Muusikoiden.net
09.12.2016
HOTONE - pienimmät pedaalit koskaan? 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

16.09.2008: Jussi & the Boys ja Urban Crow Tampere-t...


Tampere-talon Sorsapuistosalissa järjestetty tilaisuus oli nimeltään ”Entisten nuorten sävelsilta 60-luvulta tähän päivään” ja siinä esiintyivät Urban Crow feat. Seppo Tammilehto ja Jiri Nikkinen sekä Jussi & the Boys.

Kyseessä on ns. näyttelyhalli, josta oli kalustettu suuri ravintolasali baareineen ja pitkine pöytineen. Buffetista sai kylmiä paloja. Kovin nuorta porukkaa ei ikänäköisiin silmiini osunut. Liput 32, buffet 20 ja juomat ravintolahinnoissa.

Urban Crow on alan piireissä tunnettu ja tunnustettu Beatles- ja muun 60-luvun musiikin osaava toisintaja. Bändin liveklangi perustuu autenttisiin ja hötkyilemättömiin sovituksiin sekä vokaalien erinomaiseen tasoon. Päälaulaja Kai Hyttisellä (eri mies kuin Kuju) on kansainvälinen, tarvittaessa hyvinkin raspahtava soundi ja aito rockylärekisteri. Pehmeämmän vaihtoehdon tarjoaa rumpalin pallilta Juha Kinnunen, ylärekisteristä tinkimättä. Porukan pomo Tapani Lepomäki ja Leevi Ahonen laulavat stemmat pätevästi. Kaksi kitaraa ja kahdet kosketinsoittimet tuovat livesoittoon myös orkestraalista otetta silloin kun sitä tarvitaan. Rytmiosaston poljento ei ole kovin hevi, mutta tarjonnasta löytyy tarvittaessa vähintäänkin vintagehenkistä uskottavuutta mm. Freen hengessä.

Ammattimaisesti soittavia herroja ja neitiä olisi kuunnellut mieluusti koko illankin, mutta bonuksena mukana olivat omissa seteissään lisäksi vielä Seppo Tammilehto ja Jiri Nikkinen. Sympaattisen oloisen Tammilehdon hienosti rullannut ”Kuin helminauhaa” (Days Of Pearly Spencer) herätti muistoja ja lämpimiä tunteita. Se oli koko illan häpeilemätön tarkoituskin.

Cliftersistä tunnettu Nikkinen taitaa olla paikalla aina kun Suomessa esitetään sitä kaikkein laadukkainta Beatles-musiikkia. Myös Lepomäki nimesi julkisesti Jirin Urbanin omaksi suosikiksi Suomen Beatles-artisteista. Illan kohokohtia oli helsinkiläisen värisyttävä veto Harrisonin Something-balladista. Mies loi herkällä äänellään ja lankku-Gretschillään tunnelman, johon oli suorastaan pakko heittäytyä mukaan.

Jussi Raittinen on synnynnäinen viihdyttäjä. Vitsit voivat olla joskus ennenkin kuultuja, mutta kyllä ne Tampereen yleisöön upposivat kerta toisensa jälkeen. Vanha herra toimi koko illan suvereenina kaiken nähneenä MC:nä täydellisyyttä lähentelevillä ajoituksillaan päristyksineen ja yleisön kosiskeluineen. Vaikka jalka ei nouse enää ihan vanhaan mallliin niin pää, suu, sormet ja sydän pelaavat. Yleisö osti Jussin varauksetta.

Boysien vetäessä oli taas kerran nautittavaa seurata pelkistyksen kauneutta. Ei tarvita välttämättä suurta nuottimäärää, ei isoa volyymiä, ei särökitaroita eikä suuria eleitä. Lupari stratolla ja Metsberg telellä soittivat sitä mitä kappaleissa tarvitaan, ei enempää eikä vähempää. Maestro itse tiputteli tele-presarilllaan mahdollisimman vähäeleisiä mutta oikea-aikaisia annoksia groovisti kolaavan Ryynäsen tarjoamiin taskuihin. These boots are made for walking!

Kaikki musiikki oli erittäin tanssittavaa ja lavan eteen jätetty tanssitila oli lähes täynnä suurimman osan illasta.

Jussin spiikatessa Robert Gordon –palaa huikkasin piruuttani ”löytyykö Gattonia”. Jussi vastasi salamannopeasti ”Kato tonne!” ja viittasi Metsbergiin päin, joka näytti vähän hämmentyneeltä. Keikan jälkeen menin jutulle ja kitaristi naureskeli että kaikki Gattonin levyt löytyy kyllä. Sen huomasi. Butterscotch Blonde on kuulemma reissue, (hopeakasvoista) Fenderiä löytyi myös konepuolelta.

Lupari näytti vetävän VOXilla kuten Nikkinenkin. Illan kannut olivat tietenkin Ludwigit. Kauempaa kuultuna talon saliäänentoisto oli siinä rajoilla että oliko jo liiankin hiljaista mutta parempi näin päin.

Kyllä oli hieno ilta entiselle nuorelle.

-----------------------------------

Settilistaa

Tummanpunainen (Jussi)

Urban Crow

All Right Now / Wishing Well, Honey Don’t (Jussi), Lady Madonna (Jussi), Penny Lane, All Shook Up, Let It Be, Till There Was You (Seppo), Kuin helminauhaa (Seppo), I Feel Fine (Seppo), Your Song (Seppo), Eilistä en voi unohtaa (Seppo), She Loves You (Jiri)
Something (Jiri), Help (Jiri), A Hard Day’s Night (Jiri) , Strawberry Fields Forever (Jiri), I Saw Her Standing There (Jiri), In My Life, Travelin’ Band, Up Around the Bend, Oh! Darling, Abbey Road -medley

Jussi & the Boys

(yritän muistella mitä soittivat, järjestystä en muista) Kaunis nainen, Liisan koira, Kantatie 66, Tahdon saaren, Hei Mambo, Sleepwalk (Metsberg), Oot melkein liikaa, Se riippuu siitä, Hän kuudentoista on, Kesäduuniblues, Metsämökin tonttu, Lähden rokkaamaan

Kaikki illan artistit

Roll Over Beethoven
Hey Jude

----------------------------
Jirin Something: http://www.youtube.com/watch?v=PlzBd1_Lj7Y

www.theurbancrow.com
http://fi.wikipedia.org/wiki/The_Boys
www.seppotammilehto.net

Kirjoittanut krk 14.09.2008

            800×600  -  25 kt.


Arvostelu

Artikkelia ei ole vielä arvostellut kukaan.Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

jokuseon: Eikö 60 luvulla ollu muita bändejä ku beatles, mainoksessa luki et soitetaan ccr:ää ym.Tuliko2biisiä?.loput beatlesia. Eihän siinä mitään jos niistä tykkää, mut olis siltä ajalta varmasti muitakin1000kertaa parempiakin bändejä imitoitavaksi.
krk: Yhteensä noin 40 kipaletta, Lennon-McCartneytä alle puolet + muutama Beatlesinkin levyttämä rokki. Eli noin puolet oli muuta kuin B:tä.

Yhteensä 2 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Keikkatunnelmat

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti