| Muusikoiden.net - Keskustelu | |
| Kirjoittaja: | soihtu55 |
| Alue: | Lyriikka |
| Aihe: | Runo: Erimies |
| Aika: | 10.01.2016 21:53 |
| Runo: Erimies (31.12.2015) Tuuli jo kävi, ihmisen ikä näkyi kun tuuli ihon läpi teki polkujaan. Muutamat puutalot pihalla jalopuut kumartavat kumaraa. Meren poimut ja vaahtopäillä loimut Mantelipuut tai koivut koti siellä, missä matkaaja toipuu. Meri maalta kaukana, näet vesihevosen tai ohimenneen laukan, vahvan tai raukan. Kun tuuli käy ihon läpi, aallot juottavat sua ja joku uutta luo, niin lopulta kävi taas on iho nuori jota kevät kuorii. Merimies matkansa alussa tarttuu ruoriin käy vesihevosen selkään lyö merta, joka kerta kauemmaksi jää mansardikatot naiset ja tytöt ihoon menneet enteet hyvät hän luuli kunnes tuuli ihon läpi teki polkujaan hän kuuli, äänettömyyttä, äänettömyyttä, tuuli teki polkujaan. hän kuuli äänettömyyttä. , merja ritala | |
| Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=19&t=230468 | |