Muusikoiden.net
05.12.2016
 

Etusivulle
ArtikkelitHakuOmat artikkelit
Palaute

15.05.2007: Eko VL-450S ja Roland Microcube


Tulipa tuossa loppuvuodesta uusittua soittovarustusta, ikivanhan Applause -japskistratoni alettua maistumaan puulta kaikkine vikoineen ja reissu/kerrostalovahvarina silloin toiminut Yamaha Va-2 alkoi särkemään jo ilman säröäkin kuin Mesa pahimmilla träsheillä. Pitkään palvelleet, liian vähän käytetyt soittovehkeet oli aika päivittää. etenkin kun huomasi että vika ei enää ollutkaan taidon putteessa.

Ensin vastaan käveli Epiphone Les Paul Special II. Köyhä opiskelija ei kauan miettinyt vaan hommasi moisen vehkeen. Vajaa puoli vuotta se riitti, sitten piti saada jo monipuolisempaa tavaraa.

Ensisijaiset pointit olivat itsellä hankinnoissa se, että kitara ja vahvistin piti saada, molemmat mielellään 400-500e pintaan. Molemmilla oli omia vaatimuksia, joista kummassakin kohtaa hiukan selvennystä.

Käytössä olleet nyt vajaa 2kk, keskimäärin 4-5h päivä.
Huomautettakoon, että meikäläinen vain soittaa, minen mistään termeistä tms. tiedä hevonhelkuttia, joten täysin maallikon sanoilla kerrottakoon.

Vahvistin:
Roland MicroCube

Tarvitseeko tämä nyt esittelyä? Omasta pointistani katsoen, ja kitaran kanssa erityisesti.. tietenkin.

Vaatimukset:
-paristokäyttömahdollisuus
-Kuljetuksen helppous
-mallinnoksia ja efektejä, enempi parempi.

Pahin kilpailija oli selkeästikin Vox da5, hitusen isompi, hitusen kovaäänisempi, hiukan enemmän kaikkea ja hitusen kalliimpi. Valinta perustui yksikertaisuudessaan siihen, että paketti tuli halvemmaksi ostaa yhdestä paikkaa kerralla.

Koska pikkujättiläisestä on täälläkin juttua, niin sanompa vain pari itselle tärkeää pointtia:

Vehjas on tukeva ja monipuolinen, kaikinpuolin toimiva ratkaisu reenivahvariksi..

Mutta. Itselle paristokäyttöisyys on melko iso tekijä, koska liikun paljon ja ties missä. Äänenlaatu, efektien toimivuus yms. Kaikki tuntuu kärsivän virtalähteestä. Paristoilla soittaessa ääni tuntuu jotenkin muuttuvan hitusen tukkoisemmaksi ja yläpään äänet kaikkoavat. "tietty" soundi on jotenkin vaikeampi löytää joissain tapauksissa (Papa Roach, näin esimerkiksi).
Eniten tuntuu kärsivän delay/reverb -efektit, joissa ei tunnu olevan sellaista potkua enää lainkaan, jonka takia olen kys. efektiin ihastunut bluessooloilussa.

Vaan eipä tuo oikeasti niin merkittävä ero ole, ja hyvinkin oli odotettavissa. Kyllä se yleispätevä laatikko on paristoillakin käyttäessä on, mutta ero on kyllä omaan korvaani valitettavan iso. Liekö yksilökohtainen ongelma vai ei, siitä en tiedä.

Vipujen ja säätöjen asettelu on kyllä loppujen lopuksi tehty vähän turhan tiiviiksi. Jos vipstaakeja olisi jätetty hitusen pienemmiksi, olisi niitä ehkä aavistuksen verran nopeampi käyttää. Virtakytkin on kyllä kaikkein hölmöin idea. Kevyt nappula laatikon takana on ensinnäkin epämukavasti sijoitettu, ja reissatessa tuppaa painumaan pohjaan esim. repussa tms. kannettaessa, mikä tietenkin saattaa aiheuttaa nolon tilanteen katusoittajalle, jolla onkin paristot loppu.


yhteenveto:
+efektit ja mallinnukset, niin laatu kuin määrä.
+laatikon koko/teho suhteessa ääneen.
+Kuljetushelppous/keveys.
-Paristokäytön heikkous verrattuna verkkopiuhalla soittamiseen.
-Käyttömukavuus


Eko VL-450S "Les Paul Custom Classic"
Noniin, itse arvostelun pääpointti.

Itse rakastan Les Paul mallisia kitaroita, mutta en ole konservatiivisuudesta kärsivä Gibbons -setä, vaan tykkään soittimesta joka näyttää, kuulostaa ja tuntuu hyvältä, hitot siitä mitä lavassa lukee, mistä se on tehty tai mitä ratkaisuja on käytetty.

