Muusikoiden.net - Keskustelu
Kirjoittaja:megatherium
Alue:Klassinen
Aihe:Musiikkifestivaali unohdetuille säveltäjillemme?
Aika:11.10.2011 18:39   (muokattu 11.10.2011 18:55)
sellisti: Se on totta että nimenomaan Sibeliusta on ihan liikaa suomalaisten orkesterien ohjelmistossa verrattuna muihin kotimaisiin säveltäjiin, joilta löytyy komeita sinfonioita niin ikään. Jo mainittu Melartin sekä esim. Leevi Madetoja, jonka kolmatta sinfoniaa - erään kapellimestarin mukaan - "esitettäis ihan hulluna ympäri maailmaa, jos partituurin kannessa lukisi 'Sibelius'." Onhan sillä Sibbellä sellainen oma persoonallinen maailmansa, mutta kun ne biisit on vaan kuultu jo niin moneen kertaan. Kansallisromantiikasta löytyy paljon muutakin, saati sitten siitä eteenpäin.
 
hienoa että sanoit juuri noin ja se johtuu nimenomaan hänen musiikkinsa kansallisesta leimasta joka siinä voidaan nähdä pohjoismaisen kansanmusiikin vaikutuksena joka tietysti on läsnä muidenkin kansallista myöhäisromantiiklkaa edustavien säveltäjien teoksissa eds jossakin määrin niin saksalaiseen sinfoniatraditioon bruckneriin tai mahleriin tematiikaltaan tai muotoarkkitehtuuriltaan kuin ne liittyvätkin jokin suomalainen piirre silti on muistuttamassa tekijänsä kansallisesta taustasta.
 
.ilmeiseesti suomalaisiklla on niin heikko itsetunto ja alemmuuskompleksi että kaikki mitä me viemme ukomaisiin konserttisaleihin on ehdottomasti oltava muistuttumassa siitä mistä maassa tämä säälittävä musiikki on sävelletty kuin jokin puumerkki tai laatuleima.
 
katsokaa me olemme suomesta. tuon anekdootin olen muuten jo kuullutkin madetojasta mutta kyllä hänen aiemnmissa teoksissaankin on nerokkuutta. mutta entäs modernimmat säveltäjät jotka unohdetaan aivan liian kernaasti sillä joitakin suuria sinfonioita ja hyvin polyfonisia sellaisia ovat myös monet muut kuten saikkola, tuukkanen, pesonen. leiviskä, karjalainen marttinen kokkonen, ym. muut säveltäneet
 
mutta kuten nuori lahjakas säveltäjäkomeetta sulho ranta jolta jolta odotettiin paljon uuno klamin ohella, sibe ei koskaan edennyt laajennettuun tonaalisuuteen, vapaatonaalisuuteen tai pandiatonisuuteen uusklassismin merkeiossä kovin konservatiivisissa ja aikaansa jätättäneissä melodiikaltaan usein naiiveissa tai triviaaleissa sinfonioissa , ylittänyt tonaalisuuden rajoja van säilytti musiikissaan aina selkeän sävellajitunnun, mutta mitä useimmat saksalaiset kapellimestarit kritisoivat hänen aikanaan oli mm. tuo sibeliaaninen juosihumina, evige tremolo jonka ylle piirtyy orvon tuntuyisia puhallinsooloja tai oudolta kuulostava soitinnus ja pohjoismaisen kansanmusiikin vaikutus soinnutuksessa ja melodiikassa,
 
ohjelmisto on musiikillisen kaanonin institutionalisoituma eikä juuri muutu missään määrin vaan toistuu samana loputtomiin.
 
luin että ehkä v. 2012 lahden sibelius viikoilla saatetaan ottaa mukaan joidenkin muiden säveltäjien teoksia joilla on temaattisia yhtymäkohtia sibeliukseen. näitähän on mm. hänen oppilaansa bengt von törne, jonka sinfonioihin yleensä on ujuttautunut sibeliaaninen jousikudos tsaikovskiaanisine huipentumineen, tuukkanen, jonka olympiahopeaa lontoossa voittanut karhunpyynti muistutrtaa kareliasarjan alla marciaa ja m. meriosionfonian loppunousu tuskaisan kromatiikan läpi on siben es- duuri s9infonianmallin mukaan kirjoitettu pilaamatta kuitenkaan uniikkia kokonaisuutta jossa on oopperamaistakin kuohuntaa, tai ikone jonka sinfonoissa on sibeä muisdtuttavia piirteitä mollisekstisointu,madetojan, beethovenin ja tsaikovskin ohella. erkki aaltosella saattaa myös olla kunnioituksesta kertovia alluusioita sibeen, paitsi hiroshima sinfoniassa, ym.
Copyright ©1999-2018, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=9&t=202072