Aihe: Sinun kitara soundisi? | |
---|
|
Aikasemmin oli tämäntyyppinen topici, mutta se lukittiin, tai pistettiin poistettavaksi jostain syystä.. Mielestäni kuitenkin todella hieno idea, eli minkälainen on juuri _sinun_ kitarasoundisi? Mistä se koostuu? Efektit, vahvistimet, EQ- säädöt jne. Oma soundini on mahdollisimman agressiivinen rässi soundi. Eq:sta kaikki nupit kaakkoon, joissain tapauksissa hieman middleä pois.. Sooloihin taustalle hieman reverbiä, ja jonkinlainen delay. Cleaneissa kaulamikki, enemmän reverbiä, ja vähemmän delayta kuin sooloissa.. Vahvistimena Peavey VK100 head, ja kitarana Esp-Ltd:n EX, jossa Emg-81 ja Emg-60 mikitys Jatkakaa! http://maihinnousu.net/cherubs Death/Thrash Metallia Pohjanmaalta | |
Telecaster, middleä ja trebleä. Agressiivinen kieltenhakkaus ja mahd riipivä. Vahvistinten kanssa nyt jonkinsortin kriisi ja kai pitää alkaa säästämään parempaan. Trankku kuitenkin. Itekkin ihmettelen edellisen ketjun kohtaloa. | |
Bluetone Plexi 45, THD Hot Plate keinokuorma, Engl 1x12 V30 ja Framus 2x12 Greenbackeillä. Kitarana vaahteraotelautaisia Ibanez Pgm tai Charvel Pro Mod , molemmissa Dimarzio Breed tallamikit. Ei kovin paljon gainia, mahd paljon päätesäröä, kirkas ja riipivä, läpitunkeva, plekuniskut pitää kuulua "käkck-käck". Sooloihin boostia Xotic Ac ja RC-boostereilla. Kai sitä saa kunnon kitarakamat omistaa sentään !! | |
Mun saundi lähtee sormista. Tärkeää on vaan vääntää vahvarista bassot nollille. | |
-Seiskatele (tahika tele yleensäkin) jossa suhtmatalaimpedanssinenpassiivialnicoviishumppari -Kitaraa lyödään eikä hiplailla, paksut kielet, apaut millinen pleku -JMP 2203 kopsu/vastaava, joko kuivana tai pienesti boostattuna vihreällä salamipurkilla, säröä sen verran että dynamiikka säilyy ja hakkaamalla kuulostaa rankalle -Eminencet, texas heateistä pidän kovasti, 4x12 muodossa tarjoiltuna -paljon tukkaa sekä nakit ja salaatti | |
Tämä on vähän sellainen aihe joka helposti valuu kamalistaukseksi. Minä olen sitä mieltä, että se oma soundi on niinkuin soittajan oma ääni, joka ei ole kytköksissä laitteisiin vaan on aina tunnistettavissa riippumatta siitä millä soittaa. Ajattelen siis että se oma soundi on kytköksissä siihen kymmeneentuhanteen tuntiin enemmän kuin johon tiettyyn vahvistinarsenaaliin tai kitaraan. Oikeastaan en usko, että monikaan meistä (tai ehkä jopa kukaan) osaa kovin tarkasti kertoa tai analysoida mistä se oma soundi koostuu. Sehän on vähän kuin puheääni ja puhetapa, joka muotoutuu vuosien varrella jokaisella vähän omakseen ja kertoo ehkä jotain siitä ympäristöstä jossa ko. henkilö on varttunut. Alussa se on hento ja heleä ja soittajan varttuessa se muuttuu yleensä varmemmaksi ja ilmaisuvoimaisemmaksi. Se että mihin suuntaan väännetään midleä ja mihin bassoa tai trebleä etc. liittyy enemmän käytettävien laitteiden luonteesta ja siitä kontekstista missä ollaan soittamassa. Mitä kamoihin tulee muuten, niin soittovehkeet ovat kyllä kiehtovia ja nykyisin halpoja kuin leipä, mutta jotenkin ajattelen tai ainakin haluaisin ajatella, että se oma saundi haetaan niistä käsillä olevista vehkeistä oli ne mitä tahansa eikä niin, että etsitään vehkeitä joissa jotenkin mystisesti olisi se oma saundi. Totta on, että joidenkin kamppeiden parissa olen enemmän kotonani kuin toisten, mutta silti pidän vähän niinkuin kunnia kysymyksenä että se oma soundi lytyy ihan mistä vehkeistä tahansa. Se mihin asentoon nappulat väännetään riippuu niistä kamppeista. Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka. | Jucciz 28.09.2011 20:05:34 (muokattu 28.09.2011 20:07:56) | |
|
Mun oman soundin sanoi kerran yksi live-miksaaja olevan sekoitus Methenyä, Scofieldiä, Carltonia ja EVH:ta. Eikä ikinä oo yhtä paljon kehuttu... paitsi ehkä silloin kun velipoika kerran sanoi jostain valokuvasta, että näytän ihan nuorelta Pekka Pohjolalta. Kamalistauksen voi lukea vaikka täältä: http://jucciz.com Kyllä mää aika lailla itteltäni kuulostan, niin hyvässä kuin pahassakin, riippumatta käytössä olevista härveleistä. Ois jotenkin tylsä sanoa, että mun soundi muodostuu ... <lisää tähän nuo kaikki vempeleet tuolta listasta>:stä. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! | |
Olen ns. "löysäkätinen" ja "hidas" kitaristi mikä johtuu osittain varmaan iästäkin, mutta moni on sanonut, että kitarasaundini muistuttaa jollain lailla Neil Youngia hyvässä ja pahassa. Itse kuitenkin uskon, että se oma kitarasaundi lähtee selkärangasta, eikä sitä voi yhtäkkiä muuttaa vaikka soittelisi luudanvarrella. Kitaroina on ollut monta vasuria Nevalaisen Flying Finnia ja nykyisin ykköskitarana on vasuri Lottosen Custom Stratocaster, joka on paras kitara jolla olen tähän asti soittanut. Vahvaripuolella käytössä on edelleenkin se ensimmäinen maailman nähnyt Bluetone Dusty Road, jolla taipuu eri biisit rautalangasta paranoidiin. Kaiutinpuoli käsittää 4x12" Greenpack Heritage-kaapin ja 2x12" Celestion Gold-kaapin. Pedaalipuolella eniten käytössä on Lovepedalin Purple Plexi-klooni, jolla saa leadeihin "vähän" lisää säröjä. Suomalaisia käsintehtyjä putkivahvistimia kaikille soittajille www.bluetone.fi | |
Ylämiddleä, tanakkaa alapäätä ja niin paljon gainia että viheltää: Done and done. A million miles from nowhere, Dragon Lance burns hot. By the fire of a horse's ghost, a minnow would be lost... Cha-cha-changes... Tits... A fish... A fish with tits. Titty fish. | |
Kehuna olen ottanut, kun pari kertaa on verrattu Eric Claptoniin joka soittaisi Dave Daviesin soundilla. Otan suurena kehuna taitoihin nähden. Paska soittaja kun olen. Kitara/vahvistin yhdistelmä on useimmiten Tokain ES-110, Gibson Tribute SG tai Telecaster jota vahvistellaan Yamahan kautta jonka särö muistuttaa läheisesti jonkinlaista paksua Fuzzia tai sinneppäin. Hienoa bluespörinää. "Nobody boogie like the boogieman" | |
Maneereita ja kliseitä sopivassa suhteessa tumpuista-Palacaster(Lace Sensoreilla)-Carl Martin Quattro(aina liikaa kompuraa)-Ibanez GX 100(kliininä,jousikaiku lähes täysillä). | |
Pidän heleästä ja leijuvasta soundista, johon on sotkettu paljon delayta ja sopivasti (=hemmetin paljon) reverbiä. Käytössä yleesä MIJ Jazzmaster kaulamikillä (ja tone noin puolivälissä), Fender Deluxe Reverb ja soittaessa suosin avoimia kieliä ja vibrakammen aktiivista käyttöä. Säröt joko Little Big Muffista tai Bossin BD-2:sta, delayna tällä hetkellä EHX Stereo Memory Man ja pientä maustetta otan joskus Digitechin Digiverbistä, joka on laitettu hienovaraiselle blendille ja reverse-moodiin. Olen myös leikkinyt tuttavan Boss CE-5:lla, joka on osoittautunut varsin hyväksi peliksi ja saattaa löytää tiensä omaankin pedaalilautaan. Eräs ystäväni kuvaili soundiani (vapaasti suomentaen) kaihoisaksi, mutta läsnäolevaksi. En tiedä onko se kehu vai ei :) ~ Love broke out and I forgot it's war. | yanera 28.09.2011 21:51:57 (muokattu 28.09.2011 21:57:30) | |
|
hmm Soitan pää-asiassa säröllä. Pidän myös heleästä clenista. Akustista muistuttavasta "western-tyyppisestä" En juuri sellaisesta rosoisesta blues cleanista käytössä yleensä fenderin strato tai gibsonin lp studio. Soitettuna Mesa/boogien rect-overbin läpi moder gain kanavalla gainia n. klo 14. trble klo 15 basso ja middle n klo 10. prsence n. klo12. kaikua tarpeen mukaan. fx-loopissa Tc electronicin delay miedoilla asetuksilla. Aika usein käytössä dunlopin crybaby. Käytän välillä myös Marshall:in vanhaa 265 comboa. Siinäpä se jotain juttuja löytyy tuolta mun musanäyte kohdasta. Demot jotka löytyy kotisivuiltani mikseristä on soitettu Marshallin 265 sillä miedommalla särökanavalla, missä ei käsittääkseni ole putkietuastetta käytössä ja soolot peavey bandit 112, sillä vanhemmalla sarjalla. Tietenkin fenderin stratolla soitettuna ja vahi ollut välissä. Olen aika vaatimaton kamojen suhteen. Pidän sellaisesta EVH brown sound tyyppisesta sekä tony iommi tyyppisestä soundista, vaikka omani ei ole niitä lähelläkään. Asiasta poiketen. Olin keraan helsingissä käymässä ja siinä esplanadilla vai mikälie. Ravintola kappelia vastapäätä soitti. Hendrix tyylinen bändi. Ihailin kitaristin soundia, otetta ja bändin tapaa soittaa. yritin tuijotella kamoja. No Sillä oli käytössä VOX ac 30. Kitarana oli fenkun strato tai tele. Pedealeista en tiedä. Mutta loistava saundi oli. Mikäköhän bändi mahtoi olla kyseessä? Kun joskus tulee veron palautusta ehkäpä ostan VOX ac 30 ja alan veivaamaan sillä pedaalien läpi.... Toiset menee toiset tulee, mutta minä tärisen. | -HP- 28.09.2011 21:57:14 | |
|
Voimakas ja tiukka soittotatsi, middlevoittoinen liidiin lähes sopimaton soundi ja demppauksella kikkailu. Siihen sitten luikautetaan pari koukuttavaa melodiajippoa väliin niin siinä ois mun soundi mun tapaan selitettynä. :D Tämä on rock-todellisuutta. | |
Vähän nolottaa myöntää, mutta en ole kehittänyt mitään omaa soundia. Soittelen hyvinkin erilaisilla soundeilla ja myös kitaroilla, nylonkielisestä akustisesta EMG81-hevikeppiin. | |
Krice: Vähän nolottaa myöntää, mutta en ole kehittänyt mitään omaa soundia. Soittelen hyvinkin erilaisilla soundeilla ja myös kitaroilla, nylonkielisestä akustisesta EMG81-hevikeppiin. Tää just on vähän kiistanalaista: onko "soundi" se, mistä sut tunnistaa soittajana riippumatta kamoista vai se, miltä sun käytössä olevat kamat kuulostaa. Olen taipuvainen nykyisin painottamaan ensiksi mainittua. Tai jos soittajan persoona hukkuu kokonaan kamojen vaihtuessa, ei soittajalla oikeasti ole omaa soundia, eli on soittajana varsin yhdentekevä. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! | s8na 28.09.2011 22:30:42 | |
|
Jucciz: Olen taipuvainen nykyisin painottamaan ensiksi mainittua. Tai jos soittajan persoona hukkuu kokonaan kamojen vaihtuessa, ei soittajalla oikeasti ole omaa soundia, eli on soittajana varsin yhdentekevä. Ei mua ainaskaan haittaa jos soittaja kuulostaa välillä erilaiselta, kuhan se soitto kuulostaa hyvältä. | |
Ei sitä edellisen vastaavan ketjun lukitsemista tarvitse ihmetellä, sen aloitusviesti oli huono. Tässä sen sijaan on hyvä keskustelunavaus. On näitä vastaavia ketjuja joskus ollut, tai ainakin vastaavaa aihetta käsitelty jossain ketjussa. Tai sitten se oli bassopuolella. Anyways. Mulla on tullut haettua omaa saundia kamojen kautta, mutta niin kai se tosiaan on, että se mikä omalta itseltä kuulostaa, on sitä juurtunutta soittotatsia, maneereita ja fraseeraustyyliä, joka omaan korvaan saundaa niin hyvältä että sitä haluaa tuutata esille. Miten hakkaat plektralla vai onko se enemmän hiplausta, onko sooloissasi tyypillisesti enemmän sweeppiä vai tappingiä tai jotain aivan muuta, sooloiletko ylipäänsä koskaan, ja miten komppaat, jne perusjuttuja joissa kaikessa on takana persoona. Laitteet on vaan sitä päälleliimattua juttua. Mutta on laitteiden valinta myös omien mieltymysten ajamaa. Takaisin triidin aiheeseen, mun saundi muodostuu säröstä, jossa on murinaa enemmän kuin sirinää, mieluummin harva kuin tiheä särö, jos säröä siis on. Kitaran mikit voi olla P90:t, humpparit tai sinkut, mutta säröillä mieluummin ei sinkkua, käytännön syistä mutta myös saundin. Osana saundiin vaikuttaa kitarassa käytetyt puut, kielet ja kitaran mensuuri, viimemainittuna käytän lapiokäsieni takia miniminä 25,5". One man's trash is another man's treasure. | |
Mikä tahansa skeba ja mikä tahansa vahvari. Siin on mun soundi. Ehkä delay + wahwah, niin saa lisää Funkia soundiin. Loput lähtee nakeista. Vaan siinä vaiheessa kun Beethovenin 9. analysoitiin raiskauksena olin jo että slutwalking bass. - Epämuusikko | |
Se oma mieluisa ja varsin hyvin trioomme istuva soundi löytyy Gibsonin SGstä kaulamikillä, Ampeg Superjetin kuulaista kliineistä reverbillä varustettuna ja Morleyn Diamond Distortionista. Vähän voi sekoitella tilanteen mukaan delaytä tai turnumpaa muffisäröä. Soundissa sopivasti länkkäriä ja tuo Morleyn särö on sen verran säpäkkä että istuu hyvin mukaan. Soittotatsi on varsin roiskahtelevainen, vähän samantyyppinen millä akkaria soittelen. | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|
|
|