Muusikoiden.net - Keskustelu
Kirjoittaja:Topi Nambur
Alue:Kitarat: akustinen
Aihe:Furch-kitarat
Aika:11.07.2009 14:22   (muokattu 11.07.2009 21:17)
Kävin kokeilemassa kahta tshekkiläisen Frantisek Furchin suunnittelemaa ja hänen tehtaansa rakentamaa kitaraa jyväskyläläisessä Musikantissa, maamme ainoassa Furchin huippumalleja valikoimissaan pitävässä kaupassa. Arvioin ensin Furchin Vintage Bluegrass OM-33 SR -kitaran, jota markkinoidaan nähtävästi vain Pohjoismaihin ja Sveitsiin. Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa samaa kitaramallia myydään Stonebridge-nimellä. Muualla Euroopassa on saatavilla Furchin Vintage Bluegrass OM-32- ja OM-34-mallit, mutta ei 33:a.
 
OM-33 SR:n materiaalit ja käsityön laatu ovat moitteettomia. Samaa voi sanoa näpsäkästä soittotuntumasta ja soinnista, joka on voimakasääninen, täyteläisen tasapainoinen ja pitkäsointinen. Ylärekisteri tarjoaa oikeaan vintage-tyyliin kukkean yläsävelsarjaston, ja keskialue on sopusuhtainen. Bassot ovat ryhdikkäitä, joskaan eivät tietenkään niin jykeviä kuin isompikoppaisissa kitaroissa. Alarekisteri soi muhkeasti ja selkeästi erikoisvirityksissä, jotka vaativat kahden alimman kielen virittämistä normaalia alemmaksi. Hienon soinnin salaisuus on intialaisen ruusupuupohjan ja -sivujen ohella kansi, joka on joidenkin lehtiartikkelien mukaan sveitsiläisen erikoismenetelmän avulla vanhennettua alppikuusta tai amerikkalaista sitka- tai engelmanninkuusta; Furch ja sen jälleenmyyjät antavat julkisuuteen monenlaisia tietoja kansimateriaalista. Joka tapauksessa se on korkealaatuista. Kaula on mahonkia, kun taas otelauta ja talla ovat eebenpuuta. Gotohin nikkelipintaiset avovirittimet sopivat kitaran arkaaiseen tyyliin ja pitävät vireen ongelmitta.
 
OM-33 SR sopii erityisesti sorminäppäilyyn, mutta plektrasoittokin - myös raskaskätinen sointurämpytys - kuulostaa hienolta ja tuntuu yhtä lailla luontevalta. Tämän kitaran ominaisuuksissa on paljon samaa kuin Martinin Vintage-sarjan huomattavasti hinnakkaammissa malleissa. Jos jotain haluaa moittia, niin tallanluun Furch jättää ilmeisesti kaikissa kitaroissaan turhan korkealle. Matalampikin luu riittäisi, joskin on järkevämpää viilata turhat millit pois kuin lisätä niitä. Lisäksi Musikantin kitaran kanssa tarjoama Gatorin laukku ei ole lainkaan vintage-henkinen, mikä oli minulle pettymys. Tyylikkäämpiä OM-koteloita löytynee markkinoilta melko helposti.
 
Päädyin ostamaan OM-33 SR:n, mutta kokeilin myös Furchin erinomaista pienikoppaista salonkikitaraa Vintage Bluegrass OOM-34 SR, joka kuuluu ostostani astetta fiinimpään sarjaan. Vanhaan tapaan OOM-34:n kaula liittyy koppaan 12. nauhan kohdalla, ja kitara on jokseenkin täydellinen, kokoisekseen uskomattoman äänekäs sormisoitin. Kansi on 33-sarjassa käytettyä vielä laatuisampaa vanhennettua kuusta. Olisiko AAA- tai master-laatua? Furch voisi toden totta kertoa tuotteistaan tarkemmin. Edes yhteydenotto suoraan tehtaalle ei selventänyt asiaa, vaikka ylimalkaisen vastauksen sainkin.
 
Täytyy vielä kehua Musikantin asiantuntevaa ja ystävällistä palvelua. Kitaroiden varaaminen kokeiltaviksi kävi helposti, ja jos myyjä ei tiennyt jotain yksityiskohtaa, hän soitti maahantuojalle. Kuten kaikissa hyvissä liikkeissä, myyjä olisi säätänyt valitsemani OM:n tallanluun mieleiselleni tasolle. Harmi vain, ettei minulla toispaikkakuntalaisena ollut aikaa odottaa remontin valmistumista.
 
Opettavaiseksi lopuksi pitää vielä huomauttaa, että nimi Furch on saksaa, joten sitä ei lausuta furts. Ihmetyttää tämä suomalaisten kielitaidon katoaminen. Kohta kai aletaan puhua Tsouhan Sebästiän Bätsistä.
Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=51&t=140366