Kitarat: kitarakamat ›

JesseT: Uusien suomennosten vakiinnuttaminen ei välttämättä oikein onnistu tämmösellä pienellä m-net porukalla, eikä ehkä ole edes meidän vastuulla. Olen lähes päivittäin tekemisissä verhokäyrien kanssa, mutta noi pidot ja vapautukset kyllä tuli nyt ensimmäistä kertaa vastaan. Eiks ne oo paskaa suomenkieltä jos sitä ei ymmärretä?
 
Emmä tarkoittanut mitään kielitoimiston virallisiin suosituksiin tähtäämistä, saati sellaisista vastuuttumista (täällä ei saatana voi käyttää yhdysviivaa! tässä välissä olisi tarkoitus olla semmoinen, siis semmoinen pitkä kuin nälkävuosi -viiva) en myöskään tarkoittanut syyllistää yhtään ketään kielenkäytöstään, sanottakoon vielä tämäkin. Enemmän ajattelin sellaista yleistä asennetta kielenkäyttöä kohtaan, mutta tiedostan toki olevani näkemykseni kanssa vähemmistössä.
 
Itse ajattelen, että kieli elää ja muuttuu ensisijaisesti erilaisilla mikrotasoilla, jolloin esimerkiksi tällainen pieni m.net-porukka voi niin halutessaan (tai jopa ihan tiedostamatta, niin kuin suuren osan aikaa varmasti tapahtuu) vaikuttaa omalta osaltaan asioihin ainakin sen oman piirinsä sisällä. Uusia suomennoksia käytettäessä, omatekoisia eli ei, voi olla ihan fiksua selittää suomennoksensa. Tämä ei ole tarkoitettu toimintaohjeeksi yhtään kenellekään, vaan vastaukseksi kielen paskuudella spekuloivaan kysymykseen.

Klapp: Emmä tarkoittanut mitään kielitoimiston virallisiin suosituksiin tähtäämistä, saati sellaisista vastuuttumista (täällä ei saatana voi käyttää yhdysviivaa! tässä välissä olisi tarkoitus olla semmoinen, siis semmoinen pitkä kuin nälkävuosi -viiva) en myöskään tarkoittanut syyllistää yhtään ketään kielenkäytöstään, sanottakoon vielä tämäkin. Enemmän ajattelin sellaista yleistä asennetta kielenkäyttöä kohtaan, mutta tiedostan toki olevani näkemykseni kanssa vähemmistössä.
 
No khyl. Korkeakouluissa harmittaa ihan hirveesti kun täysin kelvollinen sana esitelmä täytyy korvata sanalla presentaatio. Ihan vaan siks kun pitää tuntee itsensä niin kovin paskantärkeeks. Ja herranjumala, se on tulostin eikä mikään printteri.

JesseT: No khyl. Korkeakouluissa harmittaa ihan hirveesti kun täysin kelvollinen sana esitelmä täytyy korvata sanalla presentaatio. Ihan vaan siks kun pitää tuntee itsensä niin kovin paskantärkeeks. Ja herranjumala, se on tulostin eikä mikään printteri.
 
Yksi viime aikoina yleistynyt sana on narratiivi, siis yksinkertaisesti kertomus.

Joskus tulee päivä jolloin porukka ei tiedä mitä tarkoitetaan kun puhutaan kitaran nauhoista. "Jaa meinaat frettejä?"
 
Kumpi silloin on huonoa suomea, nauha vai fretti? Kummallakin sanalla on useita merkityksiä. Toivottavasti tämä päivä on vielä kaukana.

2randpo: Yksi viime aikoina yleistynyt sana on narratiivi, siis yksinkertaisesti kertomus.
 
Ihan omaa luokkaansa on se, että ihan fiksut ja hyvä ihmiset tarkoittavat välillä pateettisella säälittävää. Usko ihmiskuntaan kaikkoaa kauas pois. Kyllä savon pitäis itsenäistyä.

Itsekin puhun tonesta tarkoittaessani kitaran äänenvärin säädintä. Surkea homma!

Kefiiri: Itsekin puhun tonesta tarkoittaessani kitaran äänenvärin säädintä. Surkea homma!
 
Eiks tone oo otettu käyttöön jo kokonaisvaltaisesti, puhuttaessa soundista, nimenomaan "hyvästä soundista"...

JesseT: Ihan omaa luokkaansa on se, että ihan fiksut ja hyvä ihmiset tarkoittavat välillä pateettisella säälittävää. Usko ihmiskuntaan kaikkoaa kauas pois. Kyllä savon pitäis itsenäistyä.
 
Kyllä mä skippaan ihan suosiolla sivistyssanat, mielellään nekin joiden merkityksen ymmärrän, ettei ny vaa joku luule et mä ymmärrän niitä enemmänkin ja alkaa sit puhuu mulle jotain iha hepreaa...mialuusti iha sit sitä savvoo...

Ihan hauska sivuhaara tähän keskusteluun syntyi ihan vaan sattumalta :-). Oma näkemykseni asiaan on, että kieli joka ei muutu on kuollut. Silloin sen voi museoida, mutta ei siitä enää silloin ole hyötyä kenellekään. Me jotka kieltä käytämme, olemme se maaperä jossa kieli elää. Jokainen käyttää kieltä parhaaksi katsomallaan tavalla enkä ainakaan minä ole ketään siitä arvostelemaan.
 
Mutta mitä tulee kielten sekoittumiseen, lainasanoihin, etc. mielestäni kielen arvon mittaa vain ja ainoastaan sen ilmaisuvoima ts. minkälaisia ajatuksia tunteita ja merkityksiä sen avulla voidaan välittää. Jos joku ei ymmärrä, ei kyse aina ole kielen puutteista, vaan kaikki ei vaan aina ymmärrä ihan kaikkea. Siis myös ne kielen välittämät merkitykset voi joskus olla vieraita tai vaikeita.
 
Olen joskus ollut itsekin huolissani suomenkielen englannistumisesta, mutta ei kai asia ole niin yksinkertainen. Siinä missä vaikkapa suomi ja englanti sekoittuu, syntyy myös jotakin mitä ei aikaisemmin ollut. Siis myös englanti muuttuu kun siihen sekoittuu uusia sanoja ja uusia käyttäjiä ja syntyy uusia tapoja käyttää kieltä. Juice Leskinen totesi joskus, että huonosti puhuttu englanti on maailman yleisin kieli viitaten sillä siihen, että kieli levitessään ikään kuin ohenee kuten liian isolle leivälle levitetty voinokare. Toisaalta samainen Juice totesi toisessa yhteydessä, että kun kaksi tai useampi kulttuuri törmää, niin mikään ei kuole vaan syntyy lisää kulttuuria ;-) .
 
Näitä mietin kun alkaa kieli ahdistaa. Toisaalta kun nyt opettelen englantia, niin olen oppinut myös tuntemaan myötätuntoa sitä kieltä kohtaan eikä se tunnu enää uhkaavalta. Sama efekti tuli, kun aloin pyöräilemään siinä vaiheessa kun pyöräilijät liikenteessä alkoi ahdistaa :-D .
 
Isä opetti, että pitää mennä sinne mikä pelottaa ja tehdä sitä mitä ei osaa ja kuunnella sitä mistä ei pidä. Välillä kyllä pitää vähän levätäkin, ettei pää räjähdä :-D

hallu: ahdistaa :-D
 
Aina toisinaan muistan avata omaa kapeaa ajatusmaailmaani pohtimalla miksi presentaatio ja printteri ahdistaa, mutta kotti, joka tulee ruotsin sanasta förskotti, sekä kahveli, joka tulee ruotsin sanasta gaffel, eivät ahdista lainkaan. Englannista kuitenkin tykkään, ruotsia inhoan.

Jukka Häikiö: Eiks tone oo otettu käyttöön jo kokonaisvaltaisesti, puhuttaessa soundista, nimenomaan "hyvästä soundista"...
 
Jotkut ovat ottaneet, itse en mielestäni käytä tonea tuossa merkityksessä. Minulle se on nupikka Stratossa, ja siinä lukee lukee "TONE".

spacelord: Sivuasiaa, mutta kielipoliisit häviää pelin. Ei mikään kieli tai kansallisvaltio ole ulkoilmamuseo. Suomen kieli on täynnä lainasanoja, ja paljon on keksitty omasta päästä. Täällä puhutaan koko ajan tonesta, ylämiddlestä jne. eikä kukaan käy vinkumaan. Ennen tarjottiin feedbackin tilalle sanaa "kiertoulina", ja se taas herättää jo vähän hilpeyttä. Varmaan joku virallisen kielitoimiston komiteamietinnön tulos ja kielii ajasta, jolloin kaikki piti pakkomielteisesti suomentaa. Ihan hauska tosin.
 
Siltä varalta, että tämä oli suunnattu allekirjoittaneelle (jota suuresti uumoilen, jos ei varsinaiseksi vastaukseksi hahmottunutkaan), todettakoon, että ideologisella suomen suosimisellani pyrin itse edistämään nimenomaan kielen elämää ja muuttumista. Lainasanat, niiden hidas sulautuminen johonkin kieleen ja monenlaiset muut kieltä alati muuttavat ilmiöt ovat nähdäkseni aivan eri asia, kuin toisessa viestissä mainitut presentaation ja printterin kaltaiset ilmaukset. Keskeinen ajatus itselläni tässä taustalla (jos se nyt ketään kiinnostaa, tuskin), kuten monella itseäni ennen ajatelleella, liittyy tietysti kielen valtaan ja "valtakielten" (tai siis valtakielen) kolonisoivaan vaikutukseen suhteessa pikkuruisiin suomalaisugrilaisiin vähäkieliin.
 
Hallu kirjoittaa tuossa hieman ylempänä kielen ilmaisuvoimasta ja muutoksesta; en ole hänen maksiimistaan ajatusten ja tunteiden välittämisen suhteen kaikessa aivan samaa mieltä, mutta monta asiaa siinä noudattelee myös omaa ajatteluani. Mitä sellaista "ylämiddle" ilmaisee, mitä vaikkapa "yläkeskiäänet" tai "ylemmät keskiäänet" ei ilmaise? Mitä sellaista "tone" ilmaisee, mitä "äänenväri" tai "äänensävy" ei (huomattavasti sävyrikkaammin, vieläpä) ilmaise? Suomi on aivan tavattoman sävyrikas kieli, lainasanoineen kaikkineen; oma näkökulmani on, että aika monet musiikin kanssa niin ammatikseen kuin harrastuksekseen pelehtivät ovat sielullisilta ominaisuuksiltaan luovaa sorttia, jolloin olettaisi, tai ainakin toivoisi, että samansorttinen luovuus kertautuisi myös kielellisen ilmaisun tasolla. Kaikilla ei kuitenkaan tällaiseen ole kiinnostusta, aikaa tai orientaatiota, ja se heille yhtäläisesti sallittakoon.
 
Tästä kehkeytyi nyt ainakin sivun verran sivuaihetta, joka oli monin paikoin epäilemättä allekirjoittaneen ansiota; jos se jonkun pirtaa nyppii, niin esitän vilpittömät pahoitteluni näistä nypylöistä. Omistan Gibsonin, sille ihka oman piippuavaimen, ja kaikki on eri toten viimeksi mainitun ansiosta ihan hyvin. Anteeksi, jatkakaa.

Klapp: Omistan Gibsonin, sille ihka oman piippuavaimen, ja kaikki on eri toten viimeksi mainitun ansiosta ihan hyvin. Anteeksi, jatkakaa.
 
Tältä osin voin yhtyä edelliseen puhujaan, ja paljon asiaa oli kirjoituksessa muutenkin. Mutta tone-sanan käyttö täällä M.netissä kyllä mielestäni kattaa enemmän kuin äänen värin tai sävyn; se kattaa myös efektit ja kaikki kikat millä soundia muokataan. Näin ainakin olen tulkinnut.

Kefiiri: Mutta tone-sanan käyttö täällä M.netissä kyllä mielestäni kattaa enemmän kuin äänen värin tai sävyn; se kattaa myös efektit ja kaikki kikat millä soundia muokataan. Näin ainakin olen tulkinnut.
 
Sehän siinä on, kun jokainen tulkitsee termejä omalla tavallaan ja tehdään näitä fingelska käännöksiä, niin hetken päästä kukaan ei oikein tiedä, että mistä tarkalleen ottaen edes puhutaan. Ja siinähän on sitten tie auki ikuiselle väärinymmärrykselle ja aiheen ohi kiinaamiselle.

Laulava Kylätohtori: Sehän siinä on, kun jokainen tulkitsee termejä omalla tavallaan ja tehdään näitä fingelska käännöksiä, niin hetken päästä kukaan ei oikein tiedä, että mistä tarkalleen ottaen edes puhutaan. Ja siinähän on sitten tie auki ikuiselle väärinymmärrykselle ja aiheen ohi kiinaamiselle.
 
Pahus, tässä sanotaan niin osuvasti, että kutittelee jatkaa sittenkin keskustelua; liberaalin humanistisen sosiaalidemokratian peruselementteihin on varsin pitkään, aatehistoriallisesti varsin kiinnostavista syistä, lukeutunut ymmärrys siitä, että jokaisella on oikeus, velvollisuus ja suorastaan automaattinen kyky (tällä automaatiolla viittaan ainakin Heideggeriin, joka toisaalta ei koskaan tehnyt tiliä natsinuoruutensa kanssa, kunnon humanisti kun oli) tehdä omanlaisensa tulkinta asiasta kun asiasta. Tätä ei oikeastaan voi tällä tavalla järjestäytyneessä yhteiskunnassa kiistää, tulee sanomista, ja on tullutkin. Aiheesta ja aiheetta. (Sanottakoon varmuuden vuoksi, etten itse edes olisi kiistämässä; jos hahmottaisin itselleni identiteettiä, kuuluisi sen palikoihin varmasti niin liberaalius, humanismi kuin sosiaalidemokratiakin; viimeinen tässä yhteydessä siis yhteiskuntajärjestyksen muotona, ei puoluepoliittisena sitoutumisena.)
 
Ymmärrys tulkinnasta on kuitenkin, Kylätohtorin esille nostamaa dilemmaa sivuten, pannahisen paradoksinen: tulkinta yhteiskunnalliset touhut läpäisevänä käytäntönä (lääkäri tulkitsee oireita, taloustieteilijä tulkitsee käppyröitä, muusikko tulkitsee partituuria, you name it, tulki-tulki-tulki) johtaa aina jonnekin muualle, kuin siihen ilmiöön, jota alkujaan on lähdetty tulkitsemaan. Tämä ongelma määrittää oikeastaan koko modernin länsimaisen ajattelun historiaa; koskaan ei päästä puhumaan aidasta, koska juuri se tulkinta tuottaa sille aidalle seipäät, joista sitten väännetään. Aiheesta on tietysti kirjoitettu eri toten tällä vuosituhannella aivan valtavasti, älkää kuvitelko, että omia ajatuksiani täällä jaan. Kunhan höpötän muiden ajatuksia.
 
Tämä johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa minun tulkintani esimerkiksi kielestä ovat jokseenkin aina oikeampia ja relevantimpia, kuin teidän muiden tulkinnat. Te vajaalla käsityskyvyllä varustetut ihmiset kuitenkin tuppaatte unohtamaan tämän faktan.
 
Henkkoht olen sitä mieltä, että Tone straton potikan (tästä lainasanasta, tai johdannaisesta, tai mistä lie, pidän tavattomasti: voi pikku potikkaa!) nimeävänä terminä on ihan hyvä tapa käyttää sitä vierassanaa. Se on sen nimi, sen potikan(nupin). Ei sen nimi ole äänenväri. Semmonen nimi ei edes mahtuisi siihen tilaan.

Juu, kieli elää ja muuttuu koko ajan. Se mikä tänään on väärin, on huomenna vakiintunut ilmaus. Esim. "kohtalainen" ja "kohtuullinen" ovat nykyisin synonyymeja eli samaa tarkoittavia sanoja. Minusta ne tosin ovat edelleen eri asioita. Sama koskee ilmauksia "ottaa huomioon" ja "huomioida", nämäkin viittasivat eri asioihin aiemmin vaan ei enää nykyisin.
 
Harva tulee ajatelleksi, että ketsuppi ja kivääri ovat molemmat alkujaan vierasperäisiä sanoja.

Omistan taas Gibsonin ja kaikki tosiaankin on hyvin.
 
-Gibson 50th anniversary Pete Townshend SG 2011

Mutta niin on kieli muuttunut ettei kukaan enää puhu äänensärkijästä. Jos puhuisi niin
purskahtaisin nauruun ja todennäköisesti olisi vitsinä ilmaistu.

aslak: Mutta niin on kieli muuttunut ettei kukaan enää puhu äänensärkijästä. Jos puhuisi niin
purskahtaisin nauruun ja todennäköisesti olisi vitsinä ilmaistu.
 
Raija Forsströmin mukaan Sex Pistolsin tärkein "soitin" oli mekaaninen äänensärkijä, josta lähtee räkäinen kätkättävä ääni"