Törmättyäni soitinliikkeessä Ekoon, ja ihastuttua sen soittomukavuuteen ja soundeihin, tein hitusen tutkimustyötä kys. kepistä, jotta yllätyksiä ei sitten tulisi.
Kuulosteltuani kommentteja, yllätyin vain positiivisesti huomatessani jatkuvasti, kuinka ammattilaisetkin jättävät usein Gibboninsa nurkkaan koskettuaan Ekoon. Mutta mitäpä siitä, kukaan ei ilmaissut kuitenkaan mistään toistuvista vioista tms. joten lupaavalta kuulosti.

Vertailin useampaa kitaraa, useampaa mallia ja yksilöä ennen ostopäätöstä. Kilpailussa äkkiä karsiintui sellaisia valmistajia kuin Schecter, Epiphone, Ibanez, Jackson ja Squier. Muiden muassa. Loppusuoralle selvisivät Tokai LoveRock ja Eko. Tokaissa oli mielestäni parempi "tatsi". Ulkonäkö oli tylsempi (perinteiset Cherryburstit ja musta, gibbonityylinen tylppä "sarvi") ja hintalappu paljon korkeampi. Hieno vehjas kyllä, ei siinä mitään. Eko pääsi tatsiltaan kyllä lähelle, mutta jäi hitusen jälkeen Tokaista. Mutta oli se kyllä tyylikkäämmän näköinen, kullattuine hardwareineen, teräväkärkisine sarvineen yms. Ja hintalapussa oli se pari sataa eroa parempaan.

Toisen testauskierroksen jälkeen ja tinkimisen päätteeksi mukaan tarttui Eko, vahvana voittajana.

Osista, puumateriaalista tms. en juurikaan tiedä mitään. Vehjas on kasattu kiinassa, metallit valettu taiwanissa. Nimi otettu Italiasta, jossa tarkastuskin tehty (käsin kirjoitettu laadunvalvojan nimikirjoitus takana).

Rakenteesta sentäs sen verran, että totaalipuritaani voi haukkua soitinta pelkästään siksi, että siinä nyt sattuu olemaan pulttikaula.
Akustinen soundi on vahva ja hyvin usein tulee soiteltua blueslikkejä ihan ilman piuhoja, ja akustinen kitarani (Jaakko Noso, soittaja A) itkee verta nurkkaan jääneenä.

Kaupasta kannettuna sitä tietenkin sai säädellä soittoon sopivaksi. Viimeistely on lähes ensiluokkaista, ainoana miinuksina hitusen yli otelaudan ulottuvat nauhanpäät ja päin helkuttia laitettu yläsatula. Yläsatula oli tosiaan sen verran yli kaulan alapuolelta, että korkea e -kieli oli miltei otelaudan reunan kohdalla. Erityisesti bendeille ikävä juttu. Tuon nyt tosin saa korjattua kielenvaihdon yhteydessä. Ja kielet haluaa kyllä vaihtaa heti kun mahdollista.

Jännänä pointtina omassa kappaleessani on, että helmiäisupotukset otelaudassa ovat kolmea lukuunottamatta "vintaget" (kellertävät). kun taas kolme merkkiä (5., 7. ja 9. nauhat) ovat vitivalkoiset.

Kitara pitää vireen erittäin hyvin. Itse siirryin taas takaisin 011 -settiin, ja hyvin pysyy vire useamman tunnin soittelussakin.

Monipuolisuutta kepistä tosiaan löytyy, etenkin MicroCuben kanssa. Soittelen itse kaikkea Jazzista träshiin ja punkista bluesiin, eikä näillä vehkeillä ole ollut ongelmaa kopioida soundeja ainakaan seuraavilta: Ac/Dc, Papa Roach, Guano Apes, B.B. King, Johnny Winter, Brian May... jne jne. (tai jos on ollut, se johtuu soittotaidottomuudesta.. omassa tapauksessa ainakin.)

Mutta niin. Kaikinpuolin loistava keppi, hinta-laatusuhteeltaan loistavin mihin olen törmännyt.

Yhteenveto:
+hinta-laatusuhde
+ulkonäkö
+monipuolisuus
+soittotatsi
-pulttikaula

----
Suosittelen settiä niin aloittelijoille ensimmäiseksi kepiksi kuin kokeneemmillekin. Kyllä tuolla keikkoja heittää. (vahvari tosin voinee kaivata päivitystä siinä vaiheessa.).

Tuon setin saanee tosiaan siihen 400e hintaan melko helpostikin, eikä ihan heti tarvia uusia.

(kuva löytyy miun kuvistani. koitan ottaa parempia jahka olen taas kotosalla)

Kirjoittanut Kuroishin 15.05.2007


Arvostelu

4,04,04,04,04,0    (3 arvostelijaa)
Kirjaudu sisään arvostellaksesi!


Kommentit

juici: Mukava arvostelu kahdesta laitteesta. Näitä lisää.
kange 8: mukava arvostelu ok
MADhev//: Mitkäs paristot tohon microcubeen menee?

Yhteensä 3 kommenttia. Lisää kommentti!

Artikkelit: Laitearviot

Tulostettava versio

Lähetä pikaviesti kirjoittajalle

Hosted by Nebula.fi

 

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.  
Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti