| Muusikoiden.net - Keskustelu | |
| Kirjoittaja: | McNulty |
| Alue: | Kitarat: kitarakamat |
| Aihe: | Kitaran kielistä |
| Aika: | 18.10.2005 23:12 |
| Tässä tulee minun henk.koht. tapoja, mieltymyksiä yms. jotka eivät millään tavoin ole oikein... ei ehkä väärinkään. Tästä lähtee! Eli miten sähkökitaran/akustisen kieliä kannattaisi huoltaa, vai tarvivatko ne hoitoa? Koitan huolehtia käsien puhtaudesta ennen soittoa. Yleensä soitin jälkeen sipasen vielä GHS FastFret-tököttiä kieliin. Pitäisikö kieliä vaihtaa aika-ajoin, jos on ahkera soittaja? Vaihdan kielet vähintään kerran kuukaudessa. Tosin sitä helpottaa hieman se että on sen verran usea kitara ettei kaikkiin tarvitse joka kuukausi vaihtaa. Vain niihin mitä on käytetty eniten. Minkälainen on hyvä kieli? Sellainen joka soi hyvin ja aiheuttaa riittävästi aktiviteettia mikrofonien tuottamassa magneettikentässä. Sähkiksessä ei siis mitkään nylonkielet toimi :) Jos merkkejä ajatellaan niin yleisimpiä ovat varmastikin D'Addario, Ernie Ball, DR, Elixir, GHS, Dean Markley ja miksei Pyramid myöskin. Sellaiset kielet on hyvät mistä itse soittaja pitää. Minkälaisia kieliä suositellaan käytettäväksi eri vireillä (esim. Drop-D) Ei tähän ole mitään yksiselitteistä vastausta. Toinen tykkää soittaa D-vireessä jollain 8-36 setillä kun toinen taas tykkää 13-60 tai jopa vielä paksummista. Itse käytän E-vireessä 10-52 joka toimii myös hyvin Drop-D vireessä. Ei liian jäykät mutta ei myöskään liian makaronit. Mitä kielien kokomerkinnät käytännössä tarkoittavat (.009, .011 jne.) .009 = 0,009 tuumaa. Eli 9 tuuman tuhannesosaa. ja mitä äänellistä/tuntumallista/käytännöllistä (=miksi pitäisi olla erikokoisia kieliä) eroa niissä on? Ohuissa kielissä sointi on tietyllä tavalla heikompaa. Esimerkiksi punotut kielet värähtelevät pidemmän aikaa ja niissä voidaan käyttää erilaisia metalliseoksia tuottamaan paras mahdollinen soundi tiettyyn tarkoitukseen. Esimerkiksi flatwound (sileä punos) tuottaa pehmeän ja tumman soundin. 100% nikkelikielet päinvastoin kirkkaan ja piikikkään soundin. Lähinnä eri kokoisia kieliä käytetään sen takia, että kitara saadaan helpommin sille tarkoitettuun vireeseen. Kyllähän kitarassa voisi kaikki kielet olla esim. 0,009 vahvuisia, mutta ala-E tuskin soisi kovinkaan hyvin :) Jos kitarasta katkeaa kieli, kannattaisiko kaikki kielet vaihtaa? Jos kielisetti on uusi, ei kaikkien kielten vaihtaminen ole tarpeen. Mutta jos setti on vanha, niin uusi yksittäinen kieli erottuu liian selvästi soundinsa takia joukosta. Mitä kitarakielimerkkiä suosittelette/käytätte? Käytin aikaisemmin vain DR:n kieliä kunnes niihin kyllästyin. Lähinnä sen takia että alkoi tulemaan valmistusvirheellisiä settejä. Milloin oli punoksessa lovi, milloin se mollukka päästä irtosi itsekseen jne jne. Nykyään käytän Ernie Ball ja GHS:n kieliä. Kummaltakin valmistaja 10-52 ja G-kielenä on punottu .020 vahvuinen kieli. Näihin nyt aluksi vastauksia, lisää kysymyksiä saa esittää ja niihin vastata. Oma suosikki selviää kokeilemalla. Eipä juuri muuta lisättävää. Minulla kielisetit ovat vaihdelleet suuresti vuosien saatossa. Ekaksi käytin D'Addarion kieliä, sitten Dean Markley, takaisin D'Addarion pariin, sitten GHS, sen jälkeen Ernie Ball, takaisin D'Addarioihin, uudestaan Ernie Ball, taas D'Addario, sitten DR ja nyt GHS ja Ernie Ball kummatkin. Käsiinsä ja korviinsa sitä pitää luottaa noiden kielien kanssa. PS. nämä miun höpinät koski siis sähköskeban kieliä. | |
| Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=106179 | |