Muusikoiden.net
19.03.2024
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

29.04.2008: Harley Benton "ES-335"


Tässä sitten se lupailemani Harley Benton ”ES-335” arvostelu. Ensin varoitus kaikille pelkän tuotemerkin nimeen vannoville välineurheilijoille: Mikäli sinulle on kitaran lavassa oleva logo tärkeämpi kuin esimerkiksi hinta-laatu -suhde tai se, mihin kitara on tarkoitettu eli soitettavuus ja käyttökelpoisuus, niin älä lue tätä. No, luet kumminkin eli omalla vastuullasi sitten.

Heti ensimmäiseksi totean, että uskoni ns. merkkikitaroihin katosi nyt sitten lopullisesti. Tosin puhdas lapsenomainen uskoni moiseen sai pahan kolhun jo joskus 90-luvun alussa, kun tein Nevalaisen Matin vetämällä kesäkurssilla stratocasterin, jolla olen vetänyt satoja tuntia jos jonkinmoista musaa. Aikaa tuon vehkeen tekemiseen kului noin 20h ja rahaa vajaat 800mk. Vertailuksi, että tuohon aikaan ”oikeat” stratot maksoivat tuommoiset viisi, kuusi tonnia eli tehdasduunarin kahden kuukauden nettopalkan. Eli paljon oli ja edelleen on ilmaa Fenkun poikienkin mandoliineissa.

Soitettavuuden kannalta tekeleeni ei häviä ”oikeille” stratoille lainkaan, lakkauksessa yms. tietysti voisi olla toivomisen varaa, mutta soittamista varten ne kitarat on, ei ihastelua.

Mutta asiaan. Tilasin siis T-kaupasta Gibsonin ES-335 kopion. Hinta oli vaatimattomat 185 ekeä, joten odotukset olivat sen mukaiset. Alkuperäinen idis oli löytää hyvä runko, josta sitten alkaisin duunailemaan ihan oikeasti toimivaa peliä. Eli jos vähänkään olisi säädyllinen peli, niin sitten tuunaus päälle! Niinpä kaivelin jo valmiiksi varastoistani käytännössä käyttämättömät Groverin virittimet (akustisesta, joka hajosi kännireissulla…kts. artikkelini tuolla alempana) sekä 2 kpl Gibsonin alkuperäistä PAF:ia, jotka jäivät jonkun projektin yhteydessä.

Olin etukäteen valmistautunut ainakin seuraaviin operaatioihin, jotka halpiskitaroille usein ovat välttämättömiä:
1.Satulan vaihto
2.Virittimien vaihto
3.Mikrofonien vaihto
4.Potikoiden vaihto
5.Kaulan oikaisu
6.Nauhojen hionta sekä otepinnalta että nauhojen päistä
7.Kielten korkeus ja intonaatiot tietty.

Kieli pitkällä kiikutin laatikkoa postista kotiin ja kuumeisin sormin kaivoin maniskan esiin. Hämmennykseni oli valtaisa: kitara oli silmämääräisesti tarkastellen erittäin hyvää työtä sekä soi akustisesti erittäin hyvin, vaikka kielet olivat alkuperäiset Harleyn 09-paskakielet. Aikani pelillä rämpyteltyäni totesin heti, että tuunaus alkakoot.

Havainnot ensitapaamisella:
-kaulan sovitus erinomainen (ES-335:n tyypillisesti heikko kohta), samoin suoruus
-nauhat ensiluokkaisesti hiottu (todennäköisesti käsin siitä päätellen, että ns. nuljahtelua ei havaittavissa)
-jonkinlaiset säädöt tehty jo tehtaalla
-ei akustisesti kuolleita kohtia yhtään
-napakan tuntuiset virittimet, ei anna periksi, vaikka kielestä vetää kunnolla, ei kuolleita kohtia virittimissä eli kiristävät ja löysäävät tasaisesti niin kuin pitääkin
-vaihtamillani .10 heavy bottom –kielillä (E = .52) erinomainen akustinen saundi
-tyylikäs vaahterainen loimukansi, 3-burst hyvin tehty, lakkaus mint ja kiilloitus samoin
-f-aukkojen ympärillä oleva musta väri oli hieman mennyt vituralleen, levinnyt siis
-pleksi huonosti kiinni (eli ruuvarilla selvittiin)
-hihnatapit kunnolla kiinni, eivät siis lähteneet sormin vetämällä, kuten yleensä halpiksissa
-otelautamerkit ensiluokkaisesti upotettu
-reunalistat vimpan päälle liimattu!
-summa summarum: holkki jäi meikällä auki, sen verran priimaa oli.

