Muusikoiden.net - Keskustelu
Kirjoittaja:megatherium
Alue:Klassinen
Aihe:Mendelssohn: Bachin jälkeisen klassisen musan merkittävin hahmo?
Aika:22.11.2017 20:56   (muokattu 23.11.2017 19:16)
PVC: Miten sitten Akulla on räpylät jos sillä ei kerran ole aivoja? Star trekissä varastettiin kerran spockin aivot ja vietiin toiselle planeetalle. spock tuli kuntoon kun aivot laitettiin takaisin
 
Kuuntelin tänään Dmitri Hvorostovskin laulamina Mussorgskin kuoleman laulut ja tanssit. ajankohtainen levy

 
Tutustuin mozartin vasta löydettyyn tuntemattomaan huilukonserttoon kv deest mutta se lieneekin jonkun tuntemattoman mozartin aikalaissäveltäjän tai amatöörin esmes eberlin tai michael haydnin säveltämä huilukonsertto tyrmistyttävän heikosta laadusta päätellen eikä siis missään tapauksessa liene aitoa mozartia ei ainakaan mainitulta vuodelta seitenseitsemän.
 
Lisäksi esitys ja varsinkin heikko ja krahiseva mono(?)äänitys ovat omiaan pilaamaan teoksen potentiaalisesti tarjoaman vähäisenkin kuuntelunautinnon. Alun D duuri viulukonserttoon motiivista sukulaisuutta osoittava marssirytmi on mozartlainen piirre. Jokainen voi itse tehdä johtopäätöksensä teoksen aitoudesta ja eksistoida pätevänä mozart tutkijana.
 
Minusta esmes moduloiva preludi kv deest pianolle vaikuttaa paljon aidommalle ja melkoisesti syvällisemmällekin teokselle pienimuotoisuudestaan huolimatta.
 
Muuan toinen kummajainen on niin kutsuttu pariisin alkusoitto jonka pitäisi olla kadoksissa mutta tuupissa mainittu köchelin numero vaikuttaisi täsmäävän kadonneeksi merkityn le grossille sävelletyn alkusoiton kanssa kv kolmeyksiyksi a mutta teos on tyylillisesti niin anakronistinen varsinkin alun pitkälinjaisessa sinänsä kauniissa schubertin mieleen tuovassa oboen ja klarinetin(?)soolovuoropuhelussaan ja etenkin sen allegro taite ideaköyhyydessään, yksitasoisuudessaan ja pinnallisuudessaan hilpeän ranskalaisen rondon tavoin epämozartmaisine piirteineen ilman tämän sinfonisen muotoarkkitehtuurin tajua, motiivista keskitystä ja monitahoista ja -tasoista laaja-alaisuutta, rytmisten ja laulavien motiivien paljoutta alkusoittosinfonioissaankin että kyseessä tuskin voi olla köchelin luettelossa kadonneeksi mainittu ja nyt muka uudelleen esiin putkahtanut teos. Taidan olla aikamoinen velho mozart tutkijana. Mitäs tuumaat?
 
Mozartin aito ja usein soitettu G duuri huilukonsertto vaikuttaa siihen verrattuna mestariteokselta ei vähiten taitavan orkestrointinsa ja puhallinsatsinsa mestarillisuuden vuoksi ja on peräisin mozartin pariisin vuosilta. Mozartin kirjeistäkään ei tule ilmi mitään kolmanteen huilukonserttoon viittaavaa joista kaksi aitoa mozart sävelsi de Jeanille.
 
Suositeltuja levytyksiä mitä äkkiseltään löysin tuupista, neville marriner ja claude monteaux vuodelta seiskytneljä tai menuhin/cole. Itse etsimää en löytänyt. Kiinnitin huomiota kuunnellessa erääseen tuttuun motiiviin jonka mozart ottaa vakavaan käsittelyyn ja kehittelee sitä viimeisessä pianokonsertossaan jollen vallan erehdy.
 
Ferdinand de Jean tai Dejean, aikaisemmalta nimeltään Willem van Britten dejong, oli varakas alankomaalainen amatöörihuilisti joka työskenteli hollannin itä-intian kauppakomppanian kirurgina. Hänelle mozartin oli tarkoitus säveltää konserttoja ja kvartettoja.
 
Mozartin sävellystyö ei kuitenkaan tahtonut ottaa tuulta purjeisiinsa eikä vähiten säveltäjän tuntemien antipatioiden ja kielteisten tuntemusten takia huilua kohtaan joka harpun ohella ei kuulunut mozartin mielisoittimiin. Tämä tulee ilmi mozartin isälleen leopoldille kirjoittamassa kirjeessään: Tulen aivan voimattomaksi kun olen pakotettu säveltämään sottimelle jota en voi sietää.
 
Huilukvartettojen ohella Konsertoista valmistui vain toinen kun toisen mozart sovitti huilulle aikaisemmin säveltämästään oboekonsertosta salzburgilaiselle oboistille Ferlendisille. Minusta mozartin heikoimpia konserttoja vaikka esmes finaalin rondoteema ennakoi blondchen aariaa seraljioopperassa motiivisine yhtymäkohtineen.
 
Tuntemukset saavat aikaan kasvissa erilaisia fysiologisia reaktioita riippuen millaista stimulaatiota ne kokevat. Kasvisolujen puristus aiheuttaa muutoksia solujen sisällä. Tutkijat ovat havainneet kaksi proteiinia jotka auttavat kasvia sulkemaan kosketukseen reagointinsa. Kasvit tuntevat ja ovat tietoisia ja tuntoon liittyvä mekanismi auttaa niitä valmistautimaan säähän liittyviin muutoksiin ja puolustautumaan .väittää australialainen uudessa suomessa julkaistu tiedejuttu joka on julkaistu plant physiology lehdessä.
 
Kasvit ovat siis paljon reaalisempia kuin piirroshahmot joiden ulkomuotoa ihminen voi halutessaan muokata mielin määrin ja piirtää mitä ulokkeita ja jäseniä tahansa kuten avaruuden olioihinkin jotka ovat myös silkkaa mielikuvituksen tuotetta tuntosarvineen jne.
Copyright ©1999-2018, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=9&t=235964