Muusikoiden.net - Keskustelu
Kirjoittaja:megatherium
Alue:Klassinen
Aihe:Mendelssohn: Bachin jälkeisen klassisen musan merkittävin hahmo?
Aika:14.09.2017 20:48   (muokattu 14.09.2017 22:05)
PVC: "hänen teoksissaan tuntuu usein kevyen työn ja maneerin jälki" minusta mendiksen teoksissa kuuluu ahkeruuden, innostuksen ja perusteellisen koulutuksen jälki (rikas isukki maksoi soittotunnit)
 
Tapaan unelmieni Mendiksen hänen urkubiiseissään- käsittääkseni ne vaativat hyvän urkurin ja kunnon urut Peter Hurfordin 1984 Ratzeburgin katedraalissa äänitetty levy rulettaa vaikka siinä on vaan puolet mendiksen urkubiiseistä. Oletkohan kuullut sitä. Hurford levytti samaan syssyyn Hindemithin urkubiisit minulla on sekin levy kerrassaan mainiota sekin. Myös sibbe fanitti mendiksen urkubiisejä ja glenn goyuld fanitti mendistä ja piti mozarttia pellenä
 
Taidan viettää huomisen näitten Hurfordin levyjen ääressä

 
Jos joku pitää maailman korkeinta milloinkaan eksistoinutta mozartin neron puhdasta ja tahdon palveluksesta vapautunutta älyä "pellenä" täytyy hänen olla itse vähintäänkin sivistymätön moukka tai jollakin tavoin vajaa koska ei ymmärrä musiikista höykäsen pöläystä.
 
Bartholdyn musiikki on niin kovin pinnallista eikä kosketa syviä tuntoja. Siksi minä hylkäsin sen jo kauan sitten kun se ei tarjonnut suuria musiikillisia ja jumalaisia kokemuksia mozartin ja kumpp tavoin.
 
Viime yönä nautin mozartin sinfonioiden alati kiehtovasta maailmasta äimistellen sitä tavatonta ja ainutkertaista kasvuprosessia ja kehityskaarta joka johtaa aivan pienen lapsineron haparoivasta esikoissinfonian traditionaalisesta alusta, kunnes hän toisessa teemassa vapautuu, teini iän jo mestarillisiin ja elegantteihin sinfonioihin kuten neljätoista A duuri, kahdeksantoista F duuri, kaksikymmentä D duuri ( pidän myös kaksykkösestä ja kakskakkosesta ym. Edellä mainittujen väliltä) mozartille harvinaisessa ja barokkitraditiosta kielivässä vaskisektion ja jousien herkullisessa vastakkainasettelussa kahdeksantoistavuotiaan jo suvereeneihin a duuri C duuri ja vuotta aiemmin syntyneeseen g molli sinfoniaan viimeisten salzburgin sinfonioiden kuten loistokkaan myöhemmin apoteoosimaisen marssirytmin jo sisältävän C duuri sinfonian kautta suurten wieniläissinfonioiden ylittämättömään apoteoosiin D, Es , g ja C.. Medelssohnin pelle ja bachin zombie eivät siihen kyenneet eikä alakulttuurinen räppi.
 
Otto jahn on sanonut mozartin prahan sinfonian adagio johdannon olevan sattuvin sinfonisen ilmaisutavan kuvaus mitä musiikinhistoria tuntee sillä siinä ilmenee musiikkidraaman intohimoinen maailma täysin esteettömänä.
 
Minä syön nyt kuutisen maksalaatikkoa.
Copyright ©1999-2018, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=9&t=235964