| Muusikoiden.net - Keskustelu | |
| Kirjoittaja: | megatherium |
| Alue: | Klassinen |
| Aihe: | konservatiivi ja avantgardisti |
| Aika: | 06.04.2017 21:24 (muokattu 06.04.2017 21:36) |
| musamies: Mitä jos tilanteeseen tai kuulijan makuun sopii nimenomaan kevyt viihde? Tilanteet ja yleisö vaihtelee. Verrataan kirjallisuuteen tai johonkin muuhun lukemiseen. Kirjastossa voisin valita luettavaksi haastavan kirjan, joka vaatii paljon keskittymistä tai voin ottaa Vanhat Koneet lehden ja katsella mukavia kuvia ja lukea vaivatonta tekstiä. Toisaalta jostain YLE:n ykköseltä on mukava tsekata soiko siellä jotain omaan makuun sopivaa hieman korkeakulttuurisempaa musiikkia. Minun mielestä liian korkeakulttuuriseen makuun jumahtaminen voi aiheuttaa, että omat mahdollisuudet toimia musiikin saralla kapenevat kuulijan rooliin. Haaste on siinä, että nerona voi joutua jäämään soittelemaan kotiin omiin oloihinsa. Nämä nerokkaana pidetyt säveltäjät ovat jo edesmenneitä. Ajatelleen tilannetta, että katsotaan telkusta 1970-luvun rekkaleffaa ja eväänä on sixpack Karjala-olutta. Kuinka naurettavaa olisikaan jos tässä yhteydessä soi jokin liian hieno vaikka sinfonia, vaan tarvitaan jokin kevyempi vaihtoehto. Sinfonialle on oma paikkansa konserttitalolla. Mä koen olevani jo niin vanha, että alan tajuamaan ettei ihmiset yleensä halua olla jotain helkutin hienoja tai neroja, vaan tavallista elämää yksinkertaisine iloineen. Jos jotkut harvat onnistuu olemaan neroja, he elävät ehkä ikävän elämän, mutta jättävät mahdollisesti tuleville polville jotain hyvää. Oma näkökulmani on, että klassisempi vaihtoehto sopii myös tavalliselle jätkälle tai muijalle jos siitä ei vieraannuta liiallisen hienostelun takia: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/0 … ille-kaavoja-ja-sirkustaiteilijoita Nykyaikaisessa nopeatempoiseen elämään perustuvassa maailmassa ja talousarvojen puristuksessa klassinen on kuitenkin vaarassa näivettyä. Musiikillisten säveltäjänerojen hengentuotteisiin voi samastua niitä tuubistakin kuulokkeilla kuuntelemalla ja kokea mozartin nerouden tuottamista koko olemassaolon perimmäistä tarkoitusta edustavasta metafyysisen eksistenssin ydintä heijastavista transkendentaalisesta korkeimmanasteisista transsinomaisista psykofyysisistä tiloista musertavimmat emotionaaliset kokemukset jotka ottaa kuulijan kokonaan valtoihinsa valohehkuisessa ekstaattisessa euforiassaan. Räppääminen on musiikillisilta kvaliteeteiltaan kehnoa ja primitiivistä triviaalia alakulttuurista rytmistä puhelaulua. Mozart on korkein äly jonka musiikki kohottaa ylös tavoittamattomiin korkeuksiin. | |
| Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=9&t=233680 | |