| Muusikoiden.net - Keskustelu | |
| Kirjoittaja: | Cliffies |
| Alue: | Puhaltimet |
| Aihe: | Vaskiskoittajan pieni kriisiopas part 1 |
| Aika: | 11.09.2006 12:48 (muokattu 12.12.2006 08:42) |
| Ylärekkarista jotain aatteita: Lisää keskustelua koitan herätellä... Koska tää listamuoto ei tarjoa kauheasti mahdollisuuksia keskustella ansatsista tarkemmin, tässä muutamia ihan yleiseen fysiikkaan liittyviä jotka helpottaa sitä EDIT käyrätorven ja mahdollisesti muun vaskisoittimen EDIT ylärekkaria ja oikeastaan koko soittamista. -Hirveän paljon ihmiset soittaa leveässä haara-asennossa seisten, koska näin on opetettu ja tulee hyvä luottaviainen olo. Mitään soitollisia perusteita haarat levällään soittamiselle ei ole (paitsi ehkä Lindalla). Mitä leveämpi haaraasento on sitä tiukempi lantion alue ja sitä myöten huonompi pallean toiminta. - Eli siis seisoma-asennon tulisi olla sellainen josta pystyy lähtemään helposti kävelemään eteenpäin, jalat ei oo kovin harallaan. Kun vähän pyörittelee lantiota niin huomaa kyllä eron. - Polvet ei lukossa takana, vaan rentoina. Ylöspäin mennessä voi kokeilla vähän niiatakin jolloin lantioon saadaan lisää rentoutta. (kts. Sandoval ;)) (ja toi jälkimmäinen sulku oli sulku eikä hymiön kaksoisleuka) - Tässä kohtaa haluan esittää mutu-väittämän niin paljon kuin niitä vihaankin, mutta mielestäni yksi syy siihen että Kuuba tunnetaan tiukkojen liiditrumpetistien maana on se että sielläpäin ne lantiot on kuullut niin paljon salsaa että väkisinkin on paikat rentoina. ELI niin paljon kuin nolottaakin perussuomalaista niin kannattaa mennä salsakurssille ja pyöritellä lantiota ja etsiä keskiasentoa (kts. eka viesti) ja harrastaa kaikkea mahdollista kropan rentoutta edistävää toimintaa. Tytötkin tykkää kun on lantion liike irtonainen... Ja pojatkin... ;) - Mitä ylemmäs mennään sitä tärkeämpää on pitää hengitys rentona ja luonnollisena, ja itseään täytyy koko ajan aktiivisesti muistuttaa pysymään rentona. Kyllä ylös pääsee monellakin tavalla mutta jos siellä haluaa jaksaa pysyäkin on rentous ainoa ase saada kestävyyttä. - Suukappaleen paikka pitäisi olla vakio, ylöspäin mennessä ei suukappale saisi lähteä nousemaan. - Erilaisilla flexibility-harjoituksilla (vaikkapa luonnonsävelsarjoja soittamalla aina yhden äänen kerrallaan lisäämällä) hivutetaan rekisteriä hiljalleen ylemmäs, ei puristamalla vaan mahdollisimman pitkään vokaalilla tekemällä. Rauhallisesti, ei tuutaten. Varmin tapa pilata päivänsä on soittaa kovaa ylhäältä heti kärkeen. Siellä ylhäällä tarvitaan oikeasti paljon enemmän energiaa joten ajatus mukana. Kun soitetaan sellaisella mp-nyanssissa ylös niin kylläse soundi kuulostaa kapealta, mutta joka tapauksessa se kuulostaa kapeammalta koska luonnonsäveliä soi vähemmän mitä ylemmäs mennään. Sen kun hyväksyy eikä lähde liialla ilmalla puhaltamaan huuliaan huitsinvitsinnevadaan niin kas kummaa alkaa ansatsikin kestämään puhallusta ylärekisterissä ihan erilailla, ja alkaa tulla sitä soundiakin. Jos huulet puhalletaan huitsinjne.vitsiin niin ei jää enää värähtelevää ainesta ilmavirtaan ja sitten auttaa enää raaka voima (prässi, järjetön puhallus) ja sitähän ei kukaan halua. | |
| Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=46&t=131684 | |