Muusikoiden.net - Keskustelu
Kirjoittaja:	Juzpe
Alue:	Kitarat: soittaminen
Aihe:	Moodit lyhyesti
Aika:	26.01.2015 17:01   (muokattu 26.01.2015 17:05)
Tämän voi siirtää teoriapalstalle, jos ei kitarapalsta ole hyvä paikka. Kitarajormat vaan näiden kanssa monesti painiskelee.   Katsotaanpa niitä moodeja hieman. Eli siis niin, että miten ne poikkeavat perusduurista/ mollista, vieläpä niin että itsekin sen ymmärrän, eli helvetin yksinkertaisesti.   Olen itse opetellut asian niin, että moodeillakin on "duuriversio" ja "molliversio", ja nämä ovat keskenään samalla tavalla rinnakkaisia (eli sisältävät samat sävelet) kuin ihan peruksen duuri ja mollikin. Tämä hiukan helpottaa asian hahmottamista. Kun moodeista puhutaan niin perusduuri on nimeltään jooninen ja molli aiolinen. Lokriseen moodiin ei tässä oteta kantaa. Bläkmetallijätkät ottakoon asiasta selvää itse.   Tässäpä nämä parit:   Duuriversio Molliversio Jooninen Aiolinen Lyydinen Doorinen Miksolyydinen Fryyginen   Nämä parit suhtautuvat siis toisiinsa samalla logiikalla kuin duuri ja mollikin. Suinkaan ei ole olennaista opetella ulkoa miten joku C#-lyydinen asteikko menee, vaan asiaa kannattanee lähestyä siltä kannalta, että miten se poikkeaa perusmollista. Katsotaanpa ne erot C-duuria ja A-mollia hyödyntäen:   C-jooninen (elikkästeen perusduuri) C-D-E-F-G-A-H C-Lyydinen C-D-E-F#-G-A-H ja kuten huomaamme, 4. sävel on ylennetty. Muuten samaa paskaa kuin duurikin. C-Miksolyydinen C-D-E-F-G-A-Bb ja sehän se on semmoinen moodi, jossa 7. sävel on alennettu.   Sitten ne mollihommat. Mennäänpäs A-mollista, että tulee mahdollisimman vähän risuaitaa. A-Aiolinen (eli perusmallin luonnollinen molli) A-H-C-D-E-F-G A-Doorinen (eli lyydisen "rinnakkaismoodi") A-H-C-D-E-F#-G alkaako joku logiikka häämöttää? Ylennetty 6. sävel. A-Fryyginen (eli miksolyydisen rinnkkaismoodi) A-Bb-C-D-E-F-G, samat sävlet kuin miksolyydisessä. Jep Jep.   Ettäkö mihinkäkö niitä sitten käytetään? Noilla "modaalisilla" äänillä voi ensinnäkin ihan vaan maustaa soittoaan, tai sitten voi oikein alleviivata olevansa jossain moodissa. Tai voihan sitä jotain pikku analyysiä tehdä sointuasteista, eix jeh? Tietääpähän vähä mitä sointuja pitäs näkyä, että kannattaa johonkin moodiin ittesä tunkee.   No katsotaanpa malliksi A-doorisen sointuasteet, ihan vaan kolmisointuina näin alkuun:   I asteen soinnuksi näyttäisi muotoutuvan A-molli II asteen soinnussa vaikuttaisi olevan H, D ja F#. Hoomollilta näyttää. III asteen soinnuksi tulee C, E, G elikkäs ihkaoikea C-duuri. IV asteelle saadaan varmaan tuo Hoomollin rinnakkainen duuri, eli D-duuri V asteelle vois arpoa jonkun kivankin, mutta E, G, H muodostaa tylsästi E-mollin VI asteella pukkaa F#-vähennettyä. F#-A-C, kolme pientä terssiä pinossa, eli vähennetty. VII asteella saadaan sitten tokkiinsa V-asteen rinnakkainen duuri väkisinkin, eli G-duuri   Tuollaisten sointujen esiintyminen samassa biisissä peräjälkeen saattaa viitata siihen, että kannattaa harkita doorisen moodin soveltamista melodioiden ja impropyllyilyn yhteydessä.   Analysoikaahan sointuasteet muillekin moodeille.   Jatketaanpa tästä toisella kertaa ja otetaan harmonisen mollin moodit mukaan!   E: vähä korjasin.
Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=226434