| Muusikoiden.net - Keskustelu | |
| Kirjoittaja: | koopop |
| Alue: | Studiotyöskentely |
| Aihe: | demppaus laulukoppiin |
| Aika: | 04.03.2013 00:30 (muokattu 04.03.2013 00:53) |
| Mun mielestä on mustavalkoista käsitellä aihetta vain akselilla mikki kuulee-ei kuule. Suuntakuviokaaviot on aina taajuusriippuvaisia, ja aika paljon jengi käsittelee juuri sitä preesens-alueen taajuuskuviota. Just sitä sienen muotoista joka antaa nimen hertta. Vähän sama kuin menisit ostamaan kaiutinta vain sen taajuukäppyrän perusteella. Totta kai ne on kaikilla niin tasaisia kuin mahdollista. Erot syntyykin transienttitoistossa ja miten kaiutin käyttäytyy eri akustiikassa, sekä miltä kuulostaa sweet spotin ulkopuolella. Yksikapseliset mikrofonit on vain herttoja tai superherttoja haulikkoon asti, (poislukien esim. nauhamikit). Kahdella kapselilla saadaan studiomikeistä palloja ja kaseja jne. Näiden suuntakuvio tehdään elektronisesti vaiheistamalla ulostulopuolta jolloin saadaan vaimentuma halutuille taajuuksille. Studiomikrofoneissa vaimentumalla eliminoidaan mikin takaa tulevia heijasteita ylämiddlessä, eli tilaääntä. Dynaamisissa mikrofoneissa vaimennus tehdään usein kapselin takana olevilla "ilmarei'illä", ja sillä pyritään vaimentamaan runkoääniä ja kiertoherkkyyttä. Niinkun Kivi totesi, akustiikka on monimutkainen asia, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Laulukopin sisäinen akustiikka merkitsee todella paljon kokonaissoundissa, sillä mikrofoni kuulee kyllä kaikki taajuudet ja heijasteet kapselissa. On sijoittelu- ja makukysymys milloin yhdistelmä on mieluisin. Jos yleistää, että moni laulussa käytetty studiokonkkamikki on kuvioltaan hertta, on se silloin vain siis tietyllä taajuudella. Se alue on todella kapea, puhutaan ylämiddlestä 1kHz:n paikkeilla.. Mitä alemmas mennään taajuudessa, sitä suuntaamattomammaksi mikki menee. Usein alle 500Hz:n ollaan jo hyvin omni. Laittakaa luurit päähän, menkää laulukoppiin ja möriskää mikkiin sen takapuolelta ja kuunnelkaa missä raja menee. Samalla voi kuulostella onko jossain taajuuksilla huoneheijastetta pahoja vääristymiä. Otetaan esimerkkinä pienet amatööritason laulukopit, akustoidut huoneet, vaatehuoneet tms. On tärkeämpää huomioida mahdollisten kuminoiden ja heijasteiden yhteisvaikutus kuin tarkastella pelkästään mikkiä sen suuntakuviomielikuvan kautta. Mikin sijoittelulla suhteessa huoneen sweetspotiin on suuri vaikutus. On toki myös reflection filtereillä tai heijastepinnoilla, mutta yhtälöön on otettava mukaan myös muitakin tekijöitä. Esimerkiksi pieni laulukoppi; Mikrofonista seinään on 1m. Metrin etäisyys on 172Hz:n aallonpuolikas, jolloin tämä voi aiheuttaa siis korostumia tai vaimentumia em. taajuudelle, joka kuuluu voimakkaana tumppusoundina tai kireytenä. Koska mikrofonit eivät ole enää suuntaavia tällä taajuudella, ei ole merkitystä mihin suuntaan kapseli katsoo, on enää merkitystä sillä saadaanko mikrofoni toiseen paikkaan jossa seisova aalto on A. eri taajuudella, B. ei niin voimakas. Mä en koskaan pysty uudessa paikassa silmällä sanomaan missä on paras paikka laulaa, tai mihin suuntaan mikin tulee "osoittaa". Jos soundi on kummallinen, paikkoja kannattaa vähän hakea, ja jos on vähänkään intoa niin ajaa huoneeseen kohinaa ja mitata jollain pallomikillä että onko järkyttävän pahoja vaimentumia tai korostumia. Behringerin mittamikki maksaa muutamia kymppejä ja netistä saa ilmaisia hyviä analysaattorisoftia, ainakin macille. edit: usein pienen kopin laatikkomaisuutta tuo korostumat ja vääristymät (kampasuodinilmiö) 250-400 Hz alueella. Näiden taajuuksien puolikkaat aallonpituudet ovat about 40-70 cm. Yleensä tämä on etäisyys johonkin esteeseen, asiaan, esineeseen, seinään. Ja mitä matalammaksi menee, sen vaikeampi taajuutta on akustoimalla hallita. Mikkiä siirtämällä pois tältä alueelta voi helpottaa, mutta vaarana on että ongelma siirtyy toiseen paikkaan.. :) EDIT2: Studiomikin kulmalla voi myös vaikuttaa paljon heijasteisiin. Jos laulajan takaa tuleva heijaste on ongelma, kannattaa kokeilla nostaa mikkiä yli pään ja suunnata kapseli kohti suuta. Jos lattialla on paksu matto, voi ongelma ratkaistua jo tällä. Tai päinvastoin, mikin voi laittaa alhaalta ylöspäin.. Nämä vaikuttavat myös laulajan ässiin ja matalien laulajien bassoon, joten kannattaa todellakin kokeilla, vaikka muuten vaan. Itse sain kerran erään kireä-ässäisen naislaulajan paremman kuuloiseksi nostamalla mikin reilusti yläpuolelle, jolloin mikki osoitti suuhun 45 asteen kulmassa. Paljon pehmeämpi soundi. Tsekatkaa tää: http://www.dpamicrophones.com/en/Mi … rsity/Application-Guide/Vocals.aspx (tosin: "The microphone design must be very clear in its off axis response for this to work") | |
| Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=16&t=215856 | |