Muusikoiden.net - Keskustelu
Kirjoittaja:strophe
Alue:Lyriikka
Aihe:laulun sanojen tekeminen
Aika:29.12.2009 13:37   (muokattu 29.12.2009 13:39)
Janie Jones: Lue paljon kirjoja. Kaikkea erilaista, mutta etenkin klassikkoromaaneja, novelleja ja runoja.
 
...
 
Harjoittele.

 
Täyttä asiaa alusta loppuun. En voi tarpeeksi painottaa lukemisen tärkeyttä. Eihän kukaan soita kitaraa, jos ei ole koskaan kuunnellut musiikkia. Ihmiset jotenkin olettavat, että sanoitusten kirjoittaminen on taito, jonka voi osata, vaikka sitä ei olisi ikinä harrastanut. Sanoitin itse englanniksi vuosikausia, ennen kuin tajusin, että suomi on kielenä paljon inspiroivampi. Esimerkiksi oman yhtyeeni seuraavan räiskäleen sanoitusprosessi on tähän mennessä vienyt yhden kokonaisen kierrekylkivihkosen ja vajaan vuoden aikaa. Ei se ole helppoa tai yksinkertaista. Tekstin tuottaminen on mielestäni täysin verrattavissa mihin tahansa instrumenttiin; täytyy treenata, hankkia vaikutteita ja uskaltaa olla itsekriittinen oman "soittonsa" suhteen.
 
Mitä voin kertoa omasta tekniikastani? Sanoitan kahdelle pumpulleni, joista toinen on jotain progevivahteista metallia soittava Sapiska ja toinen sellainen projektiluontoinen rock-bändi, joka säveltää ensimmäistä teostaan. Sapiskan seuraavan rieskan keskeinen teema, vuorovesi, syntyi luettuani Markku Paasosen proosarunokirjan "Lauluja mereen uponneista kaupungeista". Tiesin jo etukäteen, että levy loppuisi sanoihin:
 
Näethän,
että valo on
huomaamaton
loistaessaan tasaisesti
kunnes kuihtuu pois
 
Tiesin siis, että keskeinen teema koko tarinassa olisi se, kuinka huomaa asioiden tärkeyden vasta menetettyään ne. Esimerkiksi niinkin pieni asia kuin juokseminen. Olin maratoonari ja juoksuaddikti, mutta sitten jalka meni alta ja juokseminen loppui siihen. Ei sitä tullut murehtineeksi etukäteen. Sitten tietysti parisuhteet, mutta niistä tuskin tarvitsee edes kertoa.
 
En ollut kuitenkaan löytänyt tarpeeksi hyvää metaforaa tälle kaikelle. Vääntelin ja kääntelin, mutta se lopullinen kipinä antoi odottaa itseään. Sitten herra Paasonen päätyi yliopiston kurssin takia hyllyyni ja olin välittömästi myyty. Levyllä kaksi ihmistä pakenee vuorovettä, joka nielee alleen kaupungin, jota nämä kaksi rakastavat. Vasta menetettyään kaiken he pysähtyvät miettimään, kuinka paljon koti merkitsikään. Tämä siis se tulkinta, joka on ilmiselvä. Alla on todellisuudessa useampi eri tarina, joita en ala turhaan avata, sillä se olisi typerää ja potentiaalisen kuuntelijan aliarvioimista.
 
Mitä haluan kertoa niille, jotka pähkäilevät sanoittamisen vaikeutta? Treenatkaa. Lukekaa. Jos en olisi ikinä vahingossa avannut "Lauluja mereen uponneista kaupungeista", olisi tämä vajaan vuoden mittainen inspiraatiopläjäys jäänyt syntymättä. Olisin varmasti kirjoittanut kappaleet samasta aiheesta, mutta täysin erilaisen metaforan kautta.
 
(mainos alkaa)
PS. Sapiskan Vuorovesi-EP ilmestyy joskus maaliskuun lopussa. Laitan varmaan sanat arvosteltavaksenne sitten, kun ne ovat sataprosenttisen valmiit.
(mainos loppuu)
Copyright ©1999-2018, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=19&t=180393