Ensimmäinen epäilyttävä havainto: T-kaupan sivuilla lukee, että kaula on vaahteraa. Kun kurkin f-aukosta sisään, näin heti, että ei muuten ole vaahteraa vaan mahonkia. Tai ainakin runkopalkki on mahonkia. Jokusen kitaran rakenteena tiedän, että ei juurikaan ole järkeä laittaa runkopalkkia eri materiaalista kuin mitä itse kaula on. Siis vie sen verran aikaa tuollainen hierominen, että ei pääse palkoille. Koska lapa oli muutenkin ruma, niin eikun vannesaha soimaan ja turhat puut pois. Vetäisin lavan pään Gibson –tyyliseksi ja siinä samalla sitten paljastui kaulan materiaalikin: mahonkiahan tuo. Outo juttu, mahonkinen vaahterakaula. Palaan tähän yhden kappaleen jälkeen…

Sitten reenikämpille ja kitara kiinni Voxin Valvetronixiin ja eikun perkele, potikat eivät toimi ollenkaan. Ei yksikään neljästä. Nou hätä, hetken nuppeja käänneltyäni alkoi toimia eli ei tarvinutkaan vaihtaa. Sitten saundipolitiikka: Itse en juurikaan käytä kuin takamikkiä nuppi kaakossa, joten nuppi kaakkoon sitten. Särö oli miellyttävä, ”kuulas” ja ”laulava”, aika lähellä Lessun takamikkiä. Ja pakkohan nuo oli mitata: takamikki 7,85 KOhmia ja etumikki 7,4 kOhmia eli käämiä ei ole säästelty. Ainoa miinuspiste tulee toisinaan esiintyvästä hallitsemattomasta kierrosta esim. kompuran kanssa. Voi kyllä johtua puoliakustisesta rakenteestakin. Vaan ei haittaa, rockia tässä soitetaan eikä mitään jatsia.

Tässä vaiheessa vainoharhaisuus alkoi iskeä: nyt on myyty kyllä jotain muuta kuin Harlikkaa. Siitä samasta paikalliseen DLX:ään tutkimaan Epiphonen vastaavaa. Jo muutaman minuutin ihmettelyn jälkeen karu totuus alkoi paljastua: Epiphonen Sheraton II VS (680 ekeä) on täsmälleen sama peli kuin Harrikkani.

Havaintoni perustuvat mm. siihen, että mittasin Sheratonin strategiset mitat (kaulan leveys ja istutus, f-aukkojen pituus, lavan ja kaulan välinen kulma samoin kuin kaulan ja kannen välinen kulma, kansimateriaalin vahvuus jne.). Myös kannen muodot (esim. kuperuus) ovat silmämääräisesti ja parin paperille piirtämäni kaaren perusteella samat. Runko vaahteraa, kaula ja runkopalkki mahonkia samoin kuin meikän kitarassa.

Huvittavin niitti Epiphonen kusetusyritykseen oli kultainen tarra Made in Korea kaulassa. Meikällä samanlainen, vaikka Thomanin sivulla valmistusmaaksi ilmoitetaan Kiina! Eli jäljet johtavat ns. sylttytehtaalle. Totuus lienee yksinkertainen: Epiphone ja Thoman tilaavat ko. mallit samasta tehtaasta, jossa sitten lätkitään eri logoa lapaan tilaajan mukaan (lavan muotokin hieman eri). Ja tyhmät maksavat yli kolminkertaisen hinnan. Kuten jo viimeksi sanoin, tyhmä ei ole se, kuka pyytää vaan se, kuka maksaa…

Seuraavaksi menen pokkana DLX:ään mittailemaan Gibsonin ES-335 Lucillen (3000 ekeä) mukamas sillä silmällä, että mahtuuko laukkuun vai pitääkö ostaa laukkukin (samalla verukkeella Epinkin mittasin). Saas nähdä, pääseekö taas nauru.

Entä sitten alkuperäinen idis. Tuliko tuunattavaa? Ei tullut, mitään en ole Harrikaan vaihtanut, ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että en vaihdakaan. Noin puolen vuoden päästä vasta näkyy nauhojen materiaali samoin kuin virittimien todellinen kestävyys. Jos ne menevät vaihtoon, niin silti ei ole hinnalla pilattu tämä projekti.

Malliksi kuva kaulan sovituksesta. Näyttäkää minulle Gibson, jossa on parempi! Lisää kuvia löytyy, jos kiinnostaa, laita meiliosoittees kommentiks

Kunhan tässä jakselen, äänitän kämpillä pienet saundinäytteet, niin voitte sitten niitäkin ihmetellä.

Lopuksi kouluarvosana kitarasta: 9,5. Miinukset siitä hallitsemattomasta kierrosta ja potikoista, jotka eivät heti toimineet.

http://www.thomann.de/fi/harley_benton_hbe_1335_ii_vs.htm

P.S. Klikkaa kuvaa isommaksi, niin näet samalla mm. nauhojen hionnan, reunalistojen laadukkaan liimauksen, otelautamerkit jne.

PÄIVITYS 29.4.2008

Vähän väliaikatietoa: kitara ollut puoli vuotta suhteellisen kovassa reenikäytössä + yhdessä äänitysproggiksessa. Ei edelleenkään mitään valittamista.

Erityisesti haluan mainita, että Harlikka pitää ällistyttävän hyvin vireensä (3h reenien aikana ei tarvitse virittää kertaakaan, vaikka kieliä tulee revittyä joskus kuin viimeistä päivää).

Meidän treenis on kellarissa, jossa ilman kosteus yms. vaikuttaa ihan helvetisti kamoihin, esim. straton vire saattaa reenien aikana heittää niin että hirvittää. Sama lessun kanssa, vähän väliä saa olla hieromassa.

Elektroniikka pelaa hyvin. Sitä kiertoa on, mutta lienee rakenteesta johtuva ominaisuus, ei vika.

Edelleen suosittelen kaikille! Jos jollakin on kokemuksia vastaavasta pelistä, niin tänne vaan!

Kirjoittanut MonitorMan 30.11.2007

            640×480  -  51 kt.


Arvostelu

4,14,14,14,14,1    (63 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Pentinpuro: Voi kääk, siis ei reunalistoja kaulassa. Mä en siis niin kestä!
Tom Steel: Todella hienoa, että joku tekee juttuja myös näistä. Muutenkin hyvä ja selkeä artikkeli. Ei vaan olisi pitänyt lukea, pakko ostaa itekin tuollainen.
käsi: Nyt herääkin kysymys, onkohan noi aina tollasia, vai oliko harrikka saanut käsiinsä epille tehtyjä kitaroita ja noiden harrikan es-335 malliston seasso on hyviä yksilöitä ja sitten saattaa olla totaalista p:täkin. HArrikian kitaroita muutami nähneenä...
käsi: ... ja testanneena niiden väliset taso erot on järkyttävän isoja. Pitäisi melkein aina päästä testaamaan ennen kuin ostaa, koska mukana on todella loistavia kitaroita ja kaameita viritelmiä. Toki mallien välillä on muitakin eroja, mutta ihmetyttää vaan
MonitorMan: Tsekkasin ton Shinen sivut ja kovasti samalta näytti niiden kitaran mun Harrikan kanssa, lapa identtinen. Ja suoraanhan ne siellä kertovat, että heidän deluxe-mallinsa menevät Epiphonelle. Ja näemmä Thomanillekin lipsahtaa aina silloin tällöin:)
2randpo: Aika yleisestihän on tiedossa, että Shine toimittaa kitaroita mun muassa Epiphonelle. Valmistusmaan ilmoittavan tarran tieto on siis mitä ilmeisimmin oikea, koska Shine on Korealainen tehdas.
Hannu A: Hyvä ja seikkaperäinen aryikkeli, itse jo hetken samanlasita kuolanneena, odottelinkin jo milloin artikkeli putkahtaa
Reeetu: Hieno artikkeli kaikin puolin. Oli mielenkiintoista lukea kun itselläkin on projekti les paul mallisesta HARLEY BENTON HBL500BK:sta. :-)
J.Hollström: Muuten jees, mutta niitäkin ihmisiä löytyy, jotka mielellään maksaa enemmän, vaikkapa logosta, olematta silti tyhmiä. Myös muita arvoja on olemassa. Vaikkapa alkuperäisdesignin kunniottaminen.
MonitorMan: Tarkoitukseni ei ollut loukata ketään tuolla "tyhmä maksaa liikaa" kommentillani. Totta kai alkuperäinen design on alkuperäinen. Pointti olikin Harleyn ja Epin välinen hintaero. Epikin on kopio, niin Gibsonin alamerkki kuin onkin
käsi: jos tarkkoja ollaan niin epi ei ole kopio, vaan tekee lisenssillä g-pajan tuotteita seka niillä on ihan omakin mallistonsa. Siinä mielessä eroavat paljonkin esim harrikasta
s151669: Ei tällaisia arvosteluja saisi kirjoittaa. Hallitsematon GAS alkaa iskeä...
MarkoS: Asiallinen, neutraali ja informatiivinen arviointi. Sait puhuttua ympäri tilaamaan Saksasta sian säkissä...
atn: Moro,viittisitkö laittaa lisää kuvia harleystä -1335 ,antti.torniainen@kymp.net
Lonesome: Vakuutuin, kiitos. Eka semi-akkarini lähti tilaukseen (b-stock 139¤).Shine/HB/Epihnone/Whatever. Sopimusvalmistajia se Gibson/Epikin käyttää,vaikka niillä on "oikeudet" 335-malliin...
Tomppa: kyllä nyt taitaa lähteä seuraavaks tämä tilaukseen... Kiitoksia loistavasta artikkelista.
ec4177: Hienoa! Itse ostin suunnilleen satasella Harleyn Telecasterin. Mikit vaihdoin hivenen parempiin ja nyt saa kyllä parempaa Teleä hakea...
T.Urmio: ostin just huutonetistä tuollaisen luutun. Huomenna pääsen siihen käsiksi.
stealingrudeboy: Pistäkääpä sitten kommenttia heti kun ehditte. Edullinen hinta houkuttaisi mutta jo yks HB löytyy (flaikkari) ja se on hädin tuskin soitettava. Säätöjä voisi vielä tosin parannella.
Tappajabanaani: Kaverillani on moinen vehje ja sitä muutaman kerran kopeloineena en oikeastaan valittamista keksi. Vireen tosin voisi pitää paremmin.
ariari: Minä tilasin 129 ¤ sg kopion. Tosi hyvä peli, koversin otelaudan ja otin mikin kuoret pois, ei vingu enää :)
Gipsplateskrue: Bentonit on kyllä läoipaskoja soittimia, siitä ei pääse yli eikä ali. Kirjoittajalla ei selvästi ollut varaa parempaan, ja nyt katkerana kehuu paskaansa maasta taivaisiin.
Funk-neekeri: Tilasin artikkelinmukaisen HB:n joka on nyt ollut satunnaisessa käytössä reilun kuukauden. Pienillä säädöillä laitteesta tuli ihan kohtuusoitettava, mutta kierto-ongelma on tosiaan helvetinmoinen.
Funk-neekeri: Tuo, että kyseessä olisi sama kitara, kuin Epiphonen Sheraton, epäilen vahvasti. HB tuli "ES-335" -laukulla, ja hölskyy. Kitara on siis pienempi. Vertailin tätä kaverin kovin samanoloiseen Tokaihin, joka oli rungoltaan tuon 2-3 senttiä leveämpi.
Funk-neekeri: Epiphonen en usko olevan esikuvaansa pienempi.
blues_n_heaven: pannu saman merkille et samoista tehtaista noi halvemmat tehdaskitarat tulee :D.. kerran HBtä soittanu ja oli iha jees skitta, vaik virettä ei oikein pitänykkään, liekö si yksilöllistä :D.. ja on niitä paskoja 2000 ¤ kitaroitaki
tapiomarko: HB:t ovat hintansa väärti, en mieltynyt akustiseen ääneen, vaihdoin satulan, vähän parempi, myin eteenpäin ja kuulin jälkeenpäin, että kaula oli katkennut kitarasta puunsyiden mukaisesti yli vuoden soittamisen jälkeen, mutta t-kaupan 3v takuu hoiti homman
db111: olis kiva kuulla millasia yksilöitä muut vastaavan soittimen tilanneet on saanu???
CountX: Muistan lukeneeni joskus Dregenin (Backyard Babies) haastattelun, jossa hän kertoi päässeensä ES-335:n kierto-ongelmasta survomalla kitaran sisään Mötley Crüe t-paitoja. Luultavasti ei kuitenkaan ole pakko olla juuri Mötikkä-paitoja.
hallu: Hyvä artikkeli
tapiomarko: Kerran jo luovuin tälläisestä, pitäiskö hankkia taas uusi. Alle 200 näyttää kovan laukun kanssa olevan hinta nykyään
Oskarileikos: Itse en ole nähnyt yhtäkään harrikkaa joka ois saman muotonen ku Sheraton tai ES-335 tai Casino. Gibson on aika tarkka patenteistaan - jos katsoo ainakin Thomannin harrikkoja tarkasti, voi huomata sarvien olevan ohuemmat ja f-aukkojen myös erilaiset.
Oskarileikos: En kuitenkaan epäile kirjoittajan sanoja ollenkaan, mutta ostaisin silti mieluummin epin hienomman viimeistelyn ja paremman laadun luotettavuuden takia.

Yhteensä 33 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle