Muusikoiden.net
08.12.2016
OGRE | Klikkaa tästä lisätietoa ja jälleenmyyjät 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

19.10.2010: Väinämöisen hauenleuat


Kirjoitellaanpas välillä soittokama-arvio hieman erilaisesta näkökulmasta:

- Tärkeintä soitinhankinnassa on fiilis, etenkin ulkonäkö.
- Ensin biisi, sitten soitto, sitten vasta soundi.
- Äänen määrä on laatua tärkeämpi.
- Ulkonäön jälkeen arvostan pomminvarmuutta, yksinkertaisuutta, selkeyttä ja luotettavuutta livetilanteissa. Studiossa voi kuitenkin trigata kaiken ja lopuksi reampata jonkun analogisen pro beat autotune tools detective -mallinnusplugarin läpi, ja tämän jälkeen editoida iskut kohdilleen yksi kerrallaan.
- Soundit viilataan lähinnä itseä varten, ei niitä keikalla pitserian nurkassa kuitenkaan kukaan kuuntele tai ehkä edes kuule.

Kitarat:

ESP-LTD GL600FB
Ykkösnyrkki. Muistaakseni vuoden 2006 lopulla ostin tämän, siitä asti suosikkipelinä säilynyt. Soitin vangitsi huomion käytettyjen markkinoilla lähnnä siksi, että näytti kuvissa niin helvetin makealta: tämä kitara minun oli saatava! Ulkonäön lisäksi kävi ilmi, että kitaran ominaisuudet sopivat muutenkin tarkoituksiini: kiinteä talla, pitkä (27") skaala, vain yksi potikka, passiivihumpparit ja lukolliset virityskoneistot. Kitara on enemmän lespa- kuin stratotyyppinen: siinä on humbucker-mikit, mahonkibody ja ilmeisesti kaulaliitos myös jotain Les Paulin sukua, vaikka siitähän minä nyt en ymmärrä vittujakaan. Soundi on lespatyyliin tumma ja tymäkkä. Soitan matalasta vireestä paksuilla kielillä (GCGCGC, 13-72), tallan säätövara on toistaiseksi riittänyt tarkoituksiini. Kitara on kevyt.

- Näyttävä soitin! Kuvissa näyttää ihan fityn siistiltä, livenä vieläkin paremmalta.
- Hyvä kitara. Pitää vireen ja soi kauniisti vahvistamatta sekä vahvistettuna.
- Turhat härpättimet minimissä. Kaulamikkiäkään en ole kertaakaan tarvinnut.
- 100% mun kitara! Kitara kuulostaa ja näyttää soittajaltaan eikä sen huoltaminen mene miksikään rakettitieteeksi.

Fender/Warmoth Stratocaster
Ensimmäinen oma sähkökitara löytyi käytettynä. Edellisen omistajan mukaan body on Fenderin, kaulassa lukeekin "Warmoth" (sekä myös "Koskenkorva viina"). Oli keppi nyt sitten peräisin vaikka Kossun tehtailta, se soi kauniisti akustisesti, vahvistettuna kuuluu stratoille tunnusomainen hurina. Nuorena ja ajattelemattomana en tätä ostaessani kiinnittänyt tarpeeksi huomiota ulkonäköön, joten olen sittemmin koristellut bodya tarroilla sekä Hello Kitty -aiheisella hihnalla.

- Aika ruma.
- Hyvä kitara. Pitää vireen ja soi kauniisti akustisesti, vahvistettuna säröllä rokkaa. Tallan säätäminen on varsin helppoa, ja erityisen hyvä omaisuus on mahdollisuus säätää kukin kieli omalle korkeudelleen.
- Turhia potikoita, ja ne on sijoitettu mahdollisimman huonoihin paikkoihin. Potikannupit pitää poistaa, jos yhtään meinaa livenä soittaa, ja siltikin ne rullailevat omia aikojaan lavalla heiluessa.

Harley Benton HBR7-450FR
Stratocasterin jälkeen kiinnosti hevimpi ja jollain tavalla erilainen kitara kuin Strato on. Päädyin "hieman" omintakeiseen ratkaisuun eli Harley Bentonin 7-kieliseen kirveeseen. Tämän tallamikiksi vaihdoin DiMarzion Evolution7:n sekä askartelin paskartelin alumiinisesta turkkilevystä "pleksin". Yleisilmeeltään kitara on aivan samannäköinen kuin Ibanezin RG7321, lisäksi tässä hirvityksessä on floikkatalla. Sillähän pelkästään alaspäin laiskasti pikkaava komppimies ei paljon juhli, joten blokkasin sen äkkiä pois häiritsemästä.

- Halpa kitara. Hinta (tai sen puute) näkyy viimeistelyssä (tai sen puutteessa) sekä ylimpien kielten soinnissa (tai sen puutteessa). Välillä herättää lelukitara-fiiliksen.
- Floikkakitara. Eipä oo kammelle keskinkertaisella komppimiehellä käyttöä. Tämä oli näkemykseni ennen kitaran hankkimista ja vahvistui entisestään sen hankittuani.
- Kuitenkin tallamikin vaihdon jälkeen kyseessä on aivan riittävästi käppäsen hevin väärinsoittamista kestävä torrakko. Mikin ihan itse vaihdettuani soundi parani meikäläisenkin puukorvilla kuunneltuna ns. vitusti. Keikoilla varakitarana.

Schecter V-1 Hellraiser
Palkkapäivänä satuin käymään nyt jo konkurssiin menneessä Soundatassa kieliä ostamassa...no, sain ne kielet erittäin hyvään hintaan. Mukaan tarttui myös kitara. Sitä oli kaupassa ja on kotonakin kiva soitella, tämän nappaa todella luonnollisesti käteen, kun soitatuttaa.

- Sekä nätti kitara, että siisti ja asiallinen. Risti-inlayt ja V-body näyttävät hyvältä melkein missä tahansa genressä.
- Hyvä kitara. Pysyy vireessä ja soi vahvistamattakin.
- Aktiivimikit. Kyllä niillä silti kliinikeikan soittaa...
- Iso kitara, joutui myös ison ja kalliin laukun sille ostamaan.
- Liikaa potikoita. Yhdelläkin pärjää.
- V-bodyn ansiosta voi helposti pistää milloin mihinkin nurkkaan lojumaan.

Bassot:

Ibanez ICB305EX-BK
Vanha Ibanez alkoi jäädä bänditoiminnan jalkoihin, joten oli uuden aika. Ja bändi kun soittaa B-vireestä, päätin hommata jo valmiiksi kyseistä virettä tottelevan kapistuksen, elikkäs 5-kielisen. Iceman-muoto on miellyttänyt silmää jo pitkään, mutta tämän T-kaupan kuvastossa nähtyäni kävi se sama ilmiö kuin ykköskitarani kanssa. "Tuo! Tuon mä todellakin tarviin!" Ostin basson "just niinku ei pitäis", eli sikana säkissä Thomannilta. Kävin tätä ennen liikkeessä testaamassa vastaavaa nelikielistä, ja olihan sekin jo paljon tuota vanahaa parempi. Tuli perille määritetyn toimitusajan puitteissa helvetin hyvin ja hyvässä kunnossa.

- Näyttää vitun hyvältä.
- Hyvä basso. Vireet ja soinnit ja semmoset.
- Basson mukana tulevassa hihnassa on varaa laskea se tarpeeksi alas.
- Liikaa potikoita, osa niistä on kovin mystisiä edelleen (yhden kun pistää nollalle, niin nuppi lakkaa klippaamasta).

Ibanez EDB300
Ensimmäinen omistamani kielisoitin, hankinta-ajankohta oli muistaakseni vuonna 1997. Kiiltävänä mustana loppupeleissä aika tylsän näköinen, myös soitettavuus ja käteen sopivuus ovat lähinnä nimellisiä. Potikoita on liikaa häiritsemässä keskittymistä itse asiaan. Täysin passiivinen.

- Turhan "siisti ja asiallinen" ulkonäkö, ei vedä puoleensa.
- Hyvän ja halvan soittimen väliin jäävää luokkaa "eka basso".
- Potikannupit eivät pysy kiinni, otin ne pois. Bassoissa saattaa joskus olla paljonkin erinäisiä vipstaakeja, tässä on onneksi "vain" kolme potikkaa.

Vahvistus:

Peavey Valveking VK100 Head
Eka nuppini. Halusin putkivehkeen lähinnä putkinupin omistamisesta seuraavan välittömän hyvänolontunteen takia. Ostohetkellä mulla oli rahaa tasan nupin hinnan verran, joten elelin pari viikkoa tyhjistä pulloista saamillani rahoilla, joita kertyi loppupeleissä aika paljon. Isojen poikien mukaan tämän ominaissoundi on kuulemma tumma, millä voi ehkä ollakin tekemistä sen kanssa, että mielestäni tästä lähti mun kitaralla Tubescreamerin kanssa tuon H&K-kaapin läpi soittaessa jopa parempi soundi kuin 6505:stä. Tai sitten menee aivan perättömäksi hakuammunnaksi, kuten yleensä. Nupissa on kaksi kanavaa, mut eipä sitä toista juuri mihinkään tarvii.

- Aivan hyvä ja soitettava budjettiluokan nuppi. Soitin tällä jokusen vuoden ilman mitään ongelmia, mutta juuri nyt on meneillään jokin mystinen vika (joka ei välttämättä johdu laitteen halvasta hinnasta, mutta voi johtua).
- Metallivehjes, mutta ei kuitenkaan aivan hervottoman posketon säröhirmu. Mulla oli Tubescreamer välissä tämän kanssa soittaessa, se sopi mun käyttöön.
- Helppo ja selkeä säätää. Takana olevan "Texture"-nupikan oikea asento on "Full power".
- Etupuolen ritilän kautta voi kaatua kaljaa nupin sisuksiin.

Peavey 6505
Metallimiehen perusvehje, jykevä putkinuppi. Todella äänekäs ja särökäs kapistus, varustettu jopa kahdella särökanavalla!

- Hyvä nuppi etenkin raakaan räimintään. Ei mitään kliinihomosteluja, vaan 2 särökanavaa.
- Ei tarvii mitään ylimääräistä pedaalia - jopa vaatii, ettei semmoista käytä.
- Sähköjohtoa ei saa kokonaan irti nupista roudauksen ajaksi.

Hughes & Kettner SC412A Matrix Box
Ylämallin 4x12-kaappi, jonka sisällä on elementit nimeltä Celestion Rockdriver. Niiden hyvyydestä minä en tiedä vittujakaan, mutta koska homma ei ole tuntunut toimimattomalta, on se varmaan ainakin "ihan jees". Itse kaappi on tukevaa tekoa, takaseinä on todistetusti hidas ja vittumainen purkaa keikalla huonoilla työkaluilla, jos kaappi sattuukin imaisemaan jakin sisäänsä kesken soiton.

Markbass Little Mark II
Pieni, mutta pippurinen bassonuppi. Ääntä lähtee enemmän kuin kokoa, mikä on tietysti se vahvistimen perimmäinen tarkoitus. Bassoa voi pistää aika paljon eq:sta erottelevuuden juurikaan kärsimättä. Ei liikaa potikoita, vain kaksi semmoista, joista en tajua juuri mitään. Toinen on about täysillä ja toinen siinä nollan hujakoilla.

- Kova luu kaltaisekseen pieneksi trankkunupiksi. Hönkää kuin pienessä...trankkunupissa!
- Kevyt ja pienikokoinen, erittäin helppo roudattava.
- Helppokäyttöinen.

Behringer 4x10-bassokaappi
Nyt vittu. Bassokaappi. Alataajuuksien, eli nupista tulevan surinan, pörinän ja jyrinän toistamiseen tarkoitettu laitos. Jotain ohmeja siinä vissiin on ja takaseinässä hassun näköinen pyöritettävä säätö. Joku toinen vipstaakikin saattoi sen vieressä olla, en muista. Kuka muka voi perustellusti väittää tämmöisellä olevan jotain erikoisominaisuuksia? Siis muita kuin hinta. Bassokaappi on bassokaappi ja se toimii.

- Elementit on vaihdettu Celestioneiksi, ilmeisesti ainakin edellinen omistaja on jotain hyötyä tämmöisessä nähnyt.
- Toisessa alakulmassa 2 pyörää roudausta varten, on niistä hyötyäkin ollut.
- Suunnilleen samankorkuinen kuin treeniksen rumpuraiseri, tuo lisää tilaa sinne.

Muita vempeleitä:

Boss MT-2 MetalZone
Mielipiteitä jakava legendaarinen säröpurkki. Mun mielipide: helvetin hyvä ja laaja-alainen särö!

Boss HM-2 Heavy Metal
Erinomainen vehjes! Kuulostaa helvetin pahalta ja erittäin epämukavalta, etenkin bassolla, minkä vuoksi sillä sitä käytänkin.

Boss TU-2
Ibanez TS-7 Tubescreamer
Shure SM58
T-Bone joku konkka
Behringer pikkumikseri
2 x The Box laulukaapit
Zoom H2

Kirjoittelen lisää säännöllisen epäsäännöllisesti, sille päälle sattuessani. Kuvia saattaa tulla tai olla tulematta.

Kirjoittanut Väinämöinen 31.12.2009


Arvostelu

4,24,24,24,24,2    (30 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

9292: Jotenkin kummasti tykkäsin tästä artikkelista. Artikkelista on huomattavissa mukavaa (punk?)asennetta!
Jyrken: Hieno artikkeli. Tuot omat mielipiteesi selvästi & perusteltuina esille.
Mec: Mukava luettava + sopiva asenne / sopivan värikäs kielen käyttö = hyvä artikkeli =)
Cyanideish: helevetin hyvä!
AzArAzA: Saatan ehkä tilata ton Harlikan Seiskan :D
tepeh: Hyv artikkeli kuvista (tai niiden puutteesta) huolimatta hyvä artikkeli
deeaa: Hyvät ja perustellut mielipiteet miehellä. Minustakin kitarassa ei tarvita kuin yksi mikki ja sille volumi, jonka tosin voisi senkin korvata killswitchillä...tai ei sitäkään kyllä tarvi.
kohtala: hyvä artikkeli sarkasmilla höystettynä kiitos

Yhteensä 8 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Omat soittokamat

Tulostettava versio

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti