Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Teinpäs Stratooni tommosen kokeilun.
 
https://picasaweb.google.com/100583 … 4105079/DropBox#5646514784331473346
 
Eli laitoin alkuperäisten pulttien sisäkehälle neljä isoa "helicoilia", joissa siis M6 kierre. Asensin kaulan ensiksi noilla isoilla pulteilla ja vielä perään alkuperäiset. Nuo isot pultit on sen verran upotettu runkoon, että ne jää kaulalaatan alle piiloon.
 
Sustainia tuntuis olevan. Mun insinööripään mukaan se kasvaa, kun värinälle on enemmän siirtymäpinta-alaa. Ehkä vielä auttais, jos pultti ja helicoili olis tehty jostain paremmasta materiaalista.
 
Onko jollain muulla kokemusta vastaavasta ratkasusta?

e0700719: Teinpäs Stratooni tommosen kokeilun.
 
https://picasaweb.google.com/100583 … 4105079/DropBox#5646514784331473346
 
Eli laitoin alkuperäisten pulttien sisäkehälle neljä isoa "helicoilia", joissa siis M6 kierre. Asensin kaulan ensiksi noilla isoilla pulteilla ja vielä perään alkuperäiset. Nuo isot pultit on sen verran upotettu runkoon, että ne jää kaulalaatan alle piiloon.
 
Sustainia tuntuis olevan. Mun insinööripään mukaan se kasvaa, kun värinälle on enemmän siirtymäpinta-alaa. Ehkä vielä auttais, jos pultti ja helicoili olis tehty jostain paremmasta materiaalista.
 
Onko jollain muulla kokemusta vastaavasta ratkasusta?
 
Kuvassa toi näyttää enempi rampamuhvilta kuin helicoililta, ettei vaan oliskin?
En ole insinööri, mutta eikös sustainin pitäisi vähentyä, jos värinä siirtyy pois kielestä? Näin ollen paras sustain olisi jollakin niin jäykällä materiaalilla, joka ei värisisi tai antaisi periksi lainkaan.

Kyllä tuollaiset "coil insertit" vaikuttaa sointiin, ainakin bassoissa. Sustain paranee selvästi.
Marko

wilo: Kuvassa toi näyttää enempi rampamuhvilta kuin helicoililta, ettei vaan oliskin?
 
Jep ja niinhän tuo onkin. Helicoil on nimensä mukaisesti sellainen kierre/"käämi". Rampamuhvi puolestaan tommoinen sisältä kierteytetty ruuvi.
 
En ole insinööri, mutta eikös sustainin pitäisi vähentyä, jos värinä siirtyy pois kielestä? Näin ollen paras sustain olisi jollakin niin jäykällä materiaalilla, joka ei värisisi tai antaisi periksi lainkaan.
 
Jotakuinkin ehkäpä näin, mutta tavallaanhan toi viritelmä lisää nimenomaan sitä jäykkyyttä kaulaliitokseen ja sitä kautta kenties vähentää soinnin kuolemista ainakin liitoksen osalta.

wilo: Kuvassa toi näyttää enempi rampamuhvilta kuin helicoililta, ettei vaan oliskin?
En ole insinööri, mutta eikös sustainin pitäisi vähentyä, jos värinä siirtyy pois kielestä? Näin ollen paras sustain olisi jollakin niin jäykällä materiaalilla, joka ei värisisi tai antaisi periksi lainkaan.
 
Mun käsitys on, että kun koko kitara saadaan värisemään mahdollisimman hyvin, kieli värisee pidempään. Korjatkaa jos olen väärässä. Ei tehdä tästä palstariitaa.

Rampamuhvi tuo on. Ostin Minimanista. En löytäny oikeeta sanaa niin kutsuin helicoiliksi.
 
Meillä on töissä erikseen värinöihin keskittyvä erikoistiimi. Ajattelin ruveta niiltä utelemaan, miten saisin kitaran värisemään mahdollisimman hyvin. Saas nähä mitä infoa sieltä tulee.

e0700719: Rampamuhvi tuo on. Ostin Minimanista. En löytäny oikeeta sanaa niin kutsuin helicoiliksi.
 
Meillä on töissä erikseen värinöihin keskittyvä erikoistiimi. Ajattelin ruveta niiltä utelemaan, miten saisin kitaran värisemään mahdollisimman hyvin. Saas nähä mitä infoa sieltä tulee.
 
Yllättävän monet MERKKI-akustiset kitarat on nykyisin pulttikaulalla. Liitos on tehty noilla rampamuhveilla.
 
Kysehän on resonaattorista. Eli jos renaattorin sisäiset häviöt on riittävän pienet energia säilyy ja sointi jatkuu. Jos kaulaliitos hävittää energiaa, niin sointi lyhenee. Sainmoin häviöitä aiheuttaa materiaali. Oleellista lienee tarkka liitospinta ja tiukka liitos.
 
Insinööri voi havaita saman tekemällä yksinkertaisen differentiaali yhtälön aiheesta. Ratkaisussa voi sitten hyödyntää laikka Laplace muunnosta. Tai sitten kunnella kuinka hyvin se soi.

e0700719: Ajattelin ruveta niiltä utelemaan, miten saisin kitaran värisemään mahdollisimman hyvin.
 
Oikeastaan silloin kyseessä alkaa olla akustinen kitara, jossa kielen värähtelyenergiaa siirretään kanteen. Jos halutaan pitkää sointia eli sustainia, värähtelyenergian siirtyminen tulisi minimoida. Tuolloin ei välttämättä saada aikaan parasta saundia, sillä se taitaa syntyä sopivien taajuuksien vaimenemisesta ja toisten voimistumisesta resonoinnin kautta.

wilo: Oikeastaan silloin kyseessä alkaa olla akustinen kitara, jossa kielen värähtelyenergiaa siirretään kanteen. Jos halutaan pitkää sointia eli sustainia, värähtelyenergian siirtyminen tulisi minimoida. Tuolloin ei välttämättä saada aikaan parasta saundia, sillä se taitaa syntyä sopivien taajuuksien vaimenemisesta ja toisten voimistumisesta resonoinnin kautta.
 
Eli tässä lienee paras joku kompromissi, joka mahdollsitaa kielen harmonisen värähtelyn mahdollisimman hitaan pienenemisen ja samalla mahdollistaa mahdollisimman laajan taajuusalueen, jotta ylä ja ala ja keskiäänet ovat kaikki hyvin mukana?

JPHe: Yllättävän monet MERKKI-akustiset kitarat on nykyisin pulttikaulalla. Liitos on tehty noilla rampamuhveilla.
 
Kysehän on resonaattorista. Eli jos renaattorin sisäiset häviöt on riittävän pienet energia säilyy ja sointi jatkuu. Jos kaulaliitos hävittää energiaa, niin sointi lyhenee. Sainmoin häviöitä aiheuttaa materiaali. Oleellista lienee tarkka liitospinta ja tiukka liitos.
 
Insinööri voi havaita saman tekemällä yksinkertaisen differentiaali yhtälön aiheesta. Ratkaisussa voi sitten hyödyntää laikka Laplace muunnosta. Tai sitten kunnella kuinka hyvin se soi.
 
Minä tyydyn tuohon jälkimmäiseen. Laplace miehet on sitte erikseen :D

e0700719: Eli tässä lienee paras joku kompromissi, joka mahdollsitaa kielen harmonisen värähtelyn mahdollisimman hitaan pienenemisen ja samalla mahdollistaa mahdollisimman laajan taajuusalueen, jotta ylä ja ala ja keskiäänet ovat kaikki hyvin mukana?
 
Kompromissi sen pitää varmasti olla, mutta tosiasiassa en edes tiedä, mitä ratkaisulta pitäisi tavoitella. Korva kyllä sanoo, mikä saundaa hyvältä, mutta mulla ei ole tietoa, mitä taajuuksia muuttamalla se on tarkalleen ottaen saatu aikaan.
Arvelen myöskin, että jos saundia halutaan optimoida laskemalla, täytyy laskelmien olla monimutkaisia ihan muuttujien määrän takia. Siksi saattaakin olla simppelimpää yksinkertaisesti kokeilla erilaisia rakenneratkaisuja, kuunnella lopputulosta ja tehdä arviointia sitä kautta.

wilo: Kompromissi sen pitää varmasti olla, mutta tosiasiassa en edes tiedä, mitä ratkaisulta pitäisi tavoitella. Korva kyllä sanoo, mikä saundaa hyvältä, mutta mulla ei ole tietoa, mitä taajuuksia muuttamalla se on tarkalleen ottaen saatu aikaan.
Arvelen myöskin, että jos saundia halutaan optimoida laskemalla, täytyy laskelmien olla monimutkaisia ihan muuttujien määrän takia. Siksi saattaakin olla simppelimpää yksinkertaisesti kokeilla erilaisia rakenneratkaisuja, kuunnella lopputulosta ja tehdä arviointia sitä kautta.
 
No joo.. näin se on.
 
Korvakuulolla siis sanottakoon että 4 alkuperästä pulttia + 4x M6 saundaa ihan kivalta

e0700719: Minä tyydyn tuohon jälkimmäiseen. Laplace miehet on sitte erikseen :D
 
Järki voittaa insinöörihommissakin. Tai aja sitten vaikka FEM-simulaatio, niin ei tarvitse itse laskea.
 
No joo, mutta metallin lisäämisella rakenteisiin on mielenkiintoinen soundi vaikutus. Esimerkin vuoksi myös kitara ilman kaularautaa soi aika paljon erilailla kuin kaularaudalla varustettuna. Warmoth väitää sivuillansa, että kaula kannattaa lisäraudoitaa hiilikuitua paremman sustainin toivossa.

JPHe: Järki voittaa insinöörihommissakin. Tai aja sitten vaikka FEM-simulaatio, niin ei tarvitse itse laskea.
 
No joo, mutta metallin lisäämisella rakenteisiin on mielenkiintoinen soundi vaikutus. Esimerkin vuoksi myös kitara ilman kaularautaa soi aika paljon erilailla kuin kaularaudalla varustettuna. Warmoth väitää sivuillansa, että kaula kannattaa lisäraudoitaa hiilikuitua paremman sustainin toivossa.
 
Jos saisin hyvin määriteltyä puuaineksen materiaaliomisaiuudet, vois helposti tehdä mallin, jota simulois femillä lisäten eri teräksiä erinäisissä muodoissa ja eri paikkoihin kitaraan. Näin sais osviittaa siitä, mitä kannattais tehdä.
 
Näinhän ne Fenderin Leot ja kumppanitki tais tehdä :)
 
minä otan tuon warmothin väitteen hieman skeptisesti vastaan. Myykös ne muuten hiilikuituliuskoja ? :)

e0700719: Jos saisin hyvin määriteltyä puuaineksen materiaaliomisaiuudet, vois helposti tehdä mallin, jota simulois femillä lisäten eri teräksiä erinäisissä muodoissa ja eri paikkoihin kitaraan. Näin sais osviittaa siitä, mitä kannattais tehdä.
:)
 
Ainoa vaan tuossa, että puu, oli se sitten mitä hyvänsä lajiketta, on jossainkin määrin vaihteleva materiaali. Tuohon "suohon" on muutamakin valmistaja uponnut. Koitapa vaikka katsoa esmerkiks Gibsonin Mark-sarjan akustisia, jotka oli suunniteltu hyvinkin pitkälti erilaisilla laskentamalleilla, ja piti niitten olla se "viimeisin sana" akustisten kitaroitten saralla. Tai Ovationin ensimmäiset Adamas-mallit.. Tosin Ovation hyödynsi jo tuolloin hyvin runsaasti emoyhtiönsä Kamanin avioniikkatietämystä eri hiilikuitulaminaattien ym. soveltamisessa.

fox: Ainoa vaan tuossa, että puu, oli se sitten mitä hyvänsä lajiketta, on jossainkin määrin vaihteleva materiaali. Tuohon "suohon" on muutamakin valmistaja uponnut. Koitapa vaikka katsoa esmerkiks Gibsonin Mark-sarjan akustisia, jotka oli suunniteltu hyvinkin pitkälti erilaisilla laskentamalleilla, ja piti niitten olla se "viimeisin sana" akustisten kitaroitten saralla. Tai Ovationin ensimmäiset Adamas-mallit.. Tosin Ovation hyödynsi jo tuolloin hyvin runsaasti emoyhtiönsä Kamanin avioniikkatietämystä eri hiilikuitulaminaattien ym. soveltamisessa.
 
Onneksi soitinrakennus on paljon käsityöläisen näpeistä kiinni. Onneksi puita joutuu tutkimaan ja valikoimaan ennen kiinni liimaamista. Se on hyvä, että sointi on paljon kiinni korvakuulolla testaamisesta. Säilyy innostus väkertämiseen.
 
Nuo Femiasiat on mahdottomia puulle, koska on kyseessä niinkin vaihteleva materiaali. Metalleille taas tilanne ihan toinen. Moottori suunnittelussa tiedetään moottorin jokainen värinä , liike, virtaus, impulssit, rasitukset ja tehot ennenkuin yhtään moottoria on tehty. Femi kertoo jopa liikeradan, jota materiaali tulee väristessään seuraamaan.
 
Ääniraudalla virittäminen kunniaan, mikäli tahtoo tehdä varmasti hienosti soivan kitaran.

Tossa on ihan mielenkiintoista juttua puista ja värinöistä, tosin viulunrakennuksen osalta:
 
http://areena.yle.fi/audio/1632501

e0700719: Rampamuhvi tuo on. Ostin Minimanista. En löytäny oikeeta sanaa niin kutsuin helicoiliksi.
Itseasiassa toi on välioven tappi. Eli sisäovissa on tuollaiset tapit joihin tulee lyhyt, paksu ruuvi joka kiinnittää oven saranaan :)
 
Remonttihommista tuttu..