

Tällä soitellessa alahuuli menee yrmyyn ja kitara tekisi mieli virittää matalalle. Voisin kuvitella että pelkkään mustaan pukeutuvat tykkäisivät tästä ylitse muiden, mutta monipuolisuudessa tämä ei loista. Monipuolista soundia etsiessä tulee välillä mieleen Line6 POD 2.0. Joten Voxista ja Fendereistä tykkäävät älkää vaivautuko.



REVALVER MK III
(Peavey)

Ennakko-odotukset menivät lankaan. Tämä on kovin pätevä softa vaikkei Peavey minun genressäni ole merkkinä järin arvostettu. Revalverin käyttöliittymä muistuttaa hieman Guitar Rigiä, mutta on mielestäni fiksumpi käyttää. Hetken kesti ymmärtää liittymän logiikkaa, mutta vahvistimen vaihtaminen ei silti ole erityisen näppärää. Kytkimet eivät vaihda klikkaamalla, niitä pitää lisäksi "siirtää". Soundit ovat kauttaaltaan paljon parempia kuin Guitar Rigissä.

Olen tottunut käyttämään lähinnä Vox, Bassman, ja Plexi-mallinnoksia, joten laaja Peavey-mallisto tuntui aluksi hassulta. Särömalleja ainakin löytyy, mutta oikein kelposoundisena. JSX ja Triple XXX, sekä 6505 ja 6505+ ovat keskenään kovin samankuuloisia, ja mielestäni noista olisi malleja voinut karsia. Tilalla olisi voinut olla esim Classic 50, Windsor, Penta, tai Masterpiece 50.

Classic 30 kuulostaa ainakin puhtaalla kanavalla aika samalta kuin oikeastikin, ja muistakin itselle tutuista vahvistimista tulee voimakas "siinähän se on"-fiilis. Tämä koskee myös niitä piirteitä joista en kyseisissä vahvistimissa pidä. Yleisvaikutelma on muutenkin vähän sama kuin studion tarkkaamossa. Jos Revalverin soundi on huono, se kuulostaa huonolta vahvistimelta. Jos Amplituben tai Guitar Rigin soundi on huono, se kuulostaa huonolta mallinnokselta. Yleissääntönä kaikissa Revalverin mallinnoksissa on hyvä fiilis.

RIR-impulssikaappimallinnoksessa on pitkä lista Peaveyn omia kaappeja monin mikitysvaihtoehdoin, mutta SCS-kaappimallinnoksella pääsee työstämään soundia tavalla jolla itse saan paremmin tulosta. Revalverin RIR:n kanssa voi käyttää myös muita impulssivasteita kuin Peaveyn omia.

SCS-kaappimallinnos on toteutettu tavalla josta pidän. Valitse kaapin leveys, korkeus ja syvyys, valitse elementti ja niiden määrä, valitse mikki ja sen sijainti. Kaikki valinnat ja säädöt tosin vaativat "Done"-napin painalluksen muutoksen kuulemiseksi, joten lennossa ei voi säätöjä kokeilla. Mikin sijainnin siirtäminen elementin keskeltä sivuunpäin luo "virtuaalimikin" joka aiheuttaa irstaita vaihevääntöjä vasemman ja oikean kanavan kesken. Tuon voi korvata kääntämällä mikrofonin kulmaa, tai vaihtamalla SCS-osion toimimaan monona, mutta paremminkin tuon olisi voinut toteuttaa.

Mikin etäisyyden kasvattaminen ei tunnu tekevän muuta kuin kasvattaa latenssia, vaikka soundin pitäisi muuttua huomattavasti.

Mainittakoon että muokkauskyky on Revalverissa aivan tolkuton. Vahvistimia pääsee modaamaan kytkisasteella, ja voi muuttaa mm putkien katodivastuksia, päätemuuntajan vuotoja yms.

Miinuksena mainittakoon että SCS-kaappimallintajan kabinetin leveyden muuttaminen kaataa Reaperin (Mac OS X 10.6.2.).



GTR SOLO
(Waves)

Käyttöliittymän puolesta arvioni on puolueellinen, sillä olen tähän ehtinyt jo tottua. Plugari vaatii näytöllä vähiten tilaa, ja vaikka visuaalinen todenmukaisuus ei ole ollut suunnittelijoilla edes mielessä, plugari on selkeä käyttää. Tai ehkä juuri siksi.

Presetit ja mallien valinnat toimivat tuttuun Waves-tyyliin, eli ei ihan maailman näppärimmällä tavalla. Toisaalta, nopein tätä on käyttää tämän vertailun plugareista.

Kaappimallinnoksia on vain 10, ja mikitysvaihtoehtoja kuudelle eri mikille kaapista riippuen yhteensä 7-12. Tämä vaikuttaa muiden plugien jälkeen vähältä, mutta tekee soundien etsimisestä reilusti nopeampaa. GTR 3 -täysversiossa on vahvistimia 25, kaappeja 23 ja mikkejäkin 14.

Minua helpottaisi jos Sweet, Edgy, Shredder -mallit olisivat nimetty lähemmäs esikuviaan. Bassface, Fox, jne kertovat minulle paljon enemmän mitä soundilta tulee odottaa.

Soundit ovat kauttaaltaan erittäin käyttökelpoisia, mutta ennenkaikkea äärimmäisen hyväntuntuisia. Muiden plugarien Bias on vähän kylmällä tai putket muuten kulahtaneet, tässä on Tung-Solit ja 80% Bias. Ainoa harmittamaan jäävä asia on se ettei Bassmania saa ajettua ruvelle ilman kikkailua.

Plugarin toiminta on teknisessä mielessä poikkeuksellista. Vahvistinmallien valinta vaikuttaa spektrianalysaattorin kohinakäyrään, vaikka analysaattori on sijoitettu ENNEN plugaria. En ymmärrä miten tämä on mahdollista, jollain tavalla GTR ilmeisesti kuuntelee sisääntuloa eri tavalla kuin muut. Osin tuosta johtuen hardwaren häiriöt tulevat muita plugeja hieman selkeämmin esillle jos kitaran volume on nollilla. Vahvari-, kaappi- ja mikkimallinnokset vaikuttavat pienen häiriösirinän luonteeseen, mutta ennen GTR:ää olevan ReaGaten saa -1dB:n Hysteresis-arvolla niin pienelle ettei se vaikuta soittotuntumaan millään tavoin, poistaen silti sirinän kokonaan. Presonus FireStudiota käytettäessä en tätä sirinää huomannut.


___________________



YHTEENVETO:

Ainoa selitys Amplituben ja Guitar Rigin suosiolle täytyy olla se että ne ehtivät ensin, niinkutsuttu "Pro Tools"-ilmiö. Vahvistimallinnosplugareiden lyhyemmän historian takia tilanne lienee vielä muutettavissa oikein päin.

Jos kaipaat vahvistimenkaltaista soundia, on se sitten clean, crunch tai hi-gain, mielestäni Waves GTR ja Peavey Revalver Mk III ovat vertailusta ainoat joita on syytä kokeilla. Jos soundisi ei löydy näistä, se tuskin löytyy mistään muustakaan. Erikoisemmat pörinät ja sirinät ovat sitten asia erikseen.

MUISTATHAN että sähkökitarasta ei lähde linjatasoista signaalia. Kitaran kytkeminen linjaliitäntään pilaa mahdollisuuden saada mistään softasta fiksua soundia. Tarvitset korkeaimpedanssisen (Hi-Z) instrumenttiliitännän, joka nykyään jo monista audiointerfaceista löytyykin. DI-boksi kytkettynä mikrofoniliitäntään (XLR) on toinen vaihtoehto.

Kirjoittanut Aki 29.01.2010


Arvostelu

4,34,34,34,34,3    (27 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

kalevilehtonen: Hyvin kirjoitettu artikkeli, ja asiaa!
maza: Ääninäytteet olisivat tehneet tästä arvostelusta viiden tähden arvoisen. "Hyvä soundi" on kuitenkin aika subjektiivinen asia. Mutta hyvää tekstiä ja hienoa työtä.
Aki: Ääninäytteiden tekeminen olisi vienyt liikaa aikaa. Ja koska soundin hyvyys on subjektiivista, on parempi että kukin säätää haluamansa soundin itse. Kaikista softista on demot saatavilla.
Y@ri: En kyllä ymmärrä GR4:n haukkumista. Kyllä se Amplituben (2&3) soundit voittaa. Katsellaan Wavesia kun tukee 64-bittistä käyttistä ja DAW:ia. Sama koskee kaikkia Waves plugareita.

Yhteensä 4 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle