Muusikoiden.net
19.03.2024
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

04.04.2015: LTD George Lynch GL-256.


LTD GL-256
Musamaailma:
http://www.musamaailma.fi/esp-gl-256-2tb.html

Näin kitaran kataloogissa jo kesällä '08, ja koska ominaisuudet vastaavat suurelta osin unelmakitaraani, jäin odottamaan rantautumista Suomeen. Nyt (syksy '08) niitä on vihdoin maahantuojalla, ja pikaisen testin perusteella otin yhden itselleni tarkemmin tutustuttavaksi. Päätös kitaran hankkimisesta tapahtui tämän jälkeen hyvin nopeasti.

19.1.2009 Lisätty tietoa kaularaudan säätöruuvista.

OLEMUS

George Lynch signature GL-256 on tehty esikuvanaan Georgen oma modattu '56-Strato. Olennaisimpina eroina perinnestratoon on tallahumbucker ja 22 nauhaa, molemmat mulle hyvin tervetulleita. Kitaran relikointi eli vanhennus on ammuttu yli, rungossa on enemmän paljasta puuta kuin sunburstia. Ainakin tässä LTD-versiossa relikointi on tehty massatuotantona, eli kuviot tulevat koneella valmiista sapluunasta. Kitaraa läheltä katsellessa sitä ei voi luulla oikeasti vanhaksi, koska koko kitara on ohuesti mattalakattu tuon sapluunan päälle, jonka jälkeen takapuolelle on tehty muutama naarmu. Nuo naarmut näyttävät lähinnä vankilan seinistä tutulta tukkimiehen kirjanpidolta.

Tallamikin krominen kuori on myös vanhennettu - vieläpä ihan tyylikkäästi - mutta pleksi, talla, ruuvit ja yksikelaiset mikit eivät. Jos kitaran olisi saanut normaalilla sunburst-kuvioinnilla, olisin ottanut mieluummin sen. Tosin ohut mattalakka on varmasti suuressa roolissa kitaran soinnin suhteen, joka olisi "hienolla" ja paksummalla käsittelyllä ollut tukkoisempi.

Runko on koottu kolmesta palasta leppää, ja kaula on yhdestä palasta vaahteraa ilman erillistä otelautaa. Satulan kohdilla puuta on kiitettävän runsaasti, tämän uskon parantavan sointia ja vähentävän kuolleita kohtia. Kaula paksunee lapaa kohden loivasti jo kahden ensimmäisen nauhan puolesta välistä lähtien.

Otelaudan värisävy on "kuluneita" kohtia lukuunottamatta jopa melko kellertävä, jossain valaistuksessa siitä tuli mieleen jopa sitruunabanaaniesanssi. Koska rungossa on niin paljon värjäämätöntä puuta näkyvillä, kaulan sävy vaikuttaa jopa vähän raflaavalta. Ajattelin että poistaisin otelaudan käsittelyn ja pistäisin oman suosikin, Osmo Colorin tilalle, jonain vintagesti tummentavana värisävynä. Vaihdoin pleksin valkoisesta tuohon tortoiseen, ja se helpotti jo kovasti.

Pleksistä sen verran, että SP-Elektroniikan SSH-pleksissä on tallamikin sijoitus hieman taaempana, joten puuta piti puolen sentin verran dremelöidä. Myös pleksin kaulasyvennystä piti ottaa sisään saman verran. Ruuvin rei'istä vain kaksi oli samoilla paikoilla, joten pikkasen tuossa pääsi askartelemaan. Itse kyllä tykkään tästä tortoisesta kovasti enemmän.

TUNTUMA

Tässä on jo tehtaalta tullessa 10-46 -kielisetti, joka oli luultavasti entisestään kasvattamassa ensi-ihastusta. Kaula on profiililtaan hyvin ohut C, ja radiusta on 12". Nauhat ovat hyvin tuhdit ja korkeat, joka tekee ohuen kaulan kanssa hieman omanlaisensa tuntuman. Itse pidän tuntumasta kovasti, tällä on erittäin helppo ja mukava soittaa. Kitara oli paketista otettaessa aika huonoissa säädöissä ja satula oli hyvin korkea. Nauhojen päädyt olivat jääneet hyvin kulmikkaiksi joten viilatyöt olivat tarpeen. Tässä kuukausien aikana olen niitä viilaillut jo kolme kertaa, ja taas olisi syytä. Kitara on siis kotoisin hyvin kosteista olosuhteista. Viilauksen jälkeen kaula tuntuu kaikin puolin erinomaiselta, mutta on varmasti ratapölkkyihin tottuneille turhan ohut.

Kielet saa säädettyä kiitettävän matalalle, mutta pienenpientä heittoa on muutaman nauhan korkeudessa. Nauhatulkki varmisti asian. Painotan että erot ovat hyvin pienet, ja tyyriissä Gibsoneissakin on tullut vastaan paljon suurempia heittoja. Kun kielet on säädetty makuuni melko matalalle, keskimmäisten tallapalojen korkeudensäätöruuvit ovat melko korkealla ja saattavat ottaa kämmensyrjään soittaessa. Siirsin D-kielen ruuvit H-kielelle, tämä helpotti kovasti.

Rungon muodot ovat kaulataskun palikkaa lukuunottamatta tuttua Stratoa. Kaulataskun kohdalta runkoa on viistetty ohuemmaksi, ja lisäksi takalevyn ala-etukulman kohdalla on jyrkkä viistouma, joten ylänauhoille pääsy on merkittävästi helpompaa kuin perinteisellä möhkäleellä. Kitara painaa mekaanisen henkilövaa'an perusteella tasan 3kg, ja tuntuukin kevyehköltä ollakseen Strato.

MEKANIIKKA

Virityskoneistossa on erittäin hyvä ja jämpti tuntuma. Ne ovat perinteistä suljettua Gotoh-tyyliä, ja niissä on ESP-leimat. Talla on perinteistä vintage-Stratoa litteällä tinasekoiteblokilla, tallan alapuolella lukee "SUNG IL". Kampi asettuu tiiviisti kunhan sen uskaltaa kiertää riittävän syvälle. Jousia on tallan takana ihastuttavat viisi kappaletta. Intonaatiosäädöt olivat alunperin aika metsässä.

Harvinaista kyllä, en koe tarvetta vaihtaa tallaa parempaan. Yleensä Stratojen kanssa tulee olo että paremmalla tallalla, teräsblokilla tai edes tallapaloilla saisi lisäpotkua sointiin. En osaa kuvitella miten nuo tavalliset modaukset auttaisivat tätä soitinta. Luultavasti kyllä joskus kokeilen Wilkinsonia tähän kun sellainen tuossa kerta on. Jonsei muuten niin mielenkiinnosta, että voisiko tämä soida vielä paremmin.

Kaulataskun ja kaulan väliin ei mahtuisi edes hius. Hihnannupit ovat mukavan tuhdit ja niistä tulee mieleen Planet Wavesin nupit. Hieman löystynytkin hihna pysyy paikoillaan.

Miinuspisteitä joudun antamaan kaularaudan säädöstä. Se on lavan päässä, mutta sitä säädetään isolla talttapäisellä meisselillä. Myös jotkut ristipäät istuvat, mutta huonosti. Koska säätö on hyvin raskas (Gerberit ja Leathermanit voi unohtaa) ja sopivaa työkalua on vaikea löytää, kävi nopeasti ilmi että tuo mutteri on melko pehmeää metallia. Huolimaton ja laiska heppu saa sen melko helposti kulumaan käyttökelvottomasti. Mutterin vaihto on hankalaa, sillä se ei lähtenyt kokonaan irti puussa olevan reiän ahtauden takia. Varaudu siis ostamaan myös iso talttapäinen meisseli.

EDIT: Ostin Millbrookista uuden kaularaudan säätöholkin. Toimii paljon helpommin ja vaivattomammin. Alkuperäinen holkki tuntui myös laahaavan puuhun, jonka takia kiristäminen oli entistä hankalampaa. Uusi 4mm kuusiokoloavaimella toimiva holkki pyörii jouhevasti ja tekee tehtävänsä hienosti.

ELEKTRONIIKKA

Volumena on omalaatuisesti lineaarinen 500K potikka, kun taas tonet ovat 250K logaritmiset. Vaihdoin molempien tilalle 500K log-potikat koska niiden toiminta-alue ja -rata tuntuvat mulle luonnollisemmilta. 250K tonen täysillä-asento on 500K tonen numero 7,5.
Säädinosio on suojattu pleksin alta foliolla, ja rungon puolella sähkömaalilla, mutta mikkiaukkoja ei ole suojattu. Häiriöitä yksikelaisten mikkien kanssa on ehkä hieman keskivertoa vähemmän.

SOUNDI

Voi herran pieksut. Kitara soi herkästi, voimakkaasti ja aggressiivisesti, mutta soundissa oli enemmän lämpöä ja botnea kuin vaahteraotelautaisissa yleensä. Tämän soittimen dynaaminen alue on laajin mihin olen sähkökitarassa törmännyt. Jos kitara soi herkästi, se menee usein tukkoon lujempaa lyödessä, ja voimalla hyvin soivat kitarat kuolevat hiljaa soitetuissa sävelissä. Tämä kitara soi herkästi ja kauniisti ja pitkään hiljasissa sävelissä, ja lujaa lyödessä ärjyy kuin oranki. Juuri tällaista olen kaivannut. Särösoundilla soittaessa tuli jopa mieleeni joistain Roland Cubeista löytyvä Dyna-Touch-mallinnos, joka on hiljaa soittaessa puhdas ja lujempaa lyödessä antaa rutkasti säröä.

Soittimen dynamiikka on mulle soittimessa yksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Ja tällaista dynamiikkaa en ole tavannut Custom Shop-, Am Std-, enkä Am Dlx Fendereissä, Tom Andersoneissa, jne. Sanomattakin selvää että olen erittäin innoissani tästä soittimesta.

MIKIT

Olin varautunut vaihtamaan nämä jo kättelyssä, mutta enpä halua. Kaulamikistä saa ihanan paksun ja rouhean Stratosoundin, josta tulee mieleen jotkut vanhat ylikäämityt Fenderin mikit (70-luku?). Kaula ja keskimikki yhdessä on hurinaton, mutta hiljaisempi kuin kumpikaan yksinään, kuten Stratoissa normaalistikin. Sinkkujen G-kielen napapala on samalla korkeudella D-kielen palan kanssa, joten punomaton (plain) G-kieli soi lujempaa kuin muut. Ei tosin lähimainkaan yhtä paljon kuin oikeaoppisessa vintage-staggerissa, mutta sen verran että itseäni hieman häiritsee. Mikkien pohjassa on magneettitangot joten napojen syvemmälle painaminen ei onnistu. Pedantista luonteestani johtuen otin magneettitangot irti ja nostin 1- ja 2-kielten napapaloja kompensoidakseni korkeaa 3-kielen napaa. Helpotti huomattavasti.

Liekö mikeissä hieman tavallista enemmän botnea, mutta löysin mikin korkeuksista sopivimman asennon laskemalla paksujen kielten puolen jopa noin 4mm kauemmas kielistä kuin ohuiden kielten pääty.

Tallamikin pohjaan on stanssattu "G & B pick up co". Se edustaa perinteistä kirkkaahkoa PAF:ia ja toimii näiden sinkkujen kanssa erinomaisesti. Humpparilla soittaa ongelmitta rankemmatkin säröt, ja silti puhtailla soundeilla voi ongelmitta vaihdella kaula- ja tallamikin välillä, toisin kuin perinteisessä Stratossa. Humppari ei alunperin puolitu keskimikin kanssa, mutta modasin näin tapahtumaan. Mikissä on 4-napainen johto valmiina. Tallamikki on hieman normaalia kauempana tallasta, joten puolitettuna tallanpuoleinen kela toimii mainiosti. Tosin, yhdessä keskimikin kanssa etummainen kela toimii taaemmaista paremmin, ja kaulamikin kanssa taas taaempi kela, joten kytkentää joutui hetken pähkäilemään.

MODAUSTARPEET

Tämä lista on yleensä mulla aika pitkä. Treble-bleed piti tietysti asentaa (220K, 680pF, ja 47K toimii oikein hyvin), samoin kuin muuttaa toinen tone yhteiseksi kaikille mikeille, ja toisen tilalle kytkin jolla puolittuu tallamikki ja saa kaula- ja tallamikin samaan aikaan päälle. Tonessa oli 47nF konkka, mutta tykkään 22nF konkasta enemmän.
Aiemmin mainittua Tortoise-pleksiä aion myös kokeilla, mutta siinä se sitten onkin. Mikkejä tai virityskoneistoa ei ole syytä vaihtaa, eikä poistaa soundia tappavaa paksua lakkakerrosta.

Mikkejä on tullut vaihdeltua, ja tokihan Bareknucklet ja Fenderin USA Higwaysta poimitut sinkut ovat parempisoundisia. Mutta orkkiksillakin pärjäsi aika hyvin. Tallamikkinä Tesla VR III toimii minulla parhaiten, lähinnä hyvältä soundaavan puolituksen ansiosta.

Välttämättömiä modauksia ei tässä kitarassa siis ole ollenkaan, mutta tuon kaularaudan säätöholkin vaihtamista suosittelen vahvasti. Tallan säädöt ja satulan sekä otenauhojen päätyjen viilaus ovat kuitenkin välttämättömiä huoltoja ennen käyttöönottoa. Tuo treble-bleed on itselleni ehdoton kaikissa sähkökitaroissa, ja nuo muut elektroniikkamodaukset ovat vain tuomassa lisäsoundeja joista kovasti tykkään. Jos et ole tavannut kitaroitasi modata, ole huoleti, tämä kitara toimii sellaisenaan mainiosti.

YHTEENVETO

Pääsin testaamaan viittä yksilöä ja valitsemaan omani niistä. Soinnin herkkyydessä oli pieniä eroja, mutta soittimen upea perusluonne oli kaikille yksilöille kiitettävän yhteneväinen.

Tämä kitara on ruma, melko halpa, ja on valmistettu Vietnamissa (!?), mutta on masentavan ihastuttava soitin. Jos edes saattaisit tulla toimeen tuon ulkonäön kanssa, suosittelen varauksetta soittimen testaamista. Jos et siedä ulkonäköä alkuunkaan, kokeile silti. Voihan tuon aina maalata...

Kirjoittanut Aki 22.10.2008

            800×600  -  63 kt.


Arvostelu

4,44,44,44,44,4    (38 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Sammo: Kiitos arvostelusta'
Sammo: Näin noita Musamaailman ikkunassa, mutta ei ollut aikaa mennä kokeilemaan. Vastasit moneen kysymykseen jotka jäi vaivaaman. Tortoise-pleksistä sitten kuvia, jooko!
Diego: Mukavasti kirjoitettu asiallinen artikkeli. Alkoipa myös ittellä mieli tehdä päästä vähän testailemaan kyseistä soitinta.
bubu: Osaatko sä edes tehdä huonoja arvosteluja? :D Tää on parempaa luettavaa kuin Guitarist-lehden arvostelut!
Aki: Kiitos kauniista sanoista! Nyt on Tortoise-kuva. Bubu tulee sitten ottamaan kunnollisia!
J.Hollström: Mahtavasti jaksettu ammentaa tekstiä kitarasta.
Michi: Kiitos loistavasta GASin herättelystä :-D!
pietari-poika: http://www.thomann.de/fi/esp_ltd_st … id=cd61dd6ba535a7ad7209e0310e8cbfdf
pietari-poika: ^tuo lienee sama kitara siistimmällä ulkoasulla?
Vetehinen: Taitavat olla poistohinnoiteltuna Briteissä. http://www.dv247.fi/invt/58878/
L.Ruoska: "vankilan seinistä tutulta" ....ouch, mistäs jouduit istumaan?
Peteri: Hankin kyseisen kitaran osin tämän arvostelun perusteella.Ei ole tarvinnut katua hankintaa!!Paras kitara toistaiseksi hinta/laatu suhteeltaan jonka olen omistanut.
HyperMario: Ihan pakko kommentoida näin vuosien jälkeen, että mahdatkohan kitaran vielä omistaa, sillä noin pieteetillä laitetun kitaran voisi tarjoutua ostamaan pois:)

Yhteensä 13 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle