Media ja viihde ›

Ruutukunkku: Oot saattanut johonkin lankaan noita jo listatakin, mutta olisi kiva kuulla omat giallo-suosituksesi. Heitäppä joku top lista.
 
Giallo on siinä mielessä hauska genre, että vaikka tykkäisikin suuresti jostain leffasta niin juonikuviot ja välillä itse murhaajan identiteettikin häviää muistista aika nopsaa, koska nää leffat on niin täynnänsä kiemuroita. Mulla on montakin klassikkoa näkemättä (esim. Deep Red), mutta kusti polki lokakuuta varten mm. The Psychicin ja The Strange Vice of Mrs. Wardhin, joten pääsee ne vihdoin tsekkaamaan.
 
Näistä suurin osa on sellaisia, jotka tekee mieli katsoa aina uudestaan ja uudestaan. Osa taas sellaisia, joille olen heittänyt hyvän arvosanan muttei mitään muistikuvaa mitä leffassa tapahtuu...
 
The Red Queen Kills Seven Times
(Teemamusa jää kerrasta loppuelämäksi päähän https://youtu.be/HotnLjULjJs?si=NDB8q1RRTI3qwZzA Vanhan linnan goottikauhua yhdistettynä giallotwisteihin, aivan parasta ja tän voi uusia aina vaan uudestaan.)
 
Death Walks on High Heels
(Twistit kasaantui siihen pisteeseen että lopulta oli pakko jo nauraa)
 
Autopsy
(Häiritsevä, limainen ja eksploitatiivinen. Eli just hyvä.)
 
The Girl Who Knew Too Much
(Varmaan se ensimmäinen giallo koskaan, paljon Hitchcockia mukana.)
 
Blood & Black Lace
(The Girl Who Knew Too Muchin jälkeen Bava teki definitiivisen giallon, josta melkein kaikki sen jälkeen ammensi. Muotimaailma, värivalot tehosteena yms.)
 
Torso
(Vähän siitä giallon ja slasherin välistä. Kauniita naisia niin paljon että melkein häiritsee)
 
The Bloodstained Butterfly
(Ei mitään muistikuvaa, mutta olen kovat pojot antanut. Pitäisi siis uusia.)
 
Delirium
(Leffassa nakuilee itse Sabrina, mutta pääosan esittäjä voittaa rinnanmitalla. Modernimpi leffa vuodelta 1987, genren isoisän Mario Bavan poika ohjasi tän)
 
The Bird With The Crystal Plumage
(Argenton eka leffa, ote oli jo hallussa heti alussa)
 
Tenebre
(Melkein täysi vastakohta edelliselle, maaseutu on vaihtunut urbaaniin ja kolkkoon ympäristöön. Teemabiisi on yksi kaikkien aikojen kovimmista missään genressä, ihmisäänellä tehty riffi menee vitoseen mutta komppi menee suoraan ja basso ei ole keskellä vaan vuorottelee vasemmalta oikealle. Progea toden totta, mutta tarttuu kuin tauti: https://www.youtube.com/watch?v=EZIfpdK8fBw).
 
A Lizard in a Woman's Skin
(Fulci teki monta hyvää gialloa, tän muistan parhaiten koska olen tainnut kolmesti katsoa. Kyseisen ohjaajan leffat ei Zombia lukuunottamatta koskaan ole iskeneet kerrasta, tämäkin oli aika "meh" ekalla kerralla ja parani jokaisella uusinnalla.)
 
Death Smiles on a Murderer
(Tätä ei varmaan pitäisi laskea gialloksi, koska sisältää yliluonnollisia elementtejä. Mutta silti minusta fiilikseltään tuntuu giallolta paljon enempi kuin joku Suspiria, joka minusta ei missään nimessä ole giallo. Klaus Kinski ja Joe D'Amato, eli positiivista sekoilua.)
 
Bay Of Blood
(Tosi brutaali Mario Bavan leffaksi. Enempi kokonaisuutena slasher kuin giallo, Friday the 13th osa 2 varasti tästä yhden kuolinkohtauksen suoraan. Mutta ihan loppumetreillä kun juonta aletaan punomaan yhteen muuttuu elokuva mustaksi komediaksi, juonikuviot kasaantuvat melkein slapstick-vauhtia.)

The Warriors.

Haluan rakastaa, Peter (1972, O: Matti Kassila). Elokuva, jossa päähenkilön olohuoneesta löytyy Yrjö Kukkapuron Karuselli-tuoli sekä ajetaan Ford Taunus Coupella ja Audilla 100:lla ei voi olla huono.
 
https://areena.yle.fi/1-1371903

Omat koirat purivat. Hyvä elokuva.
 
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Omat_koirat_purivat

Dzekoo: Katastrofi-elokuvia tuli 70-luvulla todella paljon..
 
Näyttelijöinä niissä oli usein mm. Charlton Heston, John Cassavetes, Ernst Borgnine, George Kennedy, George Segal, jne.

Dzekoo: Katastrofi-elokuvia tuli 70-luvulla todella paljon..
 
The Swarm oli yksi mun suosikeista lapsena.

Kassandran silta (1976)
 
Tää oli pentuna aika kova pätkä.
 
https://www.elitisti.fi/arvostelu/2 … ndra-crossing-1976-cassandran-silta

Jaakko Pakkasvirta: Kesäkapina (1970)
 
Tässä godardilaisessa kotimaisessa lienee alussa ollut joku yritys tehdä koherenttia juonielokuvaa. Toki siinä ei ihan pysytä, mm. kohtauksessa jossa "Tollo" Melasniemi tankkaa autoa ja höpisee neljännen seinän rikkoen jotain riistäjäkapitalistista.

Musta lumikki
 
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/ … -rasismia-ja-rakkautta-1970-luvulta

Ruohometsän kansa.
 
https://www.episodi.fi/uutiset/halu … -pilasi-lasten-elaman-1980-luvulla/

Prophet: Ruohometsän kansa.
 
https://www.episodi.fi/uutiset/halu … -pilasi-lasten-elaman-1980-luvulla/
 
Kerrassaan ihana elokuva. Pitäisi katsoa näin aikuisenakin joku päivä uudestaan.

Tuo on hieno ja pitää katsoa Areenasta sitten kun sitten ilmestyy.

Pakko mainita Halloween 1978..

Tänään MTV3:selta Yksi lensi yli käenpesän..hyvä elokuva,voitti useita Oscareita!

Pasolinin Sodoman 120 päivää (1975)... upea fasismin ja vallankäytön kuvaus. Suorastaan dantemaisia helvetillisiä ja asetelmallisia kirkkonäkymiä. Cinema/5.
 
Wake in Fright (1971), ozploitation merkkiteos. Australian pahamaineinen "outback" näyttää kyntensä ja koulun opettaja syöksyy syvälle moraalittomuuden ja säädyttömyyden noidankehään. Hikinen ja ahdistava.

carnation: Pasolinin Sodoman 120 päivää (1975)
 
Mainittu jo aikoja sitten.

Henri Henri Olavi: Mainittu jo aikoja sitten.
 
Ei voi koskaan mainita liikaa.
 
EDIT: linkkiä, että tässä ketjussa mainittu?

carnation: Ei voi koskaan mainita liikaa.
 
EDIT: linkkiä, että tässä ketjussa mainittu?
 
Ekan sivun 12 viesti.

Henri Henri Olavi: Ekan sivun 12 viesti.
 
Oma moka. Mutta kyllä klassikko pitää aina mainita.
 
Lisättäköön jonoon:
 
Bring Me the Head of Alfredo Garcia (1978)
 
Peckinpahin parhaimpia, äärettömän nihilistinen. Ja onko tässä kenties elokuvahistorian paras elokuvan nimi? Kärpäset pörrää.
 
High Plains Drifter (1973
 
Ruoska. Clintin toismaailmallisimpia ohjaustöitä - uneliaaseen pikkukaupunkiin saapuu tuntematon muukalainen, joka hyvin äkkiä pistää koko pitäjän polvillleen. Yliluonnollisia vaikutteita pitkin matkaa ja lopulta oikein tyydyttävä loppuratkaisu. Loistava Clint 4/5.