| Muusikoiden.net - Keskustelu | |
| Kirjoittaja: | John Titor |
| Alue: | Kitarat: soittaminen |
| Aihe: | Robotti soittaa akustista |
| Aika: | 02.11.2009 19:04 (muokattu 02.11.2009 19:06) |
| Jucciz: Hyvissä biiseissä tilanne on täsmälleen päinvastoin. Fysiikkasoittajia on ihan liikaa. A) Sä ajattelet konnotaatiotasolla, mä puhuin denotaatiotasolla. B) Lopulta kaikki soitossa voidaan johtaa fyysisiin malleihin, ts. kaikki voidaan mallintaa - ainakin teoriassa, ts. riittävän pienessä näytteessä mallinnettavuus voi olla 100%. Mitä laajempi näyte, sitä vaikeampaa täydellinen vastavuus on toteuttaa. Se, miten lopputulos suhtautuu estetiikkaan, on sitten täysin toinen juttu - tosin nekin asiat ovat teoriassa mallinnettavissa, mutta lopputulos on niin monen asian summa, että yksittäisten rakennepalikoiden erottaminen kokonaisuudesta ja toisinpäin on pirun hankalaa. Ei kuitenkaan täysin mahdotonta, eli ainakin hyvin voimakas illuusio voidaan rakentaa. Käytännössä voidaan ajatella niin, että soitosta on helppo luoda uskottavia malleja, musiikista (eli just siitä estetiikasta) se on paljon vaikeampaa. Teoriassa on kuitenkin täysin mahdollista rekonstruoida koneellisesti, esimerkkinä mididatan avulla, mikä tahansa performanssi. Kysymys on lopulta kuitenkin äänistä suhteessa aikaan, ei mistään hahmotettavan todellisuuden ulkopuolisesta. Ei ole sinänsä olemassa metafysiikkaa, vaan metafysiikka on fysikaalisten toimintojen ei-fysikaalinen ilmentymä - ideatasoa, ei käytäntöä. | |
| Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=184009 | |