Muusikoiden.net - Keskustelu
Kirjoittaja:	megatherium
Alue:	Klassinen
Aihe:	Tuotteliain sinfonikko?
Aika:	13.03.2004 13:09   (muokattu 13.03.2004 14:52)
Eipä niitä järjestysnumeroiden mukaan näytetä luokiteltavan. Ja selvää on, että tällä tahdilla Segerstam ohittaa joka tapauksessa Haydnin lähitulevaisuudessa. Jos tällaisella asiallakaan nyt on mielekästä kilpailla...   Ei muuten niitäkään useita Mozartin ooppera-alkusoitoistaan ja serenadeistaan muodostamiaan ja muokkaamiaan sinfonioita, joihin moniin hän yhdisti presto-finaalin sinfonian kolmanneksi osaksi laajennetuksi italialaiseksi ooppera-alkusoitoksi eli italialaiseksi sinfoniaksi, joita hän sävelsi nuoruudessaan paljonkin Italian matkoillaan, vaikka tosin hän käytti muutamia jo alkuperäiseltä muodoltaan kolmiosaisia alkusoittoja itsenäisinä sinfonioina, kuten esim. oopperan Lucio Silla alkusoittoa. Näin ollen Mozartin sinfonioiden lukumäärä nousee lähemmäs 60 kpl. Mozart lisäsi mm. oopperoiden Il re pastore, La finta giardiniera ja Il sogno di scipione alkusoittoihin itse myöhemmin säveltäen nopean presto-finaalin. Lieneekö Segestam säveltänyt yhtään oopperaa?   Haydnin kynästä lienee mahdollisesti lähtenyt myös nyt kadoksissa olevia sinfonioita ja mikäli sinfoniakäsitettä halutaan soveltaa laajemmin käsittämään myös oopperoiden ja oratorioiden alkusoitto-sinfoniat, on Haydn miltei tavoitttamattomissa. Siksi toisekseen on otetava huomioon, että Haydn sävelsi toki paljon, paljon muutakin soitinmusiikkia, kirkkomusiikkia, vokaalimusiikkia, kamarimusiikkia, kuin pelkästään sinfonioita, jotka syntyivät aina johonkin käytännön tarpeeseen tyydyttämään ennalta tehtyä tilausta, ei spontaanista mestarin oikusta tai hetken mielijohteesta kuten Segerstamilla. jonka sinfonioat eivät liene syntyneet niitä edeltävän sävellystilauksen kautta, kuten Haydnin tapauksessa oli niin itsestään selvää.   Hänen tapanaan oli tuskin säveltää sinfonioita mitenkään etukäteen varastoon, kuten ei Mozartillakaan. Kumpikin loivat teoksensa ansaitakseen elantonsa ja toimeentulonsa säveltäjän ammattia tehden, ei harrastusmielessä. Segerstamin pääasiallinen ammattikin kun on tuo kapellimestarin toimi, joka lienee hänen pääasiallinen tulonlähteensä, eikä se edellytä uusien sävellysten tuottamista jatkuvana virtana, kuten menneinä aikoina lähes yli-inhimillisiin surituksiin yltäneet säveltäjät hovin tai kirkon palveluksessa tai vapaina taiteilijoina, jotka joutuivat itse säveltämään, esiintymään konserttojensa solisteina ja harjoituttamaan teoksensa esityskuntoon lyhyellä varoitusajalla. Lisäksi heidän teoksensa olivat miltei kertakäyttötuotteita, toisin kuin nykyään, jolloin säveltäjien teoksia esitetään useita kertoja vieläpä ympäri maailmaa. Mozartin ajan wieniläinen yleisö, kuten tiedetyään, halusi aina vain uutta, eikä tuolloin tunnettu eilispäivän säveltäjiä edes nimeltä.
Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=9&t=53851