Muusikoiden.net - Keskustelu
Kirjoittaja:	vanha_pieru
Alue:	Yleistä keskustelua musiikista
Aihe:	Kappaleiden perusrakenteesta
Aika:	15.11.2019 22:13   (muokattu 15.11.2019 22:19)
shuffle: Kai se jostain jeesuksen aikaisesta tarinan rakenteen kaavasta tulee, ehkä.   Niin voisi luulla, mutta ei tule. Tiettävästi varhaisin tarinan kaava esitetään Aristoteleen Runousopissa, joka on Jeesustakin vanhempaa läppää, noin 2350 vuoden takaa. Nimestään huolimatta teos ei käsittele runoutta, vaan draamaa, sen aikaisia kreikkalaisia tragedioita (komedioita käsittelevä teos, jos sellainen koskaan oli, ei ole säilynyt). Aristoteelisen dramaturgian kaava on aivan erilainen kuin tämän ketjun alussa esitetty tyypillisen pop-kappaleen rakenne. Yhtymäkohtaa dramaturgiaan voi toki halutessaan nähdä jännitteen käsitteen kautta, kuten GiovanniDiRondo yllä oivaltavasti selvitti. Mun mielestä kaava   into A (säkeistö) B (kerto) A B C (bridge) A B outro   toimii hyvin ennen kaikkea siksi, että siinä on sopivassa suhteessa toistoa ja vaihtelua. Siinähän sekä säkeistöt ja kertosäkeet toistuvat, mutta vuorotellen. Lisäksi intro ja outro (joissa yleensä on jotain joko A- tai B-osasta muistuttavaa) sekä bridge tuovat lisää vaihtelua. Instrumentaaliset introt, outrot, kitarasoolot yms. myös estävät sen, että biisit olisi laulettu "liian täyteen". Pop-kappaleissa toisto helpottaa omaksumista, mutta samalla pitäisi välttää liikaa jankkaamista, joten tuo ylläoleva tavallinen rakenne on hyvä, mielihyvää tuottava ratkaisu tähän ristiriitaan. Totta kai musiikkia, myös populaarimusiikkia, voi tehdä hyvin erilaisillakin rakenteilla kuin tuolla aloitusviestiin liitetyllä. Esimerkiksi progessa tämä kappalerakenteiden monimutkaistaminen on toisinaan melkeinpä itsetarkoitus. Kiinnostava kysymys, Jester! Innostuin oikein.
Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=241194