| Muusikoiden.net - Keskustelu | |
| Kirjoittaja: | KanttoriPiiparinen |
| Alue: | Tanssimusiikki |
| Aihe: | Absoluuttinen sävelkorva. |
| Aika: | 09.03.2010 12:36 |
| Ajattelin kysellä arv. kollegoilta kokemuksia k.o. ilmiöstä. Itselleni ominaisuus kehittyi hiljalleen ja huomaamatta viritystöiden mukana. Positiivista näyttää olevan se, ettei tarvitse kysellä kavereilta sävellajeja ja hankalaa on se, etten voi turvautua kiipparin transponse toimintoon. Lihasmuisti, siis se joka sanoo mitä nappulaa kulloinkin pitäisi painaa, riitelee sävelmuistin kanssa ja tuloksena on bläk-outti. Täytyy vaan sormittaa, vaikka homma menisi Huis mollissa. Alkuun kyseessä oli enemmänkin absoluuttinen savikorva, mutta ajan myötä tarkkuus parani. Kerran tein aivan sohlokunnossa olleelle pianolle haalaukset ja virityksen ilman äänirautaa. Oli jäänyt kotiin. Kun parin viikon päästä tutkin työtäni raudalla ja mittarilla, havaitsin osuneeni liikuttavan lähelle. A-1 oli hertsillä yli 440 ja koko piano viritettynä tämän mukaan aivan kunnossa. Nyt on kuulon alenema vienyt tarkkuudesta parhaan terän pois. Aikaa tuhraantuu tuntitolkulla epäuskoiseen kamppailuun tyyliin: -Onk se siellä? Kyl kai.. Jään odottelemaan kommenttejanne. | |
| Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=6&t=188724 | |