Sammy Hagarin ajan kolmas Van Halen -levy. Kitarat ovat enemmän pääosassa kuin kahdella aiemmalla levyllä, tavaramerkiksi noussutta Oberheim-soundia ei kuulla ollenkaan. Muutama biiseistä, kuten Judgment Day, Pleasure Dome ja Right Now nousevat hyvin esiin, mutta valtaosa biiseistä jää melko keskinkertaisiksi. Soundimaailma on hyvin kliininen Eddien kitarasoundin ollessa melko aneeminen verrattuna aiempaan rosoisuuteen.
Yhteenvetona voidaan sanoa, ettei kovin kaksinen levy, mutta parempi kuin hirvittävä 5150.