Muusikoiden.net
03.12.2016
OGRE | Klikkaa tästä lisätietoa ja jälleenmyyjät 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

14.12.2008: BOSS - Chorus Ensemble


HUOM: Sama artikkeli löytyy lisäkuvien ja ääninäytteiden kera kotisivuiltani osoitteesta: http://www.pedalarea.com


BOSS - CHORUS ENSEMBLE - CE-1, CE-2 (Japan, Taiwan), CE-3, CE-5, CE-20


Boss:in valmistama Chorus Ensemble on saavuttanut pitkän historiansa aikana jo lähes eeppisen maineen ja lienee muodossa tai toisessa tuttu lähes jokaiselle kitaristille (ja basistille). Kyseisen efektin kuuluisia käyttäjä on kolmenkymmenen vuoden historiansa aikana kertynyt lukematon määrä, näistä tunnetuimpia CE-1:sen käyttäjiä lienevät Andy Summers (Police), John Frusciante (Red Hot Chili Peppers), Pete Andersson ja Peter Marchese (Voyager One). Myös monet kuuluisat Hammondin ja syntikansoittajat ovat löytäneet CE-1:stä luottosoundin, näistä nimekkäimmät kenties Herbie Hancock, Peter Gabriel ja Tony Banks. Näin ollen tarkempi tutustuminen ns. choruksien äitiin lienee paikallaan.

Historia

Chorus Ensemble perustuu vuonna 1976 ensi kertaa julkaistuun piiriin, jonka Roland julkaisi JC-120 Jazz Chorus vahvistimessaan. Hetkeä myöhemmin Roland irrotti yritystoiminnastaan erityisesti efekteihin keskittyvän tytäryrityksen, kaikille tutun Boss:in. Sittemmin Boss on myynyt yli 7 miljoonaa pedaalia, mutta kesäkuussa vuonna 1976 Boss:in markkinoille tuoma Chorus Ensemble CE-1 oli Boss:in ensimmäinen pedaali ja samalla myöskin ensimmäinen kaupallinen pedaalimallinen chorus. Näin ollen CE-1:stä voidaan monessakin mielessä pitää choruksien äitinä. CE-1 oli samalla ensimmäinen efekti joka otti piiritopologiassaan käyttöön juuri noihin aikoihin kehitetyn viivepiirin, Matsushitan BBD (bucket brigade driver) piirin, (alun perin Philips:in suunnittelemaa ja lisensoima piiri). CE-1 sisälsi muutenkin monta tuohon aikaan uutta ja mullistavaa ratkaisua kuten stereolähdöt ja sisäänrakennetun muuntajan. CE-1:sen myynti kangerteli aluksi pahasti, kunnes sen suosio alkoi kasvamaan 70-luvun lopulla ennen kaikkea hammondin soittajien parissa, mm. Herbie Hancock:in esimerkin innoittamana. Pikkuhiljaa pedaalin suosio kasvoi myös kitaristien ja basistien keskuudessa, mutta koska pedaali oli kuitenkin kohtalaisen suurikokoinen ja hintava, alkoi Boss jo pian kehittämään pienempiä ja edullisempia versioita tavoitellakseen suurempia markkinaosuuksia.

Lokakuussa 1979 Boss julkaisi huomattavasti kompaktimman seuraajan CE-2:sen, joka kuitenkin oli ominaisuuksiltaan vahvasti riisuttu ja muunneltu monoversio edeltäjästään. Vuonna 1988 Boss siirsi pedaaliensa valmistuksen Japanista tuotantotehokkuussyistä Taiwaniin, jolloin myös osa komponenteista vaihdettiin vastaaviin, mutta eri valmistajien valmistamiin halvempiin osiin.

Vuonna 1982 Boss julkaisi CE-3:sen, jota markkinoitiin CE-2:sen stereoversiona. Tähän on tuttujen Rate- ja Depht-säätöjen rinnalle lisätty uusi potikka, jolla voidaan valita mono/stereotoiminnan lisäksi myös efektiosuuden polariteetti (tästä tarkempi selostus tekniikka-osiossa).

CE-5 puolestaan julkaistiin marraskuussa 1991, ja siinä käytetty piiritopologia poikkesi jo huomattavasti alkuperäisestä piiristä lisätyillä äänensävy (Filter) ja efektin/puhtaan soundin tasapainon (E.Level) säädöillä, kuitenkin pohjautuen edelleen BBD piiriin. CE-5 piiri koki vuonna 2001 edelleen suuren muutoksen, kun valmistuskustannusten pienentämiseksi Boss siirtyi käyttämään pintaliitoskomponentteja ja BBD piiri korvattiin digitaalisella viivepiirillä. Ulkoisesti mitään muutoksia ei tapahtunut ja vanhempaa ja uudempaa CE-5 pedaalia on mahdotonta erottaa. Avaamalla pedaalin ovat erot kuitenkin päivänselvät. Uudempi piirikortti sisältää lähes yksinomaan pintaliitoskomponentteja perinteisten piirikortin läpi juotettavien komponenttien sijaan. Uudemmalla piirikortilla on CE-5 tekstin sijaan merkintä CE-5A.

Viimeisin Chorus Ensemble-perheen tulokas julkaistiin pari vuotta sitten 2005, ehkäpä Bossin vastineena Line6:n mallintaville efekteille. Tähän Bossin mukaan ultimate chorukseen on mallinnettu useita erilaisia choruksia, mukana mm. Bossin CE-1 sekä melko harvinainen Dimensions DC-2 chorus. Lisäksi laite sisältää lisätyn kaiun (Ambience) sekä kirkkauden säädön (Brilliance), sekä efektisoundille oman EQ:n. Ohjelmoitavat muistipaikat, stereotulot ja lähdöt sekä kuulokeliitäntä lisäävät laitteen käyttömahdollisuuksia ja monipuolisuutta.

Teknistä tietoa siitä kiinnostuneille

Chorus Ensemblen (ja samalla myös lähestulkoon kaikkien muidenkin choruksien) piiritoteutus pohjautuu melko yksinkertaiseen ideaan. Sisääntuleva signaali jaetaan kahteen osaan, joista toinen osa puskuroidaan sellaisenaan ja toinen osa johdetaan piiriin, joka hivenen viivästää tätä signaalia. Viiveen pituutta puolestaan ohjataan matalataajuisella oskillaattorilla (LFO - Low Frequency Oscillator), jonka nopeutta ja amplitudia voidaan säätää RATE ja DEPTH numiskoilla.

Viivästetty ja puskuroitu signaali sekoitetaan tämän jälkeen taas yhteen ja lopputulos on choruksena tunnettu efekti muistuttaen ikään kuin kuorolaulussa tapahtuvaa lievää hajontaa, täten rikastuttaen ja leventäen soundia. Tämä signaalien yhdistäminen voidaan tehdä joko ynnäämällä (direct + effect) tai vähentämällä (direct - effect) käytännössä tämä tarkoittaa sitä että viivästetty signaali yhdistetään suoraan signaalin joko sellaisenaan tai invertoituna (180 asteen vaiheesiirrossa).
Stereotoiminnassa toiseen lähtöön ohjataan nimenomaan (direct+effect) signaali ja toiseen (direct-effect) signaali, jolloin saadaan aikaiseksi todella tilavalta ja leveältä kuulostava stereoefekti. CE-3 pedaalissa voidaan lisäpotikan avulla mono-toiminnassa valita kumpi näistä signaaleista lähtöön kytketään.

Tässä vielä lista eri Chorus Ensembleissä käytetyistä viive- ja kellopiireistä:

Versio BBD Viivepiiri Kellopiiri
CE-1 MN3002 diskreeteillä komponenteilla toteutettu kellopiiri
CE-2 MN3007 MN3101
CE-3 MN3207 MN3201
CE-5 MN3007 MN3101
CE-5A digitaalinen toteutus



Vertailu Soundi ja käytettävyys

CE-1: On vaikeaa yrittää olla objektiivinen vertaillessa eri Chorus Ensemblejä keskenään, kun CE-1:sen ympärillä oleva mojo tahtoo niin helposti värittää soundia enemmän kuin korva, mutta yritetään

Tämän choruksen soundi on kerrassaan mainio se on pehmeä, täyteläinen ja orgaaninen leventäen ja rikastuttaen soundia. Chorus pureutuu syvälle soundin ytimiin toisin kuin monissa muissa purkeissa jossa ikään kuin soundin päälle lisätään erillinen efekti. Vibrato toiminto on todella muhkea ja aidon kuuloinen.
CE-1 antaa soundille oman sävyn korostaen tiettyjä keskitaajuuksia hivenen verran, mikä voi toisten mielestä olla hyvä asia ja toisten mielestä taas ei. Lisäksi sen tulo on aika herkkä ja signaali kompressoituu melko helposti ja menettää täten hieman dynamiikkaansa. Tulotasoa voidaan kuitenkin säätää joten sinänsä tässä yhdistyy siis sekä kompressori, chorus sekä vibrato samoihin kuoriin. Kompurana CE-1 ei kuitenkaan ole ideaalinen sillä kovalla kompressiolla soundi säröytyy hivenen.
Säätöjensä puolesta CE-1:llä on muutamia rajoitteita, kuten esimerkiksi choruksen nopeutta ei voi säätää. Choruksessa on pelkkä intensiteettisäätö, vibratossa puolestaan omat intesiteetti- ja nopeussäädöt. Toisella jalkakytkimellä kytketään efekti päälle/pois, toisella valitaan chorus/vibrato-moodien välillä. Efektin ollessa päällä toinen ledeistä vilkkuu choruksen/vibraton tahdissa, toinen ledi palaa silloin jos tulosignaalin taso on liian suuri jolloin signaalin leikkaantumista tapahtuu.
Kokonaisuudessaan CE-1 on erittäin hieno ja hyväsoundinen purkki, joka varmasti tulee säilyttämään arvonsa tulevaisuudessakin.



CE-2 (Japan/Taiwan): Tämän purkin soundi on selkeästi muuttunut CE-1:stä. Soundi on kirkkaampi ja heleämpi eikä sävytä alkuperäistä signaalia niin vahvasti kuin edeltäjänsä. Myös tulopiiriä on muutettu ja sisääntuloimpedanssi muutettu 1 MOhmista 470 KOhmiin. Tämän ansiosta signaali ei kompressoidu samalla tavalla kuin CE-1:ssä, jolloin myös soundin dynamiikka on suurempi ja middlekorostus puuttuu. Vaikka toisaalta soundi on kirkkaampi ja selkeämpi, on CE-1:ssä ollut lämpö ja pehmeys kadonnut.
Taiwanin ja Japanin versiot ovat soundiltaan hyvin samanlaiset, ja erot ovat todella pieniä. Japanin versiossa on aavistuksen verran korostetumpi middle joka tuo hieman lämpöä soundiin, mutta erot ovat todella pieniä ja soundeja on lähes mahdoton erottaa toisistaan.



CE-3: Vaikkakin tätä markkinoitiin CE-2:sen stereoversiona, on tässä pedaalissa muutettu lähtöpiirin stereolaajennuksen lisäksi myös muita osia. Viivepiiri ja siihen liittyvä kellopiiri on vaihdettu MN3207 ja MN3201 piireihin (low voltage). Tämän pedaalin soundi eroaa aika merkittävästi edeltäjistään. Chorus on melko kylmän ja terävän kuuloinen. Stereomoodi on kuitenkin hieno lisä ja tuo myös monokäyttöön hieman eri vivahteita chorukseen riippuen efektin asetuksisa.

Ei tämäkään huono chorus ole, mutta omasta mielestäni selkeästi tämän sarjan heikoin lenkki. Tämä pedaali oli ensimmäinen metallinvärinen Bossin pedaali ja samalla ainoa kolmenappinen Bossin pedaali jonka numisat ovat rivissä. Myöhemmin kolmenappiset pedaalit muotoiltiin niin, että numiskat ovat V muotoon asetettu, jolloin ledi ei jää keskimmäisen numiskan taakse piiloon, niinkuin tässä pedaalissa käy.



CE-5 / CE-5A: Perussoundinsa puolesta CE-5 on jälleen lähempänä CE-2:sta BBD ja kellopiiri ovat jälleen samat MN3007 ja MN3101. Piiritoteutusta on kuitenkin muutettu aika rajusti ja tämä kuuluu myös soundissa. Lisätty EQ antaa monipuolisuutta ja efektin ja puhtaan soundin suhdetta säätämällä voidaan soundia säätää aivan kevyestä huomaamattomasta choruksesta vahvaan muljutukseen asti. Aivan samanlaista lämpöä ja helmeilyä kuin CE-2:ssa kuultiin ei tästä pedaalista saa, mutta soundi on kuitenkin kaunis ja monipuoliset säädöt tekevät tästä pedaalista erittäin käyttökelpoisen. Vaikkakin piirilevyt CE-5 ja CE-5A version välissä ovat aivan erilaiset, ovat nämä versiot soundillisesti lähes identtiset. Erot ovat niin pienet ettei sokkotestissä pysty sanomaan kumpi on kumpi. Sinänsä tämä oli aika yllättävää ottaen huomioon miten kovin erilaisia piirit itse asiassa ovat.


CE-20: Viimeisin tulokas tässä sarjassa on jo selkeästi siirtyminen seuraavaan sukupolveen. Toteutus on käytännössä täysin digitaalinen ja soundit ovat mallinnettuja. Toteutus on kuitenkin erittäin hyvä ja lisätyt toiminnot kuten ohjelmoitavat muistipaikat ja lukuisat eri chorusmallit tekevät tästä kokonaisuudesta erittäin käyttökelpoisen ja monipuolisen. Mallinnukset ovat kohtalaisen hyviä ja tyydyttävän soundin löytäminen on helppoa. Mallinnettu CE-1:n soundi on kohtalaisen lähellä alkuperäistä, joskaan se ei suorassa A/B vertailussa pärjää aidon CE-1:sen lämmölle sekä lievästi kompressoituvan tuloasteen tuomalle pehmeälle särölle. Tästä pedaalista saadaan myös paljon vahvempia muljutuksia kuin muista tämän sarjan purkeista, joissa potikoiden ääriasennoissakin soundi on edelleen musikaalinen ja selkeä. Monet CE-20 soundeista jäävät kuitenkin jossain määrin ontoiksi ja kylmiksi, joskin monipuolisten säätöjensä ja mahdollisuuksiensa ansiosta useimmat kitaristit ja basistit varmasti löytävät jonkinlaisen itseään miellyttävän soundin, jos chorusta soundiinsa kaipaa.

YHTEENVETO & TUOMIO

Pitkän historiansa aikana Chorus Ensemble on kokenut useita muutoksia ja saanut monenlaisia kasvoja. Ensimmäisenä kaupallisena pedaalimallisena choruksena CE-1 on monessakin mielessä choruksien äiti ja sitä voidaan helposti pitää eräänlaisena referenssichoruksena. Koonsa, hintansa, saatavuutensa ja rajoituksiensä tähden tämä ei kuitenkaan ole oikea valinta monillekaan. CE-2 on soundiltaan erinomainen mutta on sekin hieman harvinaisempi ainakin meillä pohjolassa päin. CE-3 on hinta-laatusuhteeltaan hyvä pedaali, muttei soundinsa puolesta vedä vertoja muille tämän sarjan pedaaleille. CE-5 puolestaan on erittäin hyvä kompromissi soundin ja hinnan suhteen, sen monipuoliset säädöt riittävät hyvin pitkälle ja hyvän soundin löytää melko helposti. Muusikolle jolle yksi chorus-soundi ei riitä ja joka arvostaa modernia hi-fi soundia ja monipuolisuutta on puolestaan CE-20 hyvä vaihtoehto.

Kaiken kaikkiaan Bossin Chorus Ensemble on erinomainen chorus, ja palvelee varmasti suurinta osaa muusikoista jotka soundiinsa chorusta kaipaavat. Vintagekeräilijöille ja vintagesoundia arvostaville CE-1 on jo kulttiasemansa puolesta pedaali, jonka mojoa on vaikeaa lyödä.

Kirjoittanut Flaser_Phanger 05.08.2007

            781×600  -  89 kt.


Arvostelu

4,74,74,74,74,7    (46 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

Grabel: Mahtavaa, että joku jaksaa tehdä perusteellista työtä!
Borlag: Komppaan edellistä, kiitoksia artikkelista
Jake24-25: Erittäin ansiokas artikkeli! Laatutyötä!
Alphie: Sivujen ääninäytteet kruunasi koko jutun. Iso kiitos!
J.Hollström: Ultimate artikkeli. Täydet pisteet!
Ekku01: Loistojuttu!
miktol: Hieno juttu!
BBHendrixon: Todella hienoa työtä! Kiitos tästä.
ZeroZ: Upeita harvinaisuuksia sula
ZeroZ: Upeita harvinaisuuksia sulla, ja hyvä artikkeli.
flirtti: Nyt vasta artikkelin löysin. CE-2- ja CE-3 tulleet ja menneet, nyt tulossa CE-2 joka jää. Aivan loistavaa tällainen tutkimus-pohdinta. Kuusi pistettä!
lapa: Kiitos, tietoa tuli paljon lisää ja erittäin selkeässä ja mielenkiintoisessa jutussa. :)

Yhteensä 12 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Tulostettava version ilman kuvia

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti