| Muusikoiden.net - Keskustelu | |
| Kirjoittaja: | Jucciz |
| Alue: | Kitarat: soittaminen |
| Aihe: | Sointujen merkkaaminen soolossa |
| Aika: | 02.01.2012 07:37 (muokattu 02.01.2012 07:39) |
| Suomeksi "lyydinen". Lyydisen tunnusomainen sävy syntyy ylennetystä neljännestä sävelestä. Etenkin duurikappaleen IV asteella (G-duuribiisissä Cmaj7) lyydinen asteikko sopii yleensä kuin nenä päähän, toki, mutta ylipäätään soolosoittoa kannattaisi mielestäni lähestyä ennen kaikkea melodioiden kautta: älä soita asteikkoja, älä soita arpeggioita, vaan rakenna melodioita. Asteikot on hyvä olla selkäytimessä, mutta ne ovat nimenomaan niitä työkaluja, joilla sooloissa käytetyt melodiat rakennetaan. Siksi ainakin multa menee hyvin äkkiä mielenkiinto sooloihin, joissa ei ole oikeita melodioita, vaan joissa ainoastaan soitetaan asteikkoja ylös ja alas. Ei taidenäyttelyynkään mennä katselemaan maalipurkkeja ja pensseleitä, vaan valmiita maalauksia. | |
| Copyright ©1999-2024, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=206639 | |