Muusikoiden.net - Keskustelu
Kirjoittaja:ooidort
Alue:Kitarat: soittaminen
Aihe:Miten Kompataan?
Aika:10.07.2010 00:36   (muokattu 10.07.2010 00:36)
Peku911: Joo on omakohtaista kokemusta hyvinkin paljon. Edelleen otin oman jääkiekkoilun sillä tavalla tuohon mukaan, että kun ihan lapsena olin teppo nummisen äidin perustamilla joillakin urheiluharjoitustunneilla ( Niihin ilmoittauduttiin kai jo vauvauinnin aikoihin, mutta siis itse harjoitukset tehtiin hiukan vanhempana) , missä lapset tekivät juuri tällaisia koordinaatio juttuja ja sitten heitettiin palloa seinään myös jne... Omat vanhempani olivat silloin mukana siinä tiiviisti myös ja sieltä peräisin ovat nämä tiedot. Sittemmin olen omien serkkujeni kanssa näitä samoja juttuja tehnyt. Lasten siis pitää olla alle 5 vuotiaita näihin juttuihin. Olinko itse 2 tai 3 kun olin siellä, mutta siis jo tuolloin näkee lapsesta tuleeko lapsesta urheilun saralla mitään. Elämä on tällä tavoin hyvin karua, mutta niin se minun mielestäni pitää olla.
 
Mutta kaikille tulevilla vanhemmille sanon, että viekää ne lapsenne vauvauintiin. Se tekee ihmeitä. Omat tulevat lapseni tulen varmasti viemään. Siihen tarvitaan vanhemmilta aikaa ja jaksamista, mutta se voi saada ihmeitä aikaan.
 
Serkkuni (niitä on 3), joita olen seurannut oppivat uimaan vasta n.7 vuotiaina ja heitä ei koskaan vauvauinnissa käytetty. Heistä ei myöskään tulla urheilun saralla koskaan kuulemaan. Olen sen tajunnut kun olen heidän kanssa pelaillut kaikkea. Onko nämä asiat geeneissä? Kuitenkin oman äitini isä kantoi olympiasoihtua 52 olympialaisiin ja oli suomen eliittiä kestävyysjuoksiana ja hiihdossakin maajoukkueessa. Mutta serkkujeni isä on äitini veli ja siis minun pappani poika myös. Voiko olla niin, että "urheilijan" geenejä ei olisi mennyt yhteenkään näistä kolmesta serkustani, mutta minuun olisi?
 
Minä itse opin uimaan 3 vuotiaana ja minua käytettiin vauvauinnissa. Liikunnat koulussa 10 ja kaikki lajit onnistuvat kiitettävällä tasolla kestävyysjuoksua ja golfia lukuunottamatta. Mielestäni tuo vauvauinti ja ihan lapsena tehtävät harjoitukset voivat pelastaa kaiken, jos haluatte lapsistanne hyviä urheilussa.
 
Tämä kaikki kuulostaa kyllä itsestänikin hyvin hyvin ylimieliseltä, mutta näin asiat minusta ovat.

 
Eli esimerkiksi minulla ei ole minkäänlaista tulevaisuutta/toivoa olla joskus jopa hyvä kitaristi, koska aloitin kyseisen harrastuksen vasta 12 vuotiaana, enkä ennen sitä ollut millään tavalla kiinnostunut musiikista?
 
Itse olen sitä mieltä että kaiken voi oppia kun tarpeeksi kauan harjoittelee. Ei kukaan ole seppä syntyessään.
Copyright ©1999-2018, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=192117