| Muusikoiden.net - Keskustelu | |
| Kirjoittaja: | Murgo |
| Alue: | Puhaltimet |
| Aihe: | Oikein hHyvä saksofoni aloittelijalle, noin 1500 euroa? |
| Aika: | 02.02.2012 07:45 (muokattu 02.02.2012 08:10) |
| Minulle on myös tullut sellainen käsitys että Howardilla on noiden Bauhausien suhteen ns. "oma lehmä ojassa" eli ilmeisesti tekee yhteistyötä noita markkinoivan firman kanssa ja saa provikkaa myynnistä. Ei se välttämättä tarkoita että ne huonoja olisivat mutta ehkä Howardilla hiukan mainospuhetta mukana, onhan se toki luonnollista kehua "omaa merkkiä", bisnes on bisnes jne. Eli kannattanee yrittää etsiä myös puolueettomia lähteitä, niin ilmeisen pätevä ja asiantunteva kirjoittaja kuin mr. Howard muuten onkin. Ko. herran kirjoittamaa Haynes saxophone manualia voi muuten kyllä suositella jokaiselle jota vähänkin kiinnostaa fonin mekanismin huolto ja toiminta. Ja ottaen huomioon koneiston luonteen (epäedullisia vipusuhteita, pitkiä, hentoja varsia ja akseleita, kokoonpuristuvia, kuluvia ja joskus kokonaan irtoavia korkki/nahka/huopaosia jne.) sen pitäisi kiinnostaa jokaista joka ko. soitinta harrastaa. Ei sitten ainakaan tarvitse turhaan taistella jostain mekaanisesta pikkuviasta, kuten vaikkapa paikoiltaan pudonnut korkki tai vääntynyt oktaaviläppä, aiheutuvien ongelmien kanssa kuvitellen että vika on soittajassa. Fonin koneisto ei, toisin kuin jotkut jostain syystä yrittävät väittää, todellakaan ole mitään rakettitiedettä tai mustaa magiaa eikä oikestaan edes hienomekaniikkaa vaan kohtalaisen yksinkertainen, jopa karkeatekoinen, rakennelma mutta tietyn "heppoisuuden" takia se on melko herkkä pienille säätöongelmille jotka useimmiten ovat itsekin helposti ja nopeasti korjattavissa jos ymmärtää mitä sen mekanismin pitäisi kussakin tilanteessa tehdä ja millä keinoilla se saadaan toimimaan. Toki on myös hyvä jos esim. opettaja tai kokenut soittaja auttaa torven soittokuntoisuuden tutkimisessa mutta on muistettava etteivät kaikki opettajatkaan, tai hyvätkään soittajat, välttämättä ole niin teknisesti orientoituneita että ymmärtäisivät koneiston "päälle" ja toisaalta vahvan puhallustekniikan omaava soittaja saattaa pystyä ongelmitta soittamaan hiukan vuotavaakin torvea huomaamatta siinä välttämättä vikaa kun taas aloittelijalla pienikin vuoto voi estää esim. alimpien äänien toimimisen. Itse olen yhden käytetyn fonin ostanut ammattisoittajalta ja siinä oli oktaavimekanismi aivan "keturallaan", ylempää läppää käyttävän vivun korkki puuttui joten oktaaviläpät eivät auenneet juuri lainkaan, eikä se kuulemma ollut häntä haitannut, itse sain vain hädintuskin toisen oktaavin korkeammat äänet soimaan. Pudonneen korkin uusimisen ja pienen hienosäädön jälkeen soi ongelmitta, noin varttitunnin työ. Olisi siis hyväksi jos uusikin torvi tutkittaisiin lampulla/sätkäpaperimetodilla tai edes silmämääräisesti säätö- ja ajoitusongelmien varalta. Vaikka se olisi ollut kunnossa tehtaalta lähtiessään on kuljetuksen aikana saattanut sattua jokin kolahdus tms. Mainituista lähteistä (Howardin sivut, SOTW jne.) käy myös ilmi ettei nykyään ole mitenkään epätavallista että uuden, tunnettua merkkiäkin olevan, torven saa heti "hienosäätää" koska tehdas on joko hutiloinut säädöissä tai materiaalit ovat "eläneet" jälkeenpäin. Asiantuntevan soitinliikkeen toki pitäisi tehdä tämä automaattisesti ennen asiakkaalle luovuttamista, sikäli tietysti olisi eduksi jos myyjäliikkeellä on oma huolto mutta kuinka monella nykyisin on? Kustannuskysymys on myös merkittävä, säätöjen tarkastaminen ja kohdalleen "viilaaminen" vie aikaa, sitä enemmän mitä huolellisemmin tehdään, ja ihmistyö on nykyään kallista joten siinä pyritään säästämään mahdollisimman paljon. Suukappale on yksilöllinen juttu, itse aloitin Yamahan 5C:llä (ja halvimmalla mahdollisella, muistaakseni 250 euron, Startone-tenorilla :) kun 4C oli Thomannilta loppu ja helposti silläkin pääsi alkuun. Suukappaleita liikkuu myös melko mukavasti käytettynä etenkin alttoon ja tenoriin, jopa tuolla M-Netin torilla sekä HuutoNetissä. Käytettynä tuntuu tosin enimmäkseen liikkuvan hiukan pidemmälle edistyneelle soittajalle sopivia melko "isoja" kapuloita, "välinerumba" ja kapuloiden vaihtaminen kun tietysti alkaa siinä vaiheessa kun perusteet on opittu ja aletaan hakea vivahteita. Mutta hyvällä "oppilaskapulalla" kuten nuo Yammut pärjää kyllä aika pitkään, siinä vaiheessa kun nuo jäävät "pieniksi" tietää jo todennäköisesti itse mitä haluaa ja kykenee testaamaan eri vaihtoehtoja. Vasenkätisyydestä voi olla jopa etua, fonissa tehdään vasemmalla kädellä melkein enemmän asioita kuin oikealla, esim. vasemmalla pikkusormella käytetään alaläppiä. Totuttelukysymyshän se kätisyys lienee, tunsin aikoinaan SM-tason jousiampujan joka oli muuten täysin oikeakätinen mutta ampui vasenkätisellä jousella kun oli jostain syystä lapsena katajakaarilla leikkiessään opetellut "väärinpäin". | |
| Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=46&t=207255 | |