| Muusikoiden.net - Keskustelu | |
| Kirjoittaja: | Erkki Linden |
| Alue: | Musiikin teoria ja säveltäminen |
| Aihe: | Näin sävellämme sinfonian itseopiskellen |
| Aika: | 08.01.2006 17:31 |
| Voisitko selittää mitä tarkoittavat nuo termit: säe, lauseke, sikermä, jono-, pari-, kehys- ja kolmirakenne sekä taite ja jakso? En ole ennen kuullut puhuttavan niistä ainakaan musiikin yhteydessä. Kun aloitin keskustelun "Näin sävellämme sinfonian itseopiskellen" tarkoitus oli, että musiikin teorian oppikirjat on luettu. Lienee kuitenkin parasta selvittää ainakin nämä kysymykset ensin. Tässä lainaus aiheesta Musiikin kieli oppikirjasta, toivottavasti en saa sapiskaa lainauksesta. Pienmuodot Sävellyksen tai sen itsenäisen osan rakennetta voidaan hahmottaa systemaattisesti lähinnä kahdella erilaisella analyysitavalla. Toinen niistä pohjautuu rakenteen matemaattiseen hierarkiaan, ja sitä käytetään ennen kaikkea pienten kokonaisuuksien analysointiin tai apuneuvona suurempien rakenteiden sisällön määrittämisessä. Toinen tarkastelutapa taas kiinnittää huomiota musiikillisiin lähtökohtiin ja suurehkoihin kokonaisuuksiin. Se soveltuu varsinaisten sävellysmuotojen tarkasteluun. Ensimmäistä nimitetään pienmuotoanalyysiksi, jälkimmäistä muotoanalyysiksi. Musiikin pienmuodolla tarkoitetaan lyhyehkön sävellyksen tai sen osan rakennetta. Pienmuodot muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jossa suuremman rakenneyksikön osista ainakin yksi on sitä lähinnä pienemmän rakenneyksikön laajuinen. Tämän hierarkkisuuden takia pienmuotoja voi käyttää varsinaisen sävellysmuodon osien laajuuden ja rakenteen kuvaajina. Laajan sävellyksen kokonaismuodon määrittämiseen pienmuodot eivät sovellu. Monet lyhyet sävellykset sen sijaan ovat tulkittavissa joksikin pienmuodoksi. Pienmuotoja on esitelty yksityiskohtaisesti Musiikin kielen ensimmäisessä osassa. Tässä yhteydessä vain palautetaan mieleen niiden keskeisimmät tunnuspiirteet. Pienmuodon analysoinnissa lähdetään liikkeelle säkeestä. Säkeen pituus ilmoitetaan iskualojen lukumääränä. Iskualoja säkeessä on vähintään kaksi, enintään kuusi. Säkeet muodostavat yleensä kahdesta tai kolmesta säkeestä koostuvia säeryhmiä, joista puolestaan muodostuu lausekkeita. Laajin pienmuoto on sikermä. Sikermän osat, osiot, ovat joko lausekkeen tai säeryhmän laajuisia. Ainakin yhden osioista pitää olla lauseke, jotta rakennetta voitaisiin nimittää sikermäksi. Pienmuoto voidaan hahmottaa jono-, pari-, kehys-, kolmi- tai ponsirakenteeksi. Sen alussa, keskellä tai lopussa voi esiintyä lisäosia, jotka ovat yleensä lyhyempiä kuin rakenteen varsinaiset osat. Pienmuoto saa nimensä siten, että nimen alkuosa ilmaisee rakenteen hahmon, jälkiosa sen laajuuden. Samanlaista menettelyä noudatetaan myös muodon lisäosien nimeämisessä. Normaali- hierarkiaan kuuluvat pienmuodot ovat seuraavat: Jonorakenteet: -jonolauseke (1. säeryhmä -2. säeryhmä -3. säeryhmä... -jonosikermä (1. osio -2. osio -3. osio...) Parirakenteet: -parisäeryhmä eli säepari (ensisäe -jälkisäe) -parilauseke (ensisäeryhmä -jälkisäeryhmä) -parisikermä (ensiasia -jälkiasia) Kehysrakenteet: -kehyslauseke (pääsäeryhmä -sivusäeryhmä -kertaussäe- ryhmä) -kehyssikermä (pääosio -sivuosio -kertausosio) Kolmirakenteet: -kolmisäeryhmä (alkusäe -keskisäe -loppusäe) -kolmilauseke (alkusäeryhmä -keskisäeryhmä -loppusäeryhmä) -kolmisikermä (alkuosio -keskiosio -loppuosio) Ponsirakenteet: -ponsilauseke (johtosäeryhmä -ponsisäeryhmä -loppusäeryhmä) -ponsisikermä (johto-osio -ponsiosio -loppuosio) Rakenteiden lisäosat: -alussa: kohosäe, kohosäeryhmä -keskellä: välisäe, välisäeryhmä -lopussa: ylisäe, ylisäeryhmä | |
| Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=113482 | |