01.03.2013: Hannun kitarakamat

Tässäpä hiukan kerrontaa tämänhetkisistä "vakiokäytössä" olevista soittokamoistani. Jos haluat kuulla lisää yksityiskohtia jostain vempeleestäni, niin vastailen ihan mielelläni vaikka pikaviestin kautta. Kuvat: 66 Strat / 72 Super Bass Bloomfield VOS Les Paul / Clark MTC-45 plexi PRS ME Quatro / Bad Cat Trem Cat GUITARS: Fender Strat 1964 - Hyvin säilynyt yksilö vuosikymmenien takaa - Erittäin herkkä ja hunajainen pehmeästi lätisevä sointi - Tällä alkaa soittelemaan automaattisesti sellaisia robert cray ja john mayer vetoja :) Fender Strat 1966 (kuvassa) - Suht paljon kuonoon ottanut mutta hienosti arvokkuutensa säilyttänyt kovassa käytössä ollut työjuhta - Sointi on paljon ärhäkämpi ja isompi output teho kuin yllä mainitussa, eli hyvinkin erilaiset yksilöt kyseessä vaikka speksit periaatteessa samat (mitä nyt tämä on post-CBS ja edellinen se "aito" pre-CBS) - Tällä taas helposti riuhtoo aggressiivisemmin ja yrittää olla oman elämänsä hendrix, on tässä niin hieno tuo säröytyminen! Fender Custom Shop Strat 63 Heavy Relic - Tämä on Frankfurt Music Messe special edition - Soinnissa hieno narske ja kilinä, niinkuin vain straattoksessa kuuluukin kuulua ja olla, tä!? - Saarnibody sikäli kumma ratkaisu tän vuoden ja tän värisessä bodissa mutta mikäs siinä kun toimii kerran näin hyvin. - Abigail handwound relic mikit - kaula selkeästi tuhdimpi kuin "standardi" 60-luvun alun stratoissa. - Abby mummo on kääminyt tähän hiukan tuhdimmat langoitukset ja se näkyy mm. reilusti isompana kompressiona (verrattuna kahteen yllä olevaan) Fender Master Vintage Player Heavy Relic 60 tele masterbuilt - John Cruz on tehty muutamia tällaisia MVP nimikkeellä olevia stratoja ja telejä, jotka pitäis olla parasta mitä nykyihminen pystyy maksuvälineistöä säästelemättä uutena ostamaan. - Sointi on kyllä hienostunut ja sellainen herkkä niinkuin 60-luvun alun tele vaan voi, eli hyvinkin valmis ja sopiva kaikinpuolin :) otappa siitä nyt sitten selvää :) - Tätä ei malta laskea sylistä pois sen jälkeen kun kerran syleilyyn ottaa... - Pleksin alle piilotettu vielä sellainen "salamikki" jolla saa tarvittaessa soundiin lisää "akustisuutta" Gibson Bloomfield Les Paul 1959 VOS (kuva) - Hieno kuin mikä. No mikä? - Tässä tapauksessa tämä VOS treatment tarkoittaa sellaista "mietoa" (relic ja closet classic välimaastosta) vanhennosta. Näitä kun on saatavana myös aged versiona, joka taas vastaa sitten fendereissä varmaankin sitä heavy relic vanhennosta. - BurstBucker 2 (kaula) ja BurstBucker 1 (talla) - Todella miellyttävää klassista les paul "honotusta" ja "möyrinää" tarjolla hyvällä tavalla :) aivan kuin tyhjä ja tosi iso maha alkaisi vaatimaan rasvaista ruokaa äänekkäästi! PRS Ted McCarty DC245 - Hieno smoked amberburst 10-topilla - Uusia nitrolakalla vedettyjä malleja, jolloin puun "hengittävyys" pitäisi säilyä mahdollisimman hyvänä. Siitä saa kivasti keskustelun aihetta että miten se vaikuttaa soundiin... no ei tämä ainakaan huonolta soundaa, muuta en osaa sanoa :) - Tuo lyhyt skaala tuo ihan omaa vonkua soundiin. Itse tykkään tai jopa rakastan sitä - 57/08 mikit puolituksella. - Tumma mutta selkeä kaulamikki. Parhaiten saa soundit tasapainoon talla- ja kaulamikin välillä niin, että säätää soundin kuntoon kaulamikin kanssa ja leikkaa sitten tonella tallasta pois jos tuntuu liian kirkkaalta. - Soundi on kaiken kaikkiaan sellainen valmis ja selkeä. - Soitettavuus tässä on yks parhaita ever ja varmaan osittain kyllä ton lyhyemmän mensuurin ansiosta, mulla kun ei oo Guthrien tai Gilbertin kilometrin mittaisia sormia :) PRS DGT - Loistavan näköinen sunset burst V12 finish David Grissom Model kammella - 25" mensuuri - Tässä on kaulan muoto jotenkin ihan erityinen ja tuntuu että kieliväli olisi hieman mccartyä pienempi (Quatrossa taas on selkeästi väljempi kieliväli kuin muissa soittamassani PRS kitaroissa, paitsi tietysti Santanassa jossa kaikki on suurempaa kuin elämä) - Mikkien puolitus toimii mielettömän hyvin. Tarkoitan sitä että soundi pysyy ryhdikkäänä ja yllättävän paksuna. Erottelevuutta ja trebleä tulee kyllä selvästi lisää humppariasentoon verrattuna. - Ei pysty muuta kuin kehumaan kaikkea tässä - V12 viimeistely on jonkin sortin nitron ja sellun välimuoto. nitron hegittävyys ja sellun kestävyys. nii se paul sano, joten uskottavahan se on :) PRS Modern Eagle Quatro (kuvassa) - V12 sunset burst finish ja artist grade flame maple top - Koko kaula on tehty dalbergiasta (tiettyä ruusupuu lajiketta) joka on käsitelty jollain vahalla - Kaula on suht jytky mutta hyvin käteen istuva - Paksukaulaisissa kitaroissa on hieman syttyvämpi soundi ja hieman enemmän sustainia. Tämä perustuu ihan minun omiin tarkkoihin laboratorio tutkimuksiin, joten ei kannattane tästä mitään oppia tehdä vielä - 53/10 mikit puolituksella. Mikkien sydänlanka valmistettu samalla koneella ja samalla tavalla mitä se tehtiin 53 vuoden telecasteriin, siitä mallinimi :) Soundaa mielettömän hyvälle! Ehkäpä parhaalle mitä oon päässy soittamaan koskaan ikinä :) Tuo puolitus on enemmänkin 3/4 asento, eli melko paksuna pysyy mutta erottelevuutta ja yläpäätä tulee lisää - Laukkukin vielä PRS paisley kuviolla :) Namia! - Jos haluat loistavan kitaran josta et tule löytämään mitään vikaa (jos hintalappua ei huomioida), niin osta modern eagle quatro! PRS Custom 24 - Mielettömän upea private stock quality top - 59/09 mikit. Näissä isompi output ja ei niin "vintage" kuin 53 tai 57 (vaikka kyllähän tämäkin on selkeästi kuitenkin vintage enemmän kuin modern) - Se on jännä että tällä kitaralla alkaa luonnostaan soittamaan ihan erilaisia juttuja kuin vaikkapa Quatrolla, vaikka periaatteessa aika samanhenkisestä pelistä on kyse. Tällä haluaa soittaa mahdollisimman monta nuottia mahdollisimman lyhyessä ajassa, jossa taas ei tällä mun soittotaidolla oo mitään järkeä, niin kuin ei näissä minun arvioissakaan! :) Liljeström Vision Custom "musta" - Seymour Duncan 59 (SH-2) ja Jeff Beck (SH-4) mikeillä. Molemmille mikeille omat puolitus- ja sarjaankytkentä -kytkimet. - Näissä mikeissä on tosi artikuloiva soundi, tai sanotaanko vaikka niin että näillä mikeillä täytyy olla pikkaus-tekniikka kunnossa koska muuten ei tuu soitosta mitään - Tässä kitarassa on hieno yläpää, varmaan tuo "erikoinen" kaula tekee jotain omaa juttua tähän - Ibanezin Pro Edge kelluva kampitalla. - Leppäbody, vaahterakansi, mahonkikaula ja vaahteraotelauta, NAM! Liljeström Vision Custom "ruskea" carved top - DiMarzion MoJoe ja PAF Joe mikit - Gotohin FE kampitalla - Basswood (seetri) body ja vaahterakansi - Kaula leppää ja ruusupuuta - Tuo teräsblokki tuossa tallassa tuo selvästi omaa lisä-trebleä sointiin - Tällä lähtee tuollainen 90-luvun melodinen rock melko vaivattomasti :) HEADS: Carvin Legacy 3 - Tästä tulikin vakio keikkakone samantien. - Puhdas kanava toimii kuten täytyykin, eli ei säröydy volan mukana, jolloin se on täysin hallittavissa overdrive pedaaleilla, joita itse tykkään tyrkätä clean-kanavaan aina. - 2-3 kanaville yhteinen tone osasto muuten paitsi molemmille oma presence. - Selkeästi high-gain kone mutta kuitenkin sellaisella lämminhenkisellä tavalla :) - Itse ohjaan tätä midillä, eli kaikki toiminnot saa yhdellä polkaisulla (solo-boost, reverb ja kanavan vaihto) - Hinta/laatu suhteeltaan erittäin hyvä - Pieni koko ja kevyt, joten näitä mahtuu autoon kaksi siihen mihin yks 100w marshall. Brunetti Mercury 50W - Pätevä yleiskone monipuolisen musiikin ystävälle. Ehkä enemmän modernia kuitenkin kuin vintage osastoa. - Puhdas kanava on paljon enemmän vintage kuin perinteisissä hevikoneissa (engl, mesa yms.) Tarkoitan tällä sitä että soundissa on oikeasti hyvin ryhtiä ja dynamiikkaa, eli EI sellainen modern-puristettu ponneton helinä - Särökanava on oikein mehukas ja miellyttävä - Särön määrä yltää johonkin sellaiseen def leppard osastoon omasta takaa. Tykkää kyllä pedaaleista ja itse tyrkkään tähän särökanavaan Voxin Ice9 spedua vielä päälle niin saa lisää gainia Clark MTC-45 (kuvassa tän plexi versio) - replica aivan alkuaikojen (v62-63) Marshall JTM-45 vahvistimesta - 2x5881 Philips NOS pääteputket - Tässä on oikeastaan kaikki mitä kitaravahvistimen perussoundilta voi toivoa! Täyteläinen, kirkas ja tuhti soundi jo pienellä volume asetuksella. Volaa pidemmälle kääntämällä löytyy se rockin perussoundi mitä kenenkään ei kannata vastustaa! Aivan ehdottoman loistava vahvistin! - Tykkää overdrive ja boost purkeista, suorastaan pyytää niitä ;) Bad Cat Hot Cat 30 - 2xEL34 Mullard pääteputket - Tästä saa ilman pedaaleja hienoa ja hyvin kasassa pysyvää hevi-säröä. Puhtaissa soundeissa häviää Clarkille ja Monsterille. Gain kanava meinaa mennä hiukan kyykkyyn säröpedaaleilla, joten ajan gain kanavaa aina suoraan. Vahvistimen omilla suurilla säröillä tulee niin hienoa ja mehukasta mutta silti selkeää tumppua, ettei tällaista ole vielä muualta löytynyt. Puhdas kanava tykkää pedaaleista. - tarvitset a-b boksin jos haluat vaihtaa kanavaa keikalla ilman johdon irroittamista Monster El Mocambo 40w - 2x6L6 pääteputket - Kuulas erotteleva puhdas sointi. - Parhaimmillaan sellaisissa hiukan rosoisissa Fender-tyyppisissä soundeissa. COMBOS: Bad Cat Trem Cat combo (kuvassa) - 1x12 bad catin custom elementti - Reverb ja tremolo - Miten tämä soundaa NIIIN hyvälle!? Bad Cat vaan tekee jotain NIIIN oikein näihin vahvistimiinsa! Paras ikinä! Ja vielä aivan jäätävän komea! Sitähän sinä kysyit ;) - painaa niin paljon ettei tarvitse pelätä että joku kääntäisi keikalta luvatta mukaansa tän. Fender 57 Champ - Handwired replica from old classic - 1x6V6GT Electro Harmonix pääteputki - Melkoisen mainio pikkupurkki. Cleanit suorastaan ihanat ja hanaa avattaessa löytyy maukkaat fuzz-tyyppiset pörähdykset. - tätä kun läpsyttelee sormisoitolla sellaisella stratolla jossa on vanhoillisesti miedosti käämityt mikit, niin kylläpä on hienoa! CABINETS: Brunetti CW412 (kuvassa) - Kaksi tällaista kaappia vakiokäytössä. - Toisessa Celestion G12M25 Heritaget ja toisessa Celestion Vintage 30 elementit. - Molemmat lilan värisellä tolexilla. - Näyttää sekä soundaa todella hyville! Marshall JTM-45 anniversary stack 2x 4x12 (keskikuva) - Tähän on haettu sitä vanhan 8x12 kaapin tunnelmaa ja siksi myös tuo Marshallin blokkilogo ainoastaan alakaapin yläreunassa. - Yläkaappi avoin takaa. Soundi on paljon avonaisempi ja raikkaampi kuin umpikaapissa mutta basson määrässä luonnollisesti häviää selkeästi. - Alakaappi normaali umpiversio. Basso alkaa jumputtamaan harmillisesti tässä tietyissä soundeissa, siksi tuo semi-open parempi. - Näihin on minun mielestä onnistuttu melko hyvin samaan sellaista tummempaa vanhan kaapin sävyä. Elementit vissiinkin on vanhanajan blue elementit ilman sinistä kuppia. - Ulkonäköhän näissä on aivan loistava, siitä lisäpisteitä vielä kaiken päälle. TAD / Scumback 2x12 - Noista anniversary marsuista innostuneena aloitin kokoomaan itselle sitä "täydellistä" kaappia. Runko tilattu saksasta TAD marshall 2x 2x12 kloonit. - Elementeiksi Scumback Scumnicot sekä toiseen kaappiin Scumback M75. Eli 2 erilaista 2x12 kaappia työnalla. - Arviota tulossa siinä vaiheessa kun saan ekat vedot vedeltyä noilla... PEDALS/EFFECTS: Keeley / Boss Super Overdrive SD-1 - erittäin hyvä od spedu - saa todella erottelevaa compressiota lead touhuun - keeley on asentanut tähän sellaisen lisämoodin (kytkimen) jolla saa särön luonnetta muutettua melko radikaalisti. - komppipuolella taas irtoaa helposti sellaiset eddie van halenin 80-luvun alun soundit - äänitettäessä saattaa tulla hankaluuksia tuon vahvan kompression takia, alkaa nimittäin helposti kuulumaan kaikenlaiset kilinät ja kolinat kitaran rungosta äänitettäessä... Keeley / Boss Blues Driver BD-2 - hyvinkin käyttökelpoinen overdrive - tässä on jotenkin yllättävänkin paljon luonnetta gainissä, joten tätä ajelee mielellään melko "miedoilla" asetuksilla Keeley/Ibanez Tubescreamer TS808 - ei mitään huonoa sanottavaa - tämä puristaa soundiin lisää focusta keskialueelle - tämä on mielestäni hyvä esimerkki siitä, että miksi turhaan ihannoida sellaista ajatusta että pedaali ei saisi "syödä" soundia tai muuttaa sen taajuuskaistaa. se että tämä tekee soundille selkeästi paljonkin muutosta ja kaistan kavennosta, on just se HYVÄ juttu tässä! Rockbox Boiling Point - monipuolisilla säädöillä varustettu purkki, jota voi käyttää melkein mihin menoon vain, oikeesti! tosi käyttökelpoinen vekotin! hyvä soundi niin pienillä kuin isoillakin ohjauksilla. Mad Professor stone gray distortion - Toimii! Hyvä ja dynaaminen särö. - Tämä on vähän hiinä ja hiinä että olisko kuitenkin enemmän overdrive osastoa luokitukseltaan... vai kuka sen rajan nyt sitte määrittää Mad Professor sweet honey overdrive - Enemmän keskialue-voittoinen soundi mitä stone greyssä ja ehkä tämä on nyt sitten enemmän overdrive - Miellyttävä taajuusalue ja hyvä dynamiikka myös tässä spedussa - Nämä Mad Professorien ominaisuudet menee ihan hukkaan jos näitä kytkee joihinkin vähän dynaamisiin vahvistimiin (kuten mesat, modernit marshallit, englit yms...) - Eli parhaiten tätä säröytymisen dynamiikkaa pääsee hyödyntämään vintage-henkisillä koneilla Mad Professor little green wonder - Muhjuisempi kuin sweet honey. Eli ei niin erotteleva, mikä taas ei oo huono eikä hyvä asia, vaan ominaisuus :) - Itse käytän tätä mieluummin leadeihin ja sweet honey on tuota komppiosastoa selkeytensä vuoksi - On tää niin erilainen kuin se TS mihin tässä ehkä ohuesti viitataan, ettei niitä voi niputtaa samaan vertailuun. Clark Reverb Unit - Oikein hienostunut reverb tankki - Tekee mieli käyttää kokoajan, koska pienillä asetuksilla se vaan jotenkin salakavalasti tekee soundista ilmavamman ja sitte tietysti suuremmilla säädöillä saa kunnon hienoa kaikua ilmoille! MXR evh Phase 90 - Van Halen Rocks! Pitäähän tällainen olla kun kerran Eddie itse on tällaisen teossa kerran mukana ollut. No saattaisi setelit loppua jos yrittäis haalia kaiken mitä evh kehuu :-) - Varsin mainio Phaser. Se on muutes kumma juttu että ei phaserissa tarvii olla mitään muuta kuin nopeussäädin. Vähä niinku Mäkkärissäkin riittäisi oikeasti että siellä olisi pelkästään El Maco :-) Roger Mayer Crossroad - Tällä boxilla splittaan signaalin kahteen vahvariin yhtäaikaa. - Valittavissa toimimaan joko A - B vaihtajana tai A - AB, eli pelkkää B:tä ei saa silloin jos haluaa soittaa välillä molempia yhtäaikaa. Vox Ice9 - Satch möhnää hyvässä mielessä :-) - Toimii mielestäni parhaiten särökanavan päälle lisäsärönä - Huomattavasti parempi kuin satchurator! Boss TU-2 viritin - Tämä on hyvä keikkakäytössä kun kestää poljentaa hyvin ja saa äänettömästi viritettyä skitan biisien välissä. Line6 DL4 Delay - varsin monipuolinen ja onnistunut delay mallinnos härpyke. - se on minusta kyllä ihme että nuo maailman kovimmat jampatkin käyttää tätä Line6 mallinnos-tilikkaa. Miks ne ei käytä sitä oikeaa mistä tämä on mallinnettu kun niillä se kuitenkin on :-) Vox DelayLab - Tuosta edellisestä matkittu uudempi versio - Helpompi saada pedaalilautaan koska tämä toimii suoraan 9V virralla - Muistipaikkoja (bankkeja) enemmän kuin Line6 esi-isässä Digitech Hardwire RV-7 Stereo reverb Digitech Hardwire CR-7 Stereo chorus Digitech Hardwire TR-7 Tremolo/Rotary - Nämä Hardwire pedaalit ovat saaneet minun luottamuksen ihan täysin. Ulkonäöllisesti ei ihan hitti mutta soundi ja toiminnallisuus kyllä. - Choruksen ja Tremolon monipuolisuus hakkaa monen kilpailijan 6-0 G-Lab GCS-3 looper/controller - Tässäpä se ratkaisu kaikkeen hässäköinnin estämiseen live-soitossa - Kylläpä pedaalien käyttö muuttui kerralla ihan eri levelille, kun kaikki toimii yhden polkaisun taktiikalla Kirjoittanut hannunissinen 01.02.2008

Arvostelu

(61 arvostelijaa)

Kirjaudu sisään arvostellaksesi!

Kommentit

Yhteensä 36 kommenttia. Lisää kommentti!

